Jousi

[Tuomo]

Tein viikonloppuna hieman viritystestejä. Olen tehnyt talven sisäkisoihin uuden jousen, johon tarvitsen uudet nuolet, samoin ensi kesän kisanuolet on hyvä tehdä jo nyt valmiiksi. Ja jotta nuolet toimisivat niin kuin pitäisi, ne pitää valita juuri oikein, juuri jouseen sopiviksi. Tarkoituksenani ei ollut säätää kärjen painoa tai nuolen pituutta, vaan verrata vain eri jäykkyyksisiä nuolia, kahdella eri jousella. Kaikki nuolet olivat yhtä pitkiä ja kärkien painot olivat samat.

Ensimmäinen jousi oli Falco Spirit Carbon (pahoitteluni tästä ja muovinokeista…), 39 paunaa 27 tuuman vedolla, jännekorkeus n. 17 senttiä. Falcossa on reilu ikkunaleikkaus. Toinen jousi oli läpitaipuva valkotammilonkkari, 43 paunaa 27 tuuman vedolla. Jänneväli oli 15 senttiä ja kahvan leveys 30 mm. Valitsin tähän tarkoituksella jousen, jossa on hieman leveämpi kahva kuin normaalisti jousissani on.

Aluksi ammuin Falcolla. Ensimmäisen kuvan sulattomat nuolet on ammuttu noin 10 metristä. Sulitetun nuolen jäykkyys on 50#, samoin kolme sulatonta keskiviivan vieressä (yksi punanokkinen ja kaksi valkonokkista) ovat 50#. Kaksi oikeanpuoleisinta ovat 40# ja vasemmalle järjestyksessä 56#, 58# ja 63#.

Kuvassa näkyy hyvin sulattoman nuolen asento – löysän nuolen nokki osoittaa vasemmalle ja jäykän nuolen nokki oikealle. Sulitetun nuolen kanssa en käyttäisi tätä nokin suuntaan minkäänlaisena merkkinä, koska sulitettu nuoli saattaa osoittaa kumpaan suuntaan vain. Sulattoman nuolen asento tulee siitä, että nuoli kaartaa selkeästi jommallekummalle puolelle ja osuu taustaan vinossa.

Seuraavassa kuvassa sulitetut nuolet on ammuttu Falcolla 20 metristä. Nuolten jäykkyys on välillä 38#-65#. Eroja ei käytännössä ollut, vaan hajonta oli "normaalia". Ammuin myös 40 metristä, enkä pystynyt sanomaan eroja. Nuolet eivät myöskään kolisseet jouseen, eikä niiden lento ollut mitenkään erityisesti poikkeavaa.

Sitten ammuin valkotammilonkkarilla. Kolmannessa kuvassa sulitettu on jälleen 50#, kaksi oikeanpuoleisinta on 40# ja järjestyksessä oikealle 50#, 50#, 58#, 56# ja 65#. Tässä ei ollut niin selvää loogisuutta kuin Falcolla. Jäykät nuolet myös kolisivat jonkin verran jouseen. Nuolia katkesi peräti kolme kappaletta, kaksi ylijäykkää ja yksi liian notkea (kuvan katkennut nuoli on jo vedetty ulos taulusta, siksi se roikkuu). Nuoli katkeaa, koska se osuu niin vinossa taustaan, että että nuolen perä jatkaa vielä eteenpäin. Räks vain kuuluu...

Ampumamatka sulattomilla oli siis 10 metriä. Jos matka olisi ollut pitempi, 20-30 metriä, erot olisivat olleet selvempiä. Kaikki yli 10# poikkeamat optimaalisesta jäykkyydestä olisivat lentäneet reippaasti ohi taustan. Kokeilin joskus sulattomalla (ja epäsopivalla) ampua 40 metristä ja aika bumerangi se oli, ihan uskomaton kaarros! Mitä kauempaa ammutaan sulattomalla, sitä pienemmät ero näkyvät.

Sulitettujen nuolten kanssa erot olivat aivan mitättömät. Jäykkyydet jälleen 38#-65#. Ammuin myös 20 metristä ja erot olivat edelleen olemattomat. Jäykät nuolet kolisivat ehkä vähän enemmän jouseen kuin sopiva. Juuri oikea jäykkyys olisi ollut noin 45 paunaa. Ammuin myös 40 metristä ja siinä alkoi näkymään jo eroja. Jäykät lensivät selvästi vasemmalle, melkein ohi pakan, löysemmät olivat hyvin linjassa - ne eivät menneet vasemmalle, kuten olisi voinut olettaa. Jäykät nuolet lensivät selvästi myös epämääräisemmin kuin oikean jäykkyyden nuolet.

Ja mikä oli tämän ”testin” opetus? Lyhyllä matkoilla nuolen jäykkyydellä ei ole niin väliä, jos sulitus on reilun kokoinen. Lisäksi, ikkunaleikkaus (eli kapea kahva) sallii hyvin laajan skaalan eri jäykkyyksisiä nuolia. Toki, eroja tulee heti, jos laukaisu ei ole hyvä, virheet korostuvat äkkiä. Ja aivan varmasti, jos nuolia ammutaan paljon, rupeaa löysät ja jäykät nuolet erottumaan joukosta, ainakin tilastollisesti. Muita opetuksia voi itse kukin keksiä lisää… En ollut vain aiemmin katsonut, että kuinka suuria eroja erilaisilla nuolilla loppujen lopuksi tulee.

Olen itse ruvennut testaamaan nuolet sulattomana ennen sulitusta. Idean ydin on oikeastaan se, että voin luottaa täysin nuoliin, heti kun alkaa tulla selittämättömiä ohilaukauksia, kolinoita kahvaan, tms., tiedän, että jotain on pielessä. Jänneväli? Laukaisu? Tilleri? Ne on paljon helpompi selvittää kuin mahdolliset ongelmat nuolissa. Sulattomien nuolien ampuminen on aika pieni vaiva mutta sillä saa paljon varmuutta ja itseluottamusta ammuntaan. Pitää kuitenkin muistaa, että mikään taikakeino tämä ei ole, vaan nuolet ja jousen voi virittää vain yhtä hyvin, mitä osaa itse ampua. Jos sulitetut nuolet leviävät ympäri taustaa, niin sulattomat leviävät vielä enemmän, eikä siitä ole paljoakaan iloa.

Vielä yksi asia, ikivanha nyrkkisääntö on, että peruspuulonkkaristin pitäisi valita nuolet, jotka ovat noin 5-10# löysemmät kuin jousen jäykkyys. Eli 50-paunaiseen noin 40-45-paunaiset nuolet. Leveän kahvan jousessa tämä voikin pitää paikkansa, ja saattaa muutenkin toimia isolla sulituksella. Olen kuitenkin huomannut sulattomilla nuolilla, että minun pitää käyttää omissa puujousissani 5-10 paunaa jäykempiä nuolia kuin jousen jäykkyys on! Eli 50-paunaisessa minun pitää käyttää 55-60 paunaisia nuolia! Itse käytän kuitenkin hieman ylipitkiä nuolia, jolloin niiden pitää olla vähän jäykempiä kuin määrämittaiset.

[heikki]

Erittäin mielenkiintoinen ja hyödyllinen testi, kiitos jakamisesta!

Eilissä päivänä juuri testailin uutta marjakuusijoustani, enkä pystynyt huomaamaan eroa nuolten käyttäytymisessä, kun niiden spinet olivat reilun kymmenen paunan haarukassa. Väärä nokitus, kahvan puristus ja huono laukaisu kylläkin näkyivät heti sekä lennossa että osumassa. Mutta muuten siis kaikki nuolet osuivat keskimäärin yhtä säälittävän suurella hajonnalla sinne tänne...

[Tuomo]

Pikakommenttina vielä, että nuolen jäykkyden mittausjärjestelyssä nuolen tukien väli on 26 tuumaa ja saatu jäykkyysarvo pätee 28 tuuman nuolelle. Jos siis ostat 50# nuolet, niin tuo arvo pätee karkeasti, jos nuolen pituus on 28 tuumaa. Nuolet myydään yleensä 32 tuumaa pitkinä. Omat nuoleni ovat noin 29 tuumaisia.

[heikki]

Jaha, seison korjattuna. Näin sitä taas oppii uutta...

[jousipata]

Erittäin kuvaava testi Tuomo. Kiitos kun kehtaat(viitsit) jakaa tietojasi meille muillekin.

[Kuhmon Ahma]

Pari päivää sitten ammuin sulattomilla 3-8 m matkoilta. 8 m matkalta nuolen käyttäytyminen näkyi huomattavasti selvemmin. "Mielenkiintoinen" ylläri oli mäntynuolen löystyminen rullalla ja taivuttelulla oikaisemisen jälkeen. Löystyi niin paljon, että katkesi taustaan osuessaan. Toisen samanjäykkyisen nuolen nokkipää osoitti vain hieman vasemmalle.

En ole löytänyt mistään mainintaa kuinka paljon kärjen painon muutos vaikuttaa nuolen jäykkyyteen. "Karkea" tulos testistäni on, että saman jäykkyysluokan nuolet toimivat 2.5 cm pituuserolla kärkien painoeron ollessa 25 grainia. Koska tein tuon testin kahdella nuolella, se ei ole kovinkaan tarkka

[Kuhmon Ahma]

Oma lainaus:

[Martti Auer]

Kapea kahva ja isot sulitukset. Se on ainakin yksi piirre näissä alkuperäisissä, vanhoissa, primitiivikulttuureissa esiintyneissä jousissa, että kahva oli mahdollisimman kapea sekä sulitukset nuolissa isohkot jolla kompensoitaisiin tätä spinetyksen variaatiota koska eivät tavallaan voineet mitata spinetystä jotenkin tarkasti, mikä vaikuttaisi olevan ratkaisu ongelmaan.