Jousi

[Smirkelimies]

Huomaako joku tekniikkafiboja kuvista? Jos nuoli menee kokonaan ohi taulusta, melkein aina menee vasemmalta ylhäältä pöpelikköön. Kumma juttu.

[Joel]

Ei tossa mun silmään mitään häiritsevää näy. Veikkaan että sulla on liian jäykät nuolet. Onko spine kohdillaan?

[Juha]

No määkin laitan kun samalla takapihalla sammaan aikaan kerta ammuskeltiin ja vetokuvat innostutiin ottamaan. Jousi on 130 cm ja enpä tykkää ihan poskelle asti vetästä eli enemmänkin lyhytjousityylinen veto ja vapautus oiskos tuossa 23 tuuman tietämillä...

Yleesä en kyllä pidä amutaessa lipistä, lippa häiritsee ikävästi kun koittaa viedä kärsää nuolen ja jousen kanssa samlle linjalle.

[Tuomo]

Veikkaisin syyksi ihan harhalaukausta... No joo, Joel tuossa jo sanoikin, että liian jäykkä nuoli menisi noin reilulla kanttauksella juuri vasemmalta ylhäältä ohi. Toisaalta, sulitus on sen verran reilu, että luulisi sen ohjaavan kuitenkin riittävästi. Toinen mahdollisuus on jousikäden heilahdus. Se lienee aika yleinen "virhe" ja ainakin itselläni taulun vasen puoli on kuluneempi kuin oikea. Eli oikeakätisellä jousikäsi liikahtaa laukaisussa vasemmalle. Liittynee jotenkin siihen, että vetokäden ja jousikäden linjaukset eivät ole sitä mitä pitäisi. Kannattaa pyytää kaveria katsomaan, että liikahtaako käsi, itse sitä ei välttämättä edes huomaa.

[Juha]

No muistan kyllä miten hyvin ammuit kasaan niitä blunttinuolia joissa oli vesavarret ja sitä tietoo vasten sanosin ihan samaa että tuolle suht lempeelle jouselle nuo nuolet on turhan jäykkiä.

Kun nuolen spinet saat kohdalleen niin napsahtelee ihan samalla tarkkuudella tauluun kuin ne plunttinuoletkin ja nehän meni järestään hyvään nippuun

Käyhä hakkee sitä 8mm rimaa K-Raudasta ja väännä ns nopeen miehen nuolia muutama testeihin, oon aika varma että alkaa napsua tasaseen tahtiin samaan kohtaan taulua Tekee ylipitkänä ensin ja nappaa tuuman kerrallansa lyhkäsemmäksi siihen saakka että nuolen lentorata tyydyttääpi ja itte kokeilisin 100gr taulukärillä tuota tuunaamista koska 8mm rima on suht lötköä, raskas pää ei välttämättä oo hyvä kun nuoleen kuitenkin sun vetopituudella ja jouskarimallilla jää mukavasti pituutta.

Sulitusta vielä vähän matalammaksi niin saa nuoleen vauhtia, menee tosta Erätukun taustasta läpitte nätisti.

[Smirkelimies]

Tommonen kuvatus jostain löyty. Paljonko lienee hyvän nuolen ja kahvan välinen rako laukaisun jälkeen? Ehkä voi olla kyse jäykän nuolen kahvakolahduksen ja jousikäden tärähdyksen yhteisvaikutuksestakin.

Pitää niitä nopeen miehen nuolia ruveta puuhaamaan...

[Juha]

Jep, ainakin olin kuulevinani sen kolahduksen muutamaan kertaan kun ammuskeltiin, se on sellanen ihan selvä napsahdus kahvaa vasten.

[Smirkelimies]

Juutuupi tietysti ängetty kukkuralleen slowmotionparadox-videoita.

http://www.youtube.com/watch?v=WzWrcpzuAp8&feature=related

Yllättävän paljon nuolen varsi taipuu kun nuoli lähtee uimaan. Olisi mielenkiintoista jos voisi kuvata omasta nuolesta tuommosen pätkän.

[Simo Hankaniemi]

Jos nuolet ovat keskenään samanlaisia, ei liiasta jäykkyydestä pitäisi olla kovin paljon haittaa. Pään sisäisen tietokoneen pitäisi korjata tähtäystä enemmän oikealle, jolloin nuolet alkavat osua. Eri asia on, jos nuolten keskinäiset erot ovat suuret. Silloin ei voi muistaa jokaisen nuolen omaa erityistä lentorataa.

Nuolet ovat kulutustavaraa ja ainakaan itse en lähde hieromaan kerran tehtyjä nuolia sen enempää. Jos setti on liian jäykkä, voi seuraavasta setistä tehdä hieman notkeamman. Nuolissa pelkkä laatu ei ratkaise, vaan niitä pitää olla myös paljon. Muutama täydellinenkään nuoli ei pelasta mitään, koko ajan pitää tehdä lisää, jos meinaa paljon ampua.

[Smirkelimies]

Minun pittää aina näitä kuvia hössöttää...

Pari kasimillisellä varrella olevaa huonosulkasta nuolta löyty. Saksin sulat aika pieneksi.

Tuossa 2 peräkkäistä 3 nuolen sarjaa 13 metristä 32# pihlajalla. Kaksi ed.m kasimillistä ja verrokkina yksi 10 millinen isosulkanen.

Yllättävän iso ero käytöksessä. Vaikka paksumpi on raskaampi, se heittää huomattavasti yläviistoon vasemmalle. 2. sarjassa isosulkanen meni vasurista ylhäältä ohi pysäytyskankaaseen. Kyllä tuo 8-millistenkin osuma-alue vaeltaa aloittelijamaisesti ja hajottaa kuten tuossa 1-sarjassa.

Kangas on farkkukankaan tapaista, huonoa tuohon paikkaan. Nuoli menee osittain läpi ja kun vetää takas, rispaa sulkaa rikki. Mikä on paras pysäytysmatoksi?

[Juha]

No nii! Saankin pistää ihan parastani ens kerralla kun ammutaan jos samaan haluan päästä. Noihan menee hyvin nippuhun ja tosiaan ero paksuun ja jäykkään nuoleen lieneen sanomattakin selvä.

[heikki]

Niin sitä minä vaan, että duunatkaa se spinemittari ennen kuin rupeette niitä rautakaupan rimoja sulittamaan. Säästyy iso vaiva ja paljon pähkäilyä, kun niissä rimoissa on kumminkin hämmentävän suuria jäykkyysvaihteluita.

[Joel]

Ensin on hyvä lajitella käsituntumalla jäykkyydet erikseen ja sitten karsia niistä suorasyiset ja hyväkuntoiset.

[Lehtis]

Minulla oli vuosia sitten saatu kasa 8 mm mäntyaihiota, josta ensin valikoin ja katkoin määrämittaan (32") suorasyiset kepit. Yli puolet meni kukkakeppiosastolle. Vasta sitten spinemittariin ja iso oli vaihtelu, kuten edellä mainitaan. Mielestäni saa olla melkoinen fakiiri (kokenut), että käsillä taivuttelemalla osaa spinen valikoida yhtenäiseksi; minulta ei onnistu. Lopuksi vaakaan ja painon mukaan lajittelu ja nyt on köykäsille jousille aihioita odottamassa aikaa parempaa nuoliksi muuttumista.

[Juha]

Hmmm...itse oon valkannut jo liikkeessä ollessani lustojen mukaan, niissäkin pyöröriman päistä voi kattoo onko ihan höttöä vai vähän vankempaa puuainesta seassa. Omasta mielestäni jonkin verran jo tuossa vaiheessa voi vaikuttaa. Mulla on 10 x 8mm rimasta väännettyä nuolta ja kaikki topimii ok saman mittaisina, en tosin ole yhdestäkään määrittänyt spineä, muuta kuin näppituntumalla taivuttelemalla. Toisaalta erilaisiin jousiin käynee joko suppeampi tai laajempi skaala nuolia vaikka spinet vähän vaihtelisikin aihioiden välillä. En sitten tiedä mitä eroa tarkkuudessa on jos pyrkisi muodostamaan setin juuri samaa spineä omaavien aihioiden kanssa. Olisi tietysti munkin hyvä ampua pidemmiltäkin matkoilta koko setillä niin näkisi paremmin onko kaikki nuolet todella ok vai ei. Tuossa 10-15 metrin matkalla en ole huomannut juuri eroa niiden lennossa.

[Juha]

Niin tai siis en mä nyt muusta oikeestaan oo vääntänytkään noita nuolia kuin 8mm rimasta koko tän jousien teon lyhyen historiani aikana. Eli hieman enemmän tietty kuin 10 niitä on kaikenkaikkiaan tullut väännettyä. Laittasin tähän kuitenkin senkin että lyhyelle jouselle, mitä itse suosin, saa 8mm pyörorimanuolista huomattavasti jäykempiä kun pyrin tekemään ne vetopituus (24 inch) + 2 inch eli tuonne 26 tuuman tietämille. Pitkälle jouselle ( vetopituudet se normi 28-30 inch) jossa jo vähän paunojakin löytyy enemmän kuin se 35 niin voi käydä noi rimat liian löysiksi...mene ja tiedä, näin kuitenkin menisin sanomaan vaikka en ole juuri kokeillutkaan.

[Tuoppi]

Tavattoman lyhyeltä näyttää minun silmääni veto :O

[J Menna]

Myös jousi on lyhyt. Veto ihan passeli jouseen. Pitkäjousella sitten poskelle, korvaan...

Omat jouseni ovat 130-140cm ja vetoni on siinä 23" eli 57cm hujakoilla. Jouseni on vieläpä jännejousi, joten varmasti ne kestäisivät pidempääkin vetoa (65-70cm?), mutta tekniikkani on aika samankaltainen kuin yllä esitetty naaman eteen veto. Ja kyllä sillä osuu, kun tottuu.

[Kuhmon Ahma]

Voihan ne nuolet koeampua ennen sulittamista jos ei ole spinemittaria. Isommat virheet jäykkyydessä näkee jo lennossa (ainakin löysemmillä jousilla) ja nuolen asento taulussa paljastaa viimeistään onko liian löysä vai -jäykkä
Jää turhat sulitukset tekemättä..

[Martti Auer]

Niitä keppejä voi ampua 3-4 metrin päästä maalitauluun kärjen kanssa ilman sulituksia, niin siitä huomaa että passaako, jos nuolen varsi osoittaa oikealle, se on liian notkea ja jos se osoittaa liikaa vasemmalle, niin se on liian jäykkä, mutta jos suoraan niin spinetys on kohdallaan.

Spinetystä voi muunnella nuolen kärjen painolla tai nuolen pituudella, että se alkaa passaamaan, jne. Itse EN ole tuollaisia ammuntakokeita suorittanut pitkiin pitkiin aikoihin, teen nuolet tietyn mittaisiksi, millä spinetyksellä joitakin varsia olen tilannutkin, onko se niin tarkkaa? Tällään vain sen jälkeen sulat ja kärjet nuoliin, ja ammun ja annan olla, sillä lailla.

Noissa 8 millisissä mäntyvarsissa, joita voi ostaa joistakin puutavaraliikkeistä suoraan, niin niissä on kuitenkin jo aivan liian paljon kaikenlaista erilaista prkl. vaihtelua; että siinä alkaa olemaan jo ongelmia osuakaan yhtään mihinkään; mutta jos ne nyt jotenkin samalla spinellä, ym. ostaa jostakin valmiit nuolen varret, niin kyllä ne yleensä aika samaan paikkaan osuu, korjaa sitten sitä mukaa, jos nyt haluaa osua jonnekin keskelle tai jotain.

Voihan sitä seuraavaksi toisaalta kyllä testatakin ne nuolet juuri tuolla tavalla, että ampuu ne ensin sulattomina ja sitten säätelee sen mukaan; sitä säätämistä voi tehdä ihan tuonne jonnekin 25 metriin asti, jne. Niin saa sitten passelit nuolet ym.

Kuitenkin tuohon ylläolevaan kommentoidakseni, kun nuolet lentävät yli vasemmalle, niin siinä on vain varmaan liian jäykkä varsi tai liian kevyt kärki, ym, mutta kyllä tuollaisillakin nuolilla pitäisi periaatteessa oppia ampumaan, jos korjaa jotain tähtäyslinjaa. Tai ei sen pitäisi niin haitata itseasiassa, mikäli on liian jäykkä spinetys esim 65-70, johonkin 60 paunan jouseen ja siihen 70 grainin kärjet ym. Silti pitäisi osua; jos nuolet eivät mene aivan "automaattisesti", sinne minne niiden pitäisi, jos ne nyt vain ampuvat muuten aika hyvin samaa kasaa; että sen ei pitäisi olla ongelma.

Puutavaraliikkeistä ostetut 8 mm mäntyrimat, niissä alkaa olemaan jo niin paljon kaikenlaista vaihtelua, että ei kannattaisi yritääkään; ellei hanki sitten jotain spinemittaria sekä tarkkaa gramma vaakaa; joka mittaisi vähintään gramman 10 osien perusteella ym.

Tuossa onkin hyvä artikkeli aiheesta.

http://www.jousimetsastys.fi/wp/2007/12/19/vaistojousen-saatamisesta/