Jousi

[Tuomo]

No niin, kaivoin esiin vuosia sitten kaadetun hienon kataja-aihion ja päätin, että nytpä teen klassisen lonkkarin, ihan pyöristetyllä vatsalla ja sarvinokeilla. Tavoitteena 80 paunaa 30 tuuman vedolla. Aihiossa on vain 4 oksankohtaa, joista suurinkin on noin millin halkaisijaltaan. Keskellä selkää ei ole yhtään oksaa. Vatsassa oksia on toki enemmänkin mutta melkein kaikki sellaisia hyvin pieniä ja terveitä.

Pituutta nyt tasan 200 senttiä, leveys reilu 40 milliä ja paksuus vajaa 40 milliä. Vetokuva on pitkällä jänteellä. Oikea lapa on vielä jäykempi, enkä ole vielä päättänyt, että kummin päin tuo tulee. Aihion on pikkuisen kiero ja aikoinani työstin sen suoraksi...

Mutta mitäs tämän kanssa pitäisi tehdä? Varmaan vähän lyhennän. Mutta pitäisikö tuo selystää raakanahalla vaiko ei? Mieluiten jättäisin selystämättä mutta jos tuota käyttää vain kesäjousena niin kestäisiköhän ilman raakanahkaa?

[Tuomo]

Tässä vielä tämä "pahin" oksankohta.

[Simo Hankaniemi]

Jättäisin lyhentämättä, kestää silloin todennäköisemmin. Kataja tuppaa tuottamaan yllätyksiä. Voihan selän vahvistaa raakanahalla, mutta itse en enää ryhtyisi siihen. Raakanahka estää katkeamisen tai sitten ei. Olen omaksunut muutaman kokemuksen jälkeen sen aatteen, että puujousi saa pärjätä ilman raakanahkavahviketta, koska ei voi olla varma vahvikkeen riittävyydestä. Ja on kaksinkertainen pettymys, jos/kun jousi hajoaa raakanahasta huolimatta. Kovin suuri työhän se nahan liimaus ei ole, jos raakanahka on jo valmiina olemassa.

Katajajousen kestävyyden kannalta se kannattaisi talvella pitää jossain kosteammassa paikassa kuin normaalissa asuinhuoneessa. Kellari tai vintti voisi toimia. Tai voihan sitä pitää myös "kesäjousena", kuten sanoit.

[Joel]

Pidä ihmeessä tossa pituudessa! Mä jään kuolaamaan miten työvaiheet edistyy ja millanen peli siitä oikein tulee (Y)

[Lehtis]

Penteles... Täytynee myös ottaa Juvalainen kataja käsittelyyn, jos/kun tuo onnistuu. Juvalainen on ollut esiveistettynä kellarissa parisen vuotta ja olen myös pähkäillyt, tulisiko se selystää puruluulla... Ehkäpä sitten syksyn sateisina iltoina. Ei näetsen etene se HBHB-laminaattikaan, kun uloilma vetää puoleensa.

[Smirkelimies]

Voi herttinen kun onki Etelä-Suomessa hienoja katajia. Tulee varmana hieno jouska. Jos selkä epäilyttää, jospa vaikka sitä hamppua laittais.

[T. Manner]

Tai sitten voisi tehdä poikkileikkauksesta puolisuunnikkaan (lievästi), jossa selkä on leveämpi, näin saisi selän venymää pienennettyä.

[Nanook - pakkasen poika]

Katajakokemuksieni pohjalta olen myös lyhentämistä vastaan.

[Tuomo]

Lyhytjousimiehet vastustavat kaksimetrisen jousen lyhentämistä...! Ok, se lienee varmin ratkaisu. Hamppua en laita ja raakanahkaa mietin vasta sitten kun jousi on tilleröity lähes loppuun. Sarvinokkeihin onkin materiaalit jo valmiina ja jospa jo loppuviikosta ehtisi jatkaa tilleröintiäkin.

[Simo Hankaniemi]

Katajajousista on aika paljon kokemusta 1960-luvulta saakka, vaikka 2000-luvulla niitä ei enää ole tullut montaa tehdyksi. Kataja on niin petollinen puu, että sen on parempi olla ylipitkä suhteessa vetoon.

[Ari Rantala]

Mulla on katajajousista hyvin samanlaisia kokemuksia kun lyhytjousiäijillä. Jos lyhennät tota niin suosittelen selystämään sen. Pitkänä saattaa hyvinkin kestää tuollaisenaan jos vetopituus pysyy maltillisena.
Kokemusta on tosin vain kolmesta katajajousesta jotka kaikki ovat rätkähtäneet kuivuuttaan poikki.

[Tuomo]

Tämäkin homma edistyy vähitellen. Kuva täydessä vedossa, 70 paunaa 30 tuuman vedolla. Eli jäi alle tavoitteen. Toisessa kuvassa on ainoat ja "pahimmat" oksankohdat.

On tuo kyllä aika halko. Leveys on 37 milliä ja paksuus 34 milliä. Vastaava bambu-bulletwood-jousi voisi olla jäykkyydeltään jotain aivan muuta!

Vielä olisi tarkoitus tehdä sarvinokit kunhan kerkiän... Sekä tietenkin testiammunnat vielä, jotta näen, onko tästä edes jouseksi.

[evgevin]

Hieno jousi ja nätti tilleri, Tuomo!

[Ari Laakso]

Sotajouselta se näyttää ja minua ainakin hirvittää..milloin se räjähtää?

Koko Suomen kansa kuitenkin vannoo katajan nimeen jousipuuna, kun tulee puhetta jousista..kaikki pojat(ennen vanhaan) ovat jousen katajasta tehneet..mutta ei ne kestä.

[Nanook - pakkasen poika]

[Tuomo]

Sain sarvinokitkin tehtyä. Halkaisija tyvestä 13 milliä. Pitempi on ylälavan nokki ja lyhyempi alalavan. Peilikiilto jäi saavuttamatta, vaikken sitä kovin ahkerasti yrittänytkään... Kelpaa tuollaisena! Oli muuten ensimmäiset "oikeat" sarvinokit. Jousi on edelleen 70 paunaa 30 tuuman vedolla. Hyvä jänne pitäisi vielä tehdä, jotta jousella voisi kunnolla ammuskella.

[Satsujin]

Kuinka teit nuo nokit?
Vissiin vain liimalla kiinni?

[Tuomo]

Tein reiän kartioterällä, jonka löysin Biltemasta. Tuo lienee tarkoitettu peltiin mutta kyllä sillä sarveakin kaiversi. Halkaisja siis 13 milliä. Nokin karkeat mitat otin parista lainajousesta. Ensin siis kartioreikä, sen jälkeen hionta penkkihiomakoneella käyttäen apuna keppiä, jonka päähän kartion sai tiukasti kiinni. Ja lopuksi sovitus jousen kärkeen ja liimaus ihan paksulla pikaliimalla. Ihan lopuksi viimeistelyt.

Ohi aiheen pitää mainita, että laadukkaat pikaliimat ovat kyllä jousentekijän ehkä kätevin apuväline. Itse käytän Titebondin pikaliimoja, kolmea eri viskositeettia. Ohuin on aivan lirua, sellaista bensamaista, paksuin taas sellaista räkämäistä. Käyttöä löytyy ihan laidasta laitaan ja useampi jousi on noilla myös korjattu. Nopeita ja käteviä!

[M.Reinikainen]

Ihan hyvältä näyttäää.
kartion upotus tuntuu omasta mielestä hitusen syvältä lavan paksuuteen nähden, mut ihan luotettavat.

[Tuomo]

Mikke, mitä tarkoitat, että kartion upotus olisi liian syvä lavan paksuuteen nähden?

Jos jotain olisin itse muuttanut, niin kartioporan suurin halkaisija olisi saanut olla 15-16 milliä, koska lavat olivat tosiaan niin paksut. Olisi ehkä tullut sopusuhtaisempi nokkiliitos suhteessa lapaan. Johonkin bambulaminaattiin tuo 13 milliä on varmasti hyvä ja kapeammankin saa kun ei poraa niin syvälle.

Millä välineellä olette itse tehneet kartiot? Tapoja ja välineitä on varmasti monia!?