Jousi

[Simo Hankaniemi]

Onko tietoa, mistä kielestä tulee sana "bola", eli siis tämä tunnettua heittoasetta merkitsevä termi. Eräs tuttavani kysyi sitä hiljattain. Veikkasin sen tulevan espanjasta tai jostakin Etelä-Amerikan intiaanikielestä espanjan välityksellä. Onko tarkempaa tietoa?

[Tuukka Kumpulainen]

"Bola" on espanjaa ja tarkoittaa yksinkertaisesti palloa / pallon muotoista kappaletta.

Bolaa on käytetty paitsi lyhyessä esittelyssäsi mainituissa paikoissa, myös Tulimaan intiaanien keskuudessa, jotka käyttivät yksipainoista Bola perdidaa puuman metsästykseen, sekä joillain Tyynenmeren saarilla; näissä myöskin yksipainoisissa bolissa painona käytettiin simpukan kuorta.

[Simo Hankaniemi]

Kiitos tiedosta! Tiedätkö, miksi yksipainoista bolaa käytettiin? Oliko siitä jotain etua verrattuna monimutkaisempaan versioon?

[Tuukka Kumpulainen]

Yksipainoinen bola lienee aseen varhaisin muoto, josta on sittemmin kehitetty monipainoiset bolat, joiden todennäköisyys takertua saaliiseen ja pysäyttää se on parempi. Narun päähän sidottu paino on varmasti yksi varhaisimmista, vaistomaisimmista aseinnovaatioista. Toki se on myös moninkertaisesti nopeampi valmistaa ja helpompi heittää kuin kolme- tai kuusipainoinen bola, jotka tunnetusti menevät sotkuun hyvin helposti.

Olisi mielenkiintoista tehdä sarja erimallisia bolia ja vertailla niiden ominaisuuksia. Olen heitellyt neljäpainoisia bolia (etnografisissa kuvauksissa usein mainittu n. 40 metrin kantama tuntuu pitävän paikkansa) ja niiden lentokuviosta voi selvästi päätellä, että kuusipainoinen, samanlainen ase ottaisi saaliin haltuun varmemmin. Yksipainoinen bola on kaiken järjen mukaan enemmän iskevä kuin takertuva ase?

[Simo Hankaniemi]

Aivan, yksipainoinen bola tuntuu esim. puumaa vastaan aika epävarmalta välineeltä. Se on kuitenkin isonpuoleinen kissa. Ehkä silloin voi olla mahdollisuuksia, jos puuma on ensin ajettu puuhun. Mutta silloinkin jousi tai keihäs tuntuisi paremmalta ratkaisulta.

[Maggishwitch]

Bolan levinneisyyteen sen verran että shawnee intiaanit Pohjois-Amerikassa käyttivät jonkinlaista bolan tapaista.

[Simo Hankaniemi]

Tiedätkö tarkemmin, millainen se oli ja mihin sitä käytettiin?

Suurilla tasangoillakin oli jossakin vaiheessa käytössä bolaa muistuttava väline, eli nahkahihnan päässä oleva kivi, jota käytettiin nuijan tapaan hevosen selästä. Muistaakseni sitä ei siis heitetty ja se oli sota-ase.

[Maggishwitch]

Kuvaukset eivät ole kovin kummoisia. Yksipainoinen, tuuman paksuinen, neljä jalkaa pitkä puu, jossa toinen pää on jätetty paksuksi. Nuorasta ei mainittu juuri mitään, mutta ilmeisesti tähän nuppineulan muotoiseen vehkeeseen se kiinnitettiin ohuempaan päähän.
Sitä käytettiin hevosten kiinnisaamiseen heittämällä ?bola? etujalkoihin. Lisäksi sillä on väitetty metsästettävän peuroja, jäniksiä ja susia.

[Tuukka Kumpulainen]

Yksipainoinen bola ja heittonuija ovat saman innovaatiojatkumon varrella; jossain vaiheessa ohut- ja notkeavartinen nuija muuttuu nuoravartiseksi bolaksi.

Heittonuija on jokseenkin unohdettu primitiiviase, ilmeisesti suoraviivaisen epäseksikkyytensä vuoksi. Se on kuitenkin ollut käytössä kaikilla mantereilla 1900-luvulle asti. Väläyksen aseen yleisyydestä saa esim. K-G. Lindblomin kirjasta Jakt- och fångstmetoder bland afrikanska folk (1927). Eri puolilla Afrikkaa, erityisesti etelässä, tuikitavallinen, aina mukana kulkeva miehen varuste oli pyöreäpäinen, ohutvartinen heittonuija (Kirri tai afrikaansiksi Knobkerrie). Pojat aloittivat pienenä kirrin käsittelyn ja olivat teini-iässä jo mestareita. Kirrillä pudotettiin mm. siivilleen hyppäävä kanalintu varmemmin kuin jousella. Olalle valmiiksi nostetun Kirrin saattoi heittää salamannopeasti ja sen osuma-ala oli huomattavan suuri. Kirrillä tapettiin myös tamaaneita, merimetsoja ja jäniksiä. Nykyisen Etelä-Afrikan busmannit tappoivat kirreillä jopa antilooppeja, heittämällä eläimiltä jalat poikki ja kallon rikki.

Euroopan maista ainakin Englannissa olivat oratuomesta, laakeripuusta ja orapihlajasta tehdyt heittonuijat maaseudun omaehtoisten metsämiesten käytössä vielä muutama miespolvi sitten. Nuija oli nopea ja halpa valmistaa, helppo kätkeä ja tehokas. 1800-luvulla britit käyttivät metsästykseen Squailers-nimellä tunnettua lyijypäistä ja ruokovartista heittonuijaa.

[Tuukka Kumpulainen]

Miksi lukea kirjoista minkälaisia primitiiviset aseet ovat? Esimerkiksi tässä keskustelussa aiheena oleva ase ei ole enää missään maailmassa käytössä; Tulimaan intiaaneja ei ole enää olemassakaan. Ainoa tieto, mitä aiheesta voi olla saatavilla, on kirjatieto. Ja tietoa on oltava jotta voi ryhtyä käytännön kokeisiin. Kenellä varaa on, voi lähteä kiertämään maailmaa oppiakseen muinaisista aseista. Tulokset jäävät vain kovin laihaksi, kun vielä viisikymmentä vuotta sitten villeissä paikoissa on nykyään metsästäjillä haulikot olalla ja kourassa cokistölkki.

[Vieras]

Onko kellään hyviä ideoita bolan painomateriaaliksi?

Reikien tekeminen suomalaisiin kiviin... no niin.

Ilman reikiähän narua voi sitoa. Onko joskus kivi pysynyt kiinninkin...

Vuolukivi on sitten asia erikseen ja voi se kestää molemmat heitot.

[jkekoni]

allekirjoitus

[Simo Hankaniemi]

Kiven saa helposti kiinni naruun leikkaamalla nahasta tai tukevasta kankaasta palan, jonka keskelle kivi pannaan. Sitten vain reunat taitellaan yhteen ja bolan naru sidotaan kiinni pitämään paketti kasassa. Näin sen voi tehdä hyvin nopeasti, mutta työn jälki on sen mukainen. KIven voi tietysti päällystää huolellisemminkin nahalla, ompelemalla nahanpala muotoon leikkaamisen jälkeen kiven ympärille.

Painon ei välttämättä tarvitse olla kivi. Sopivan painoisessa mutterissa on reikä valmiina. Ensimmäistä versiota ei ehkä kannata tehdä liian työläästi, suosittelen tätä mutteriratkaisua.

[jkekoni]

Miten muuten bolaa heitetään?

Ensimmäinen mitä tulee mieleen on pyöriketään pään yläpuolella vaakasuoraan ja heitetään ranneliikkeellä.

Sotkeutuu uhriin/saaliiseen hyvin, mutta vaikea tähdätä?

Nostetaan kyynerpää ylös nyrkki olkapään taakse. Bolan painot selässä. Vedetään kyynerpää alas ja käsi suoraksi, niin että bolan painot lentävät kaaressa korkealta pään yli.

Sotkeutuu huonommin, mutta tarkempi kauempaa? Toisaalta eikö tämän asemast voisi käyttä yhtä hyvin linkoa ja tavallisia kiviä?

[Tuukka Kumpulainen]

Ainoa minulla toimiva keino heittää eskimotyylistä pienipainoista bolaa on pitää bolan kahvasta oikealla kädellä, painot nipussa vasemmassa kädessä, bolan hihnat kulkien navan yläpuolella vaakatasossa.Vedän sitten painokäden taakse (kahvakäsi seuraa perässä), ja heitän bolan ikäänkuin rystylyönnillä eteenpäin. Tekniikka voi kuulostaa tehottomalta, mutta näinkin bola lentää 40 metriä, ja mikä tärkeintä, sotkeutumatta. Pään yli pyörittämällä bolan hihnat kiertyvät toistensa ympäri jonka jälkeen monipainoinen bola toimii kuin huono yksipainoinen. Oikein heitetty bola lentää aluksi tiiviissä nipussa,kunnes napsahtaa auki vauhdin hieman hidastuessa, muistuttaen lähinnä lentävää jättiläislukkia.

Bolan hienous on juuri siinä, että sillä ei tarvitse olla erityisen tarkka. Jos yksikin painoista osuu kiinteään kappaleeseen (sorsa), kääntyy koko hoito tämän suuntaan ja paketoi kohteen visusti. Pienenkin bolan osuma-ala vastaa noin 120 - senttistä ympyrää, se on satoja kertoja suurempi kuin lingonkiven tai nuolen, joiden pitää osua täsmällisesti tehdäkseen mitään tulosta.

[jkekoni]

Totakin mietin, mutta jätin sen pois kuska ajattelin että toimii vain lähietäisyydellä.

Eskimotyyli sitten liittyy siihen että päällä on PAKSUT vaatteet.

Kiinnostavampaa olisi tietää kuinka intiaanit bolaa ovat käyttäneet.

Tai tietenkin joku enemmän asiaa harrastanut.

Näin jonkun bola pelin, jonka maali oli H kirjain, jonka päällä on toinen viiva. Tästä tuli mieleen linkotyyli eli olkapään yli heittäminen... Mutta jääkö saalis kiinni tolla tyylillä, vain tarviiko sen, jos painoa on tarpeeki.

[Tuukka Kumpulainen]

Eskimotyyli ei liity paksuihin vaatteisiin vaan siihen miten bola lähetetään mahdollisimman nopeasti ja tarkasti pakenevaan ateriaan. Olen nähnyt filmillä ja kuvissa miten arktiset metsästäjät heittävät bolaa ja se tapahtuu samalla tavoin kuin kerroin. Päänsä yli lentävään lintuparveen eräs tsuktsimetsästäjä käytti samaa tekniikkaa kuin lingolla "underhand"-tekniikalla ammuttaessa mutta ilman mitään pyöräytyksiä: painot vasemmassa kädessä, kahva oikeassa, sitten oikea käsi alakautta taakse ja ylös ja bola suoraan ylöspäin ilmaan.

Etelä-Amerikan intiaanien bolat ovat tyystin toista tyyppiä - yleensä kolmipainoisia, paljon pidempihihnaisia, raskaampia ja kömpelömpiä kuin pohjoiset pienriistabolat. Näissä on yksi muita pienempi, soikea paino, josta heittäjä pitää kiinni samalla kun pyörittää pään yläpuolella raskaat painot riittävään nopeuteen. Kun painot ovat suoraan heittäjän takana, heittää hän kädessään olevan pitopainon eteenpäin ja loput seuraa tietenkin mukana. Näitä käytettiin lähinnä hevosen selästä käsin vihollisten hevosten kaatamiseen ja villihevosten ja nandujen pyydystämiseen. Palamaan sytytetyillä bolilla tuikattiin myös kertoman mukaan tuleen valkonaamojen vaunuja ja rakennuksia.

[Tuukka Kumpulainen]

Saalis jää kiinni bolalla millä tahansa tekniikalla millä hihnat saadaan pidettyä irti toisistaan. Kun bolan lento tyssää johonkin, jatkavat painot liikettään niin kauan kuin hihnoissa on "löysää" jäljellä, kietoen ne tiukasti kiinni. Kun on kerran heittänyt bolan puskan ympärille ja irrotellut sen siitä tietää miten homma toimii.

[Simo Hankaniemi]

Bolan käyttö vaatii hieman harjoittelua, vaikka pyyhkäisyala onkin laaja. Olen käyttänyt bolaa hyvin vähän, mutta sen verran kuitenkin, että ehdin huomata osaamattomuuteni. Lyhyeltäkin matkalta, 4-8 m, bolalla heittää helposti yli pään kokoisesta maalista, ainakin käyttäessään pään yli pyöritys -tyyliä.

[Vieras]

pään yli pyöritys onkin huono tapa heittää bolaa, siinä ei ole kontrollia.

[jkekoni]

[jkekoni]

Tässä kotitekoinen bola 4 painoa á 200g ja noin metri painoista heittorenkaaseen.

[jkekoni]

Hintaa tuli 28 E, mutta yli jäin 115m narua. Cool

Toi naru on 3mm paksua ja kestää 250kp (tarkoittaako
toi 250Kg:n aiheuttamaa painoa ?), joten tosta voisi
tehdä pitkäjousen jänteen.

Meni noin 10min kokoamiseen, shoppailuun enemmän.

Pituus lenkistä painoille on noin metri.
4 * 200g painot.

Voisi lyhentää vähän. Noi mitat on jostain
nettimuseosta jotain perulaisesta bolasta


Ja menee aina pahasti sotkuun, vaikkei heittäisikään! Syinä lienee
se että muovinaru on liian ohuttta ja noi
narut on painojen reunoissa.

Yllättävän hyvin lentää pienellä heitolla, mutta
en tiedä kuinka tota voisi heittää voimalla.

Olisi ollut parempi käyttää yhtenäisiä muttereita.
Täytyy hitsata noi yhteen, ellen siirry kivipainoihin ja
parempaa naruun ennen kuin pääsen hitsaamaan.

[jkekoni]

Pitäisköhän mun rikkoa noi kuvat, koska se näytää kuuluvan foorumin kultturiin.

[Simo Hankaniemi]

Älä nyt rupea mitään rikkomaan, antaa kuvien olla! Kiva nähdä, että bola on valmis.

[Juha Waara]

Niin. Luin hiljattain aikani ratoksi Karl Mayn "Inkan testamentti". Seikkailu ajoittunee 1800-luvun Etelä-Amerikkaan. Karl Mayn mukaan silloin käytettiin metsästyksessä bolaa rinnan tuliaseiden kanssa. Kirjassa on kuvaus bolan rakenteesta ja käytöstä. Karl Mayn mukaan bolaa heitettiin pitämällä yhdestä painosta kiinni, ei siis narusta. Tiedä sitten, pitää kokeilla.

[Tuukka Kumpulainen]

Etelä-Amerikan bolia käytettiin eri tavalla kuin tässä ketjussa enimmäkseen käsiteltyjä arktisia bolia. Edellisiä tosiaan heitettiin pitelemällä kiinni muita pienemmästä pitokuulasta, kun taas arktisia, pienikokoisempia bolia heitettiin nuorien yhtymäkohdasta muodostuvasta kahvasta kiinni pitäen.

Olen heitellyt molempia, pampas-mallia tosin viimeksi noin viisitoista vuotta sitten.

[jkekoni]

Itse olen heitellyt, niin että otan kiinni naruista läheltä kuulia. Lenkkiä pidän vasemmassa kädessä.

Pituusheittoon taas tehokas tyyli on "linkotyyli", eli kiinni solmusta ja olan yli.

Tein muuten uuden bolan, jossa on paksummat narut, sillä noiden ohjeiden järjestäminen oli ihan tuskaa. Käytin isoja pitkäkäisiä 130g muttereita, jotka rälläköin 100g:n (samalla reuna teroittui) ja joihin porasin reiän sivuun, siten että osumakohdassa ei ole köyttä, joten narut eivät kulu yhtä nopeasti.

[Dan The Master]

Hei poistakaa toi paska ja sitten asiaan: Mitäs ku mulla on tota juutti lankaa ni jos sulattaa uuden vuoden tinaa ja valaa siihen narun päähän ni palaako naru?

Kuinka iso sitten pitäisi tämän pallon tms. koko olla? Aattelin tehä vaikka puusta ton muotin ja sulattaa nuotiolla tinaa.

[Tuukka Kumpulainen]

Uudenvuodentina sulaa aika alhaisella lämmöllä, jolla en usko kasvikuitujen vielä palavan, mutta kokeilemallahan tuo selviää. En kuitenkaan käyttäisi juuttilankaa bolan tekoon, se kun rispaantuu tosi helposti ja katkeaa sitten. Bolan nyörit ovat kovalla koetuksella heitoissa ja nartsan on oltava kaikin puolin lujaa.

Tina on niin tiheää, että pienetkin pallot riittävät hyvin. Tarkkaa kokoa en pysty sanomaan, mutta eskimobolan kokonaispainon on hyvä olla sadan gramman tietämissä. Kuusipainoisen bolan yksittäinen puntti ei siis paljoa paina eikä ole tinasta valettuna kuin peukalonpään kokoinen jos sitäkään. Tällainen pienipainoinen, riittävän raskas bola lentää reilusti pidemmälle kuin esim. puisilla klunsseilla varustettu. Pampasbolat ovat raskaita ja niiden kaksi varsinaista painoa painavat hyvinkin parisataa grammaa kappale.

[pss]

Tarkennukseksi.
Uudenvuoden "tina" on lähinnä lyijyä.
Huomioi sulattaessa isompaa määrää, mm. höyryt.

[toni]

joo,tästä on ansioikkaasti mekastettu väliin helsingin sanomia myöten.(melkein joka uusvuos)
mutta mikäpä nyt nyky immeistä vahingoittais?

ite otan moiset raskasmetalli höyry kehoitukset vakavasti.

[jkekoni]

Rautalangat/ käyristetyt naulat päihin, ellei halua pysyttäytyä pronssikaudessa.

Jos haluaa, niin puutikku muotin läpi, niin tohon saa reiän, mihin saa sidottua narun.

[Dan The Master]

minkä mallinen muotti oiis hyvä ja kokoonkin ois hyvä saada osviittaa....

[Soulis]

ihan kiusallanikin herätän tämän vuosien takaa olevan topicin Mut siis joo tuli tuossa aamusta sellanen ahaa-elämys että mitäs jos tekisin aivan omasta päästä bolan. No ajatuksesta tekoihin ja aloin tekemään naruja kolme painoiseen bolaan. narut tai köydet tein luonnonkuitu narusta koska sitä nyt sattui olemaan ylimäärästä (älkää vaan kysykö että mitä kuitua kun ei ole mitään käryä) tein kolme metristä köyttä perinteisesti 4 narulla palmikoiden. Painoiksi laitoin hiekkapussit joihin meni vajaa pari desiä hienoa hiekkaa (ei ole vaakaa joten en tiedä painoja). tovi siinä meni kun tein köydet ja pussit mutta tällänen kaveri siitä tuli. http://www.flickr.com/photos/sealedfate/7266769878/in/photostream/lightbox/

[Timpa]

Hienohan tuo on!
Kuriositeettinä mainittakoon että lingollakin voi bolan heittää:
http://linko-sling.jimdo.com/erikoisammukset-special-bullets/
Tarkkuutta se tietenkään ei lisää; ainoastaan tehoa ja heittomatkaa.

[Martti Auer]

Bolaa käytettiin myös Suomessa nuijasodan aikaan 1500-luvulla, koska katsottiin että haarniskoitua ratsastajaa vastaan ainoat tehokkaat aseet olivat kanuuna, haavi, nuija tai bola, joka bola heitettiin yleensä hevosen jalkoihin. Nuijasodassa käytettiin nuijaa, koska sillä saattoi hyvin ruhjoa haarniskoidun tyypin pataluhaksi, (pataluha, huom. olkiseppele, jota käytettiin padan alla pöydällä, jotta ei olisi polttanut pöytää, siitä nimityskin, pataluha, kaikista alimmainen, on nähtävillä mm. Turun linnassa). Nuijasodassa ei käytetty nuijaa, koska nämä olisivat olleet nuijia, vaan lähinnä käytännön syistä.

[Soulis]

Mutta hollivuud myytti särkyi ainakin tuon bolan kanssa. Meinaan mitä on nähnyt telkkarissa niin bola pyörii heitettäessä, mutta tuopa ei pyöri vaan kun sen heittää niin se "sykkii" eteenpäin vähän niinkun mustekala vedessä. Yritin saada videoo siitä, joka kuitenkin epäonnistui ankarasti kun yritin sitä itte samalla kuvata kun heitin. No aina ei voi voittaa.

Jukka

[Soulis]

[jkekoni]

Bolan saa näppärästi 28mm+ pultista ja muttereista.

Ai että sorvattuja lingon ammuksia...

[Timpa]

[jkekoni]

Kaverin piti joskus hommata mulle jonkun koneen loppuunajettuja keraamisia laakereita. Ovat kuulemma melkein kanamunan kokoisia.

Sittemmin homma vain unohtui...

[Timpa]

En ole koskaan pidellyt kädessä keraamista laakerikuulaa, mutta jos ne ovat samalaista "keramiikkaa" kuin teräpalat, niin ne lienevät liian keveitä. Keraaminen teräpala tuntuu niin kevyeltä, että se voisi jopa kellua vedessä.
Teräksinen laakeri taas vaikuttaa tavallista terästä painavemmalta.
Mutta kerro painosta jos vielä saat niitä.

[T. Manner]

Kaikki kyseeseen tulevat keraamit ovat paljon terästä keveämpiä, laakerikuulat ovat niukkaa enemmän seostettuja joten ovat hivenen hiiliterästä tiheämpiä, asialla ei ole käytännön merkitystä.

[Timpa]

Erilaisia bolatyyppejä ja ketjuja viskoin lingolla menemään. Ei ole aavistustakaan, miten oikeaa Bolaa heitetään, mutta linkotyylillä heitettynä se pyöri, ja lingolla heitettynä lensi suorana. Ja lingolla tietysti lujempaa:
http://www.youtube.com/watch?v=X18epKtllNQ

[jkekoni]

Kerro mulle miksi bola pitäisi heittää lingolla.

Avautuuko se jotenkin paremmin, kuin että jos sen heittää bolana?

[Timpa]

Kyseessä oli vain erilaista kokeilua. Eli en tiedä mitään syytä, miksi Bola pitäisi tai ei pitäisi lingota.
Täytyykin hakea Youtubesta bolavideoita, niin sitten näen miten sitä oikeasti heitetään ja miten se lentää virallisesti.

[Timpa]

Ja sitten tuli kokeiltua "Shuriken-Bolaa". Heitettynä ja lingottuna:
https://www.youtube.com/watch?v=70qFogtQq28&list=UUAtu6vMqIxjFOAuegwpPYNA

[jkekoni]

Bolassa on paino ja naru. Jos haluat lingota pidemmällä narulla niin laittasin mielummin narun keskikohtaan ja päähän solmun tai lenkin.

Kolmen painon virittäminen linkoon tuntuu hankalalta.

[Timpa]

Ja hankalaa se myös olikin, kuten kohdasta 5:01 huomaa