Jousi

[Tuomo]

Mittayksiköistä on joskus aiemmin keskusteltu. Mutta kysytään nyt uudelleen.

Jousiammunnassa käytetään edelleenkin lähes pelkästään brittiläisen yksikköjärjestelmän mittoja - tuumia, jalkoja, jaardeja ja niin edelleen. Yksi syy on tietenkin perinteet, vanhaa ja tuttua järjestelmää on vaikea muuttaa. Toinen syy lienee perinneammunnan asema Briteissä ja rapakon takana.

Joka tapauksessa, pitäisikö minun käyttää kirjassani paunoja ja tuumia ja niin edelleen vai SI-järjestelmän yksiköitä? Itse olen ajatellut käyttäväni sekaratkaisua, eli molempia, tyyliin jousen jäykkyys on 52 paunaa (23,6 kg) 28 tuuman vedolla, siellä, missä se mahdollisesti selventää asiaa. Edellä 28 tuuman veto ei tarvitse SI-yksikkötäsmennystä, koska se on tavallaan vakio. Toinen esimerkki on jousen nopeus, siinä käyttäisin molempia. Mutta jousen pituuden, leveyden ja paksuuden kertoisin vain senteissä ja milleissä, koska ne on sillä tavalla paljon helpompi hahmottaa ja mitata.

Toki yksiköt ja niiden muunnokset sekä taulukot esittelen jo kirjan alussa.

Kommentteja? Onko odotettavissa epäselvyyksiä vai toimiiko sekaratkaisu? Jos pitää valita vain toinen, niin, vaikeaksi menee... Kyllä se silloin olisi SI-järjestelmä.

[Ari Rantala]

Käyttäisin tuota sekoitusta jossa ensin lontoon yksiköillä ja sulkeissa si-järjestelmän yksiköillä. Pysyisi perinteet voimissaan ja tulisi järkeenkäypä mittayksikkökin esille

[Lehtis]

Komppaan Aria.

[Ekkorre]

Olisi kyllä paljon mukavampi suomalaisena lukea pituudet sentteinä, kuin tuumina, samoin painot grammoina ja nopeudet metreinä sekunnissa. Vanhat pöljät mitat ovat tarpeellisia lähinnä siinä mielessä, että voi verrata muista lähteistä löytyvään tietoon. Nämä "jäykkyysyksiköt" nyt on vuosien saatossa onnistuttu kusemaan niin pahasti, ettei kirjoitusurakasta varmasti selviä ketään verisesti loukkaamatta. Vanhan liiton miehet repivät pelihousunsa kuullessaan newtoneista ja lukiofysiikan läpäisseet "paunoista" tai nauloista (tai ylipäätään massan yksiköistä voimasta puhuttaessa).

Omasta mielestäni olisi hyvä painottaa nimenomaan nykyaikaisia (SI-järjestelmä) ja tieteellisesti oikeita mittayksiköitä (eli voiman ja massan yksiköt erikseen), kun projektin ideana on muutenkin tuoda jousitietoutta kaksituhattaluvun suomalaisten saataville ja selkokielelle. Ainakin minä joudun miettimään jokaisen mitan SI-järjestelmän kautta, monesti jopa selvittämään yksikkömuuntimella.

Onko kirjaan suunnitteilla jonkinlaista selostusta yksiköiden välisistä suhteista ja historiasta? Asia olisi hyvä selittää jossain vaiheessa kirjaa ihan kunnolla. Suomalaisen mittanauhan ja vaa'an omistava tietää sitten kirjaa lukiessaan, mikä lukema kannattaa muistaa.

[Simo Hankaniemi]

Loogisinta olisi käyttää vain SI-järjestelmää, maailmassa on vain muutama maa, jossa se ei ole käytössä. Mutta käytännössä lienee parhainta puhua "paunoista" jousen voimakkuuden yksikkönä, koska niin jousiampujat nyt joka tapauksessa tekevät. Olisi tietysti myös syytä selittää, miksi poikkeaa tässä kohdassa SI-järjestelmästä.

Sen sijaan en näe mitään syytä käyttää jousten ja nuolten pituudesta yms. puhuttaessa muita kuin SI-yksiköitä. Ainakaan en itse puhu koskaan jousista tuumamitoin.

[Juri]

Minä taas joudun laskemaan muuntimella jos jousen pituus ilmoitetaan senttimetreissä, muuten en ymmärrä. 172,72 cm ei vaan aukene niin kuin kuuluisi. 68 tuumaa taas on jämpti ja napakka luku, helppo jakaa osiin sekä suhteuttaa vetopituuteen. Ihmisen mitat sopivat mainiosti jousen tekoon!

Sama juttu vanhalle skönärille jos joku uus-avulias utelee purjeveneen nopeutta kilometreinä tunnissa. Miksi ihmeessä, kun loki näyttää vain solmuja kuten on aina ennenkin tehnyt? Asia ei muutenkaan ole vertailukelpoinen mihinkään maalla liikkuvaan kulkuneuvoon.

Suuria kansanjoukkoja (eli kirjan lukijoita) ajatellen edellämainittu sekaratkaisu lienee kuitenkin paras.

[Ari Rantala]

Vanhoille skönäreille ja muille jousiammunnan parissa dinosaurusten ajoista asti pyörineille Tuomon kirja tuskin antaa paljoakaan uutta tietoa...

Uudemmat lajista kiinnostuneet ovat tutustuneet si-järjestelmään jo kouluaikoinaan ja ymmärtänevät siksi niitä mittayksikköjä paremmin kun tuumia, paunoja, fipsejä etc.

Kirja lienee suunnattu lähinnä näille uusille harrastajille mutta käyttäisin silti molempia mittayksikköjä jotta myös nämä tuumajutut tulisivat tutuiksi eikä "kone" yskisi heti jos sellaiseen törmäisi

[heikki]

Komppaan Simoa. Jousen jäykkyys paunoina ja vastaavat Newtonit sulkeissa perään. Kaikki muu SI-järjestelmän mukaan. Pahinta on, kun nuolen massasta puhutaan graaneina ARGGGHH!!

[M.Reinikainen]

Minä taas yleinsä puhun jousista sentteinä ja nuolissa tuumina..
Minusta se on ihan sama mitä käyttää jos laskutapa on selitetty pienenä info kuplanan jossain yläkulmassa tai tekstin keskellä vrerrannolllisesti maalais järjellä sekä pilkun tarkasti kirjaviisaalle insinöörille ennen kuin niihin alkaa enemmäinkin törmäilemään kunjan uumenssa.

[T. Manner]

Viilataanpa vähän pilkkua, relevantit SI-yksiköt olisivat kilogramma, metri ja Newton. Eivät sellaisenaan ole aivan mukavia käytettäviä, joten siirrytään kerrannaisiin, gramma varmaan olisi yksikkönä aika sopiva jousen, nuolen ja -kärjen massan yksiköksi, sentti- tai/ja millimetri pituuden. Newton sinänsä on aika sopivan kokoinen vetovoiman yksiköksi, jos joku nyt välttämättä haluaa leikkiä piikeillä niin voihan sitä naulaa käyttää. Ainoa syy noiden lehmä/(poronkusema) yksiköiden käyttöön on tiettyjen kirjojen lukemien kanssa vertailun helppous.

[Tuomo]

Mikä näistä? Omankin version saa esittää. Alla siis teoreettinen esimerkki kuvatekstistä, toki tekstissäkin voi olla vastaava litania. Olennaista on varmaankin se, että mistä asian ymmärtää. Vai ymmärtääkö noista mistään? Entä mikä on hyvä vaihtoehto sanalle jäykkyys? Voimakkuus? Vahvuus? Vai mitä?

a) "Kuvan pihlajajousen jäykkyys 27 tuuman vedolla on 55 paunaa. Jousesta ammutun nuolen lähtönopeus on keskimäärin 162 jalkaa sekunnissa, joka on erittäin hyvä tulos. Nuolen paino on 550 graania, eli 10 graania per pauna. Jousen pituus on 68 tuumaa."

b) "Kuvan pihlajajousen jäykkyys 69 senttimetrin vedolla on 25 kilogrammaa. Jousesta ammutun nuolen lähtönopeus on keskimäärin 49 metriä sekunnissa, joka on erittäin hyvä tulos. Nuolen paino on 35,6 grammaa, eli 1,42 grammaa per kilogramma. Jousen pituus on 173 senttimetriä."

c) "Kuvan pihlajajousen jäykkyys on 69 senttimetrin vedolla on 245 newtonia. Jousesta ammutun nuolen lähtönopeus on keskimäärin 49 metriä sekunnissa, joka on erittäin hyvä tulos. Nuolen paino on 35,6 grammaa, eli 0,145 grammaa per newton. Jousen pituus on 173 senttimetriä."

d) "Kuvan pihlajajousen jäykkyys on 27 tuuman (69 senttimetrin) vedolla 55 paunaa (245 newtonia). Jousesta ammutun nuolen lähtönopeus on keskimäärin 162 jalkaa sekunnissa (49 metriä sekunnissa), joka on erittäin hyvä tulos. Nuolen paino on 550 graania (35,6 grammaa), eli 10 graania per pauna (0,145 grammaa per newton). Jousen pituus on 68 tuumaa (173 senttimetriä)."

[Ari Rantala]

Huomaan, että menee melko "sotkuiseksi" jos kaikki ilmoitetaan kahdesti.
Pitäisin jousen jäykkyyden vain paunoissa ja vetopituuden tuumissa. Lähtönopeuden m/s . Jos muita suureita pitää kertoa niin niissä mielestäni si-järjestelmän mukaan olisi selkeämpää ja ymmärrettävämpää.

[T. Manner]

Kannatan c:tä vaikka siinä hetki menisi kun tottuu tuuma- ja naulalukujen jälkeen, erilaiset muunto-ongelmat häviävät.

Jousesta voi mielestäni hyvin käyttää "jäykkyys" sanaa, se kuvaa kuitenkin hyvin mistä on kyse.

[Simo Hankaniemi]

Jousten ja nuolten pituuksista puhuttaessa on myös jossakin yhteydessä syytä selittää, mitä niillä tarkoitetaan. Eli puhutaanko jousen koko pituudesta päästä päähän selkää pitkin mitaten, vain pituudesta nokista nokkiin.

Nuolen kohdalla "pituus" voi tarkoittaa koko pituutta kärjen päästä nokin päähän, tai pelkästään varren pituutta ilman kärkeä, tai vetopituutta eli hieman kärjen takaa jänneuran pohjaan. Varsinkin museoluetteloissa ilmoitetaan yleensä nuolen koko pituus ilman selityksiä ja tällöin voi syntyä väärä käsitys, että kärki ei ole luvussa mukana, vaikka sen osuus voi olla jopa 15 cm.

Grainit (graanit?) ovat tietääkseni ruudin mittaamiseen kehitetty yksikkö ja sikäli sen ymmärtää, että tarvitaan tosi pieni yksikkö. Nuolten kohdalla tuo tuntuu minusta hiukan huvittavalta, sama kuin jos ilmoittaisi matkan Turusta Helsinkiin millimetreinä. Gramma on aivan riittävä kooltaan.

[Juri]

Homman voisi kai hoitaa niinkin että esittää lukemat pohjoisille nykyihmisille ymmärrettävimmissä SI-yksiköissä, mutta liittää jollekin sivulle mukaan simppelin muuntotaulukon perinteisiin mittoihin.
Tämä palvelisi lukijaa monissa tilanteissa, kuten vaikkapa nuolenkärki ostoksilla.

Minusta jousen jäykkyys on paljon kätevämpää mitata kilogrammoissa kuin newtoneissa. Kalavaaka kun on edelleen kätevä peli ja helposti hankittavissa. Eli kannatan b:tä, muuntotaulukolla.

[Tuomo]

Tässä pitää miettiä tottumuksia (aloittelijan on helppo omaksua SI-järjestelmän mukaiset yksiköt), perinteitä ja vertailtavuutta (lähes kaikessa julkaistussa materiaalissa käytetään brittiläisen järjestelmän yksiköitä) sekä käytettävyyttä (Jurin toi hyvän esimerkin mitattavuudesta, harvalla on suoraan newtoneissa ilmoittavaa vaakaa).

Katsotaan nyt, mikä on toimivin tapa, yhtä ja oikeaa ratkaisua ei valitettavasti ole.

Muuntotaulukot on toki itsestäänselvyys.

[T. Manner]

[JoniAulis]

Muutaman kuukauden harrastamisen jälkeen tuo vaihtoehto a avautuu parhaiten minulle.

[Juri]

Entä sitten kun lukija tarvitsee vasta valmistuneeseen jouseensa sopivia nuolia ja tilaa niiden osia jousiammuntaliikkeestä? Laskeeko hän spine-arvot kilogrammoina vai newtoneina? Montako newtonia nuoli notkistuu jos jos siihen vaihtaa vaikkapa 1,61997275 kilogrammaa painavamman kärjen?
Monenko senttimetrin sulat olisivat hyvät? Entäs nuolenvarren paksuudet sitten...?
Miksi turhaan opettaa mittayksiköitä joita yksikään valmistaja tai kauppias ei missään maassa käytä, eivätkä alan harrastajat ymmärrä?
Kun homma on saatu vuosisatojen myötä pelaamaan näin hyvin, niin miksi sotkea hyvä paketti? Ei ne kakkosneloset tai 24 tuntinen vuorokausikaan ole vielä mihinkään kadonneet.

[Simo Hankaniemi]

Riippuu siitä, mitä jousiammuntaa harrastaa. Englantilaista harrastava saattaa tarvita perinteiset englantilaiset mitat, tai ainakin kokee tarvitsevansa ne.

Varsinaisessa primitiivijousiammunnassa ei välttämättä tarvita sen enempää englantilaisia kuin SI-mittojakaan. Mitat tulevat tekijän ruumiista ja toisaalta opitusta perinteestä ja kokemuksesta. Nuolenvarren pituus on esim. mitta kainalosta suoraan eteen ojennettua kättä pitkin peukalon päähän, minulla tämä on 60 cm. Leikkurikärjen pituus on peukalon mitta (minulla 6-7 cm plus ruoto). Nuolenvarren paksuus keskikohdalta on se, mikä on sarven- tai luunpalaan poratun mallireiän paksuus. Sulat tehdään sen mittaisiksi, minkä sulka mahdollistaa tai mikä tuntuu hyvältä. Jousen (jännejousen) pituus on kaksi kertaa nuolenvarren pituus tai matka maasta nänniin. Spinetyksiä ei primijousiammunnassa harrasteta, tai se tehdään vain näppituntumalla vartta taivuttelemalla ja kokeilemalla, miten nuoli lentää.

[Tuomo]

Jurilta hyvä kommentti. Jos jotain jousiammuntatarvikkeita aikoo jostakin tilata, niin paunat, tuumat ja graanit pitää hallita.

Perusteltu näkemys Simoltakin, joskin hiukan karu. Ei primitiiviammunnan tarvitse ihan noin yksinkertaista olla. Lisäksi mittoja tarvitaan aina - miten ihmeessä esimerkiksi museojousien mitat ilmoitettaisiin (jousen tehnyt intiaani on jo multana, ei siitä mittoja saa)? Simo suosinee kuitenkin sekatekniikkaa, pituusmitoissa senttejä ja jousen jäykkyyden suhteen paunoja.

Sekatekniikka lienee lopulta paras. Perinteisiä mittoja ei voi välttää, kyllä ne pitää jo perinteisyyden nimissä tuntea. Toisaalta SI-järjestelmän mittojakin tarvitaan, niiden kautta joskut asiat ovat helpompi hahmottaa.

Eli jousen jäykkyys ja vetopituus paunoina ja tuumina. Nuolen mitat ja painot sekoituksena (sentit, tuumat, graanit ja grammat) ja jousen mitat vain senteissä ja grammoissa. Nuolen nopeus jalkoina ja metreinä per sekunti. käytännön toteutus sitten tapauskohtaisesti, jotta luettavuus ja ymmärrettävyys säilyy.

[T. Manner]

[Juri]

Meinaatko että nuolesta tulee jo liiankin notkea?

[Joel]

...Riippuu nuolen pituudesta..!

[T. Manner]

Nuoli varustettuna noin puolentoista kilon kärjellä ei normaalijousesta pitkälle lennä.

[Juri]

Minä vaan testasin että huomaako kukaan...

[Ekkorre]

[Simo Hankaniemi]

Erään nuolia ammatikseen tekevän henkilön mukaan hänen samaan settiin tekemiensä nuolten massa vaihtelee kolmen gramman sisällä. Ja niillä nuolilla on kaadettu vaikka kuinka paljon suurriistaa, pienestä puhumattakaan. Lukemat ja desimaalit eivät saisi olla mikään itsetarkoitus. Howard Hill sanoi, että hänestä jousiammunnan tulee olla "reilua ja yksinkertaista" (fair and simple). Olen samaa mieltä.

[J Menna]

Sentit, kilot, grammat ja millit kehiin. Ne on täällä joka ihmisen mittavälineissä ja tajuttavat.
Jos minä saisin päättää ni kääntäisin samantien Englannin ja Intian liikenteenkin. (näinhän tehtiin Ruattin maalla ei niin kovin kauaa sitten)
Tuumat hittoon ja paunat kiloiksi. Ihan vaan selvyyden vuoksi.
Kirjotat hyvän kirjan ja kun se käännetään enkuksi niin huomaavat sielläkin että pohjolasta kajahtaa ja menevät nettikauppaan tilaamaan senttimetrimittarullia ja kilovaakoja. Hetken ovat hämillään, mutta saavat vähän omaa lääkettään.

Sinä sen kirjoitat, ole despootti. Kun kirjassa jotain lukua seisoo ja joku siitä on oikeasti kiinnostunut niin hän kyllä ottaa selville mitä tarkoittaa 173cm tai 72 tuumaa.
Jonkun tilauksista en olisi ollenkaan huolissaan. Jos se joku tilaa väärät ni seuraavalla kerralla ehkä ne oikeat.

SI toimii. Suomeksihan - Suomalaisille tämä kirja tulee?

[Mahe]

Tätä liipaten, onko tällä foorumilla suositusta mittayksiköiden käytöstä, ja pitäiskö olla?

Itse olen sitä mieltä että brittiläisten ja jenkkien yksiköt voi jättää briteille ja jenkeille, Suomessa pitää käyttää mittajärjestelmää, joka on a) kaikille tuttu ja b) läsnä kaikkialla (työkalut, puutavaran mitat jne.)

Kokonaiset tuumat vielä menee päässä laskien, mutta sitten kun mennään murto-osiin niin ei enää oikein irtoa.

[Tuomo]

Hyviä kommentteja perusteluineen. Pitäisi oikeastaan tehdä vaikka tuosta Ensimmäinen jousi -luvusta kolme eri versiota - SI, Britti ja sekoitus - ja valita niistä toimivin. Yksikkövalinta olisi hyvä tehdä jo nyt, ajoissa, menee nimittäin työlääksi korjata jälkikäteen kaikki x00 liuskaa tekstiä, ja virheitä jäisi silti takuulla.

[T. Manner]

[Tuomo]

Kelpaako tällainen toteutus, yksiköiden osalta? Vai pitäisikö jotain muuttaa? Tungin siis tarkoituksella yhteen kappaleeseen kaikki mahdolliset tarvittavat yksiköt...

"Nykyisin suosikkijouseni on bambu-massaranduba – laminaattijousi, jonka jäykkyys on 165 newtonia (37 paunaa) 64 senttimetrin vedolla. Jousi hyvin maltillisesti vasta-myötäkaareva – myötäkaarevuutta on noin 20 millimetriä. Jousessa oli ennen käyttöä 15 millimetriä vastakaarevuutta, joten jousi on virunut käytön myötä noin 35 millimetriä. Jousen pituus nokista nokkiin on 167 senttimetriä ja suurin leveys 26 millimetriä. Jousi painaa noin 480 grammaa. Jousi on mukava ampua, se ei juuri tärähdä laukaisussa. Nykyiset maastoammuntaan tarkoitetut kisanuolet olen virittänyt sulattoman nuolen testillä. Niiden pituus on 70 senttimetriä, halkaisija 8 millimetriä. Sulkien pituus on noin 8 senttimetriä ja kärjen paino 6,5 grammaa. Koko nuolen paino on vain 22 grammaa. Nuolina käytin taipumaltaan 10 millimetrin (vastaava jäykkyys 43 paunaa) aihioita. Jousesta ammutun nuolen lähtönopeus on noin 47 metriä sekunnissa nuolen painon ollessa 0,15 grammaa per newton. Kisanuolilla lähtönopeus on 45 metriä sekunnissa. Jousi varastoi täydessä vedossa energiaa 38 joulea. Kisanuolen kineettinen energia on 23 joulea, joten jousen hyötysuhde on noin 60 %."

Muualla on sitten määritelty esimerkiksi vetopituuden mittaus, myötä- tai vastakaarevuuden mittaus sekä kaikki muu tarpeellinen.

Yksi ongelma on nuolen jäykkyyden mittaaminen. Nykyisen AMO-standardin mukainen luokittelu tietyn paunamäärän mukaan on sekava, harhaanjohtava ja huono. Nuolen jäykkyyden voi ilmoittaa suoraan taipumana vakiopainolla tai vakiotaipuman aikaansaavalla voimalla (mittaus vaikka jousivaa'alla). Lisäksi vakio 0,15 grammaa per newton (vastaa aika lähelle 10 graania per pauna) on ainakin alkuun vähän hankala hahmottaa?

[T. Manner]

Tuo näyttää kyllä minun silmääni aika hyvältä.

Eikö se nuolen jäykyyden mittaus tapahdu 26" välillä 2lbs painolla? Tämä sitten taulukolla muutetaan vetojäykyydeksi? Olen kyllä samaa mieltä, että suora nuolen jäykyyden ilmoitus olisi parempi. Täytyy aina muista, että tällaiset stdit on tehty tyhmille jenkeille.

[M.Reinikainen]

"taipumaltaan 10 millimetrin (vastaava jäykkyys 43 paunaa) aihioita"
Kohdilta eteenpäin en ymmärtänyt enää pa***akaan


Todella selkee asettelu, mutta täysin utoopinen lukuelämys ilman että tietäisin miksi näin tarkasti selittäisit samassa lauseessa jousen peksit ja nuolen peksit..?

No minähän en mitään kirjaa tässä tee joten en voi arvostellakkaan ellei sitä aleta painamaan tuoheen

[Tuomo]

Tuo oli vain esimerkkikappale tänne, jotta voisin näyttää, miten aion yksiköitä käyttää. Todellisuudessa kirjoitan nuolen nopeudesta ehkä kahdessa kappaleessa, energioista samoin kahdessa. Muutenkin "täsmällistä" numerotietoa ei ole joka sivulla, vaan ihan harkitusti. Mutta kun noita kuitenkin pitää kirjoittaa, niin joku yhteinäinen linja olisi hyvä löytää.

Tämä "Jousesta ammutun nuolen lähtönopeus on noin 47 metriä sekunnissa nuolen painon ollessa 0,15 grammaa per newton." kääntyy brittiyksiköin seuraavasti: "Jousesta ammutun nuolen lähtönopeus on noin 154 jalkaa sekunnissa nuolen painon ollessa 10 graania per pauna."

Mikke - otan arvostelut, palautteen, kommentit, tms. vastaan mieluiten nyt kun asioihin voi vielä vaikuttaa. Sitten kun teksti on joskus painetussa muodossa, niin sitten on myöhäistä!

[heikki]

[T. Manner]

[Tuomo]

No lipsahti sitten paino kun piti laittaa massa. Nuolen nopeus on järkevä tieto vain jos tiedetään nuolen massa. Ja kun vertaillaan erilaisia jousia, niin vertailu helpottuu jos nuolen massa on vakioitu suhteessa jousen jäykkyyteen.

Perinnejousien kanssa eniten käytetty vakioarvo nuolen massalle suhteessa jousen jäykkyyteen on 10 graania per pauna. Sitä vastaa arvo 0,15 grammaa per newton, joka ei ole kovin helposti hahmotettavissa, valitettavasti.

Heikki - jousenrakentajien kannalta m/s on huonompi kuin fps. 165 fps kuulostaa paljon paremmalta kuin 150 fps (vaikkapa yksipuisen ja hyvän laminaatin ero) kuin 50 m/s ja 46 m/s. 15 fps on sentään paljon enemmän kuin vaivaiset 4 m/s...

[heikki]

[Tuukka Kumpulainen]

Minä äänestän sen puolesta, että tuumat ja paunat ja fipsit ovat visusti mukana, johtotehtävissä. Ei me tätä jousihommaa tehdä tyhjiössä, vaan osana kansainvälistä yhteisöä, ja tuumat ja paunat ja fipsit nyt vaan ovat jousiammunnan kieltä. Jos Suomessa fillarinkumia ostaessaan joutuu kertomaan, haluaako 26 vai 28 tuuman renkaat, pitää jousiampujan sietää angloamerikkalaista mittaa, kun ehkä 90 % alan kirjallisuudestakin noudattaa niitä. Vertailukelpoisuus on A ja O, eivätkä SI-yksiköt ole kenenkään kanssa vertailukelpoisia jousenrakennushommissa. Suomalaistenkin lähdeteokset, nuolikepit, sulitussulat, nuolenkärjet, jousipuntarit, kronografit ym. ymmärtävät tuumaa, paunaa ja jalkaa. Ne ovat jousiammunnan latinaa, joka pitää härmäläisenkin opetella, mutta joka avaa kaikki ovet.

Ei SI-järjestelmässä ole koskaan ennenkään puujousia tehty, kyynärät ja tuumat ja naulat ne oli meilläkin vielä vähän aikaa sitten. Kun Schefferus kuvaili lopunaikojen saamelaista jousta, ei senteistä ollut tietoakaan sen enempää kirjailijalla kuin jousten tekijöillä. Senteissä ja grammoissa on ihan kauhea paperin ja insinöörinillityksen maku, phyi

[T. Manner]

[Tuomo]

Siinä vaiheessa, kun kilpapyörään piti ostaa renkaita, niin kyllä ne millimetrimitoilla ostettiin! Vanteetkin olivat millimitoilla.

Mitä enemmän olen lukuja kirjoittanut, niin sitä enemmän alan kallistua SI-järjestelmään, täydennettynä toki kriittisissä kohdissa brittijärjestelmän yksiköillä. Oikeastaan vain jousen jäykkyys ja nuolen nopeus kaipaavat seurakseen brittiksiköitä, jotta jonkinlainen vertailtavuus kansainväliseen kirjallisuuteen säilyisi.

Tosin, vertailtavuuskin on aika suhteellista. Esimerkiksi nuolen nopeudet ovat vertailukelpoisia vain saman ampujan ampumana. Samoin jousen jäykkyys. Hyvin harva osaa esimerkiksi mitata jousensa vetopituuden AMO (ATA) -standardin mukaan. Tällöin tuumavetopituudella ei tee mitään, koska milloinkaan ei voi olla varma, miten se on mitattu.

Kaikki nuolen parametrit on helppo hahmottaa SI-yksiköissäkin, koska itse numeroarvolla ei ole juuri väliä. Esimerkiksi nuolen kärkiä on myynnissä käytännössä kolmea eri painoa: 70/80, 100 ja 125 graania. Jos sokkona ostaa, niin yksiköllä ei ole väliä. Jos tietää, mitä ostaa, niin edelleenkään yksiköllä ei ole väliä. On aivan sama mitä kärkipainoa käyttää. Ne harvat, jotka sulattoman testillä virittävät, osaavat tarvittaessa valita kevyemmän tai painavamman kärjen, yksiköistä riippumatta.

Mikään ei muutu, jos kukaan ei muuta mitään!

[heikki]

Hyvä Tuomo! Olet valinnut oikean polun!

[Juri]

Me pistetään Tuukan kanssa pystyyn Mielenosoitus! Kyllä vielä ällistytte kun kahden peräänantamattoman mittayksikkö-änkyrän muodostama kansanjoukko alkaa vyöryä kaduilla!

[M.Reinikainen]

Tuukalle sekä Jurille kannatusjoukkoihin hakemus jätetty!

[Juri]

Mellakat laajenevat jo useihin kaupunkeihin!

[heikki]

[Juri]

[J Menna]

Niin, minäpä otan takaisin vähän uudistusmielistä lausuntaani tuolla aiemmin.
Kyllä mulle tulee heti taju jousen ominaisuuksista jos puhutaan että jousi on 45 paunainen ja se heittää 145fps:ää ja vetopituus on 27 tuumaa.
Se on jousislangia parhaimmillaan.

Näissä kolmessa asiassa jostain syystä vanha tapa tuntuu luontevalta. Sitten taas jousen ja nuolen pituus soi korvaan paremmin senttimetreinä. Samaten kuin pituusammunta tulokset mieluummin metreinä kuin jaardeina tai jalkoina. Läheiseltä tuntuu myös millit jousen paksuus/leveys jutuissa. Hassua.

No, eniten tärkeetä on se että tulee se kirja ja se että jotain mittoja on.