Jousi

mlepola · Liittynyt: 29 Mar 2011 Viestejä: 16

Tutkija-tuttavani Burke museumissa Seattlessa lähetti minulle kyselyn tästä jousesta. Museolla oli ollut jonkinlainen tempaus jonka yhteydessä sai tuoda esineen tunnistettavaksi ja eräs henkilö toi kyseisen (pahoittelen huonoista kuvista) jousen museolle. Malli on aika yleismalkainen, ei ole välttämättä intiaanien tekosia ja voi siis olla mistä tahansa? Ilmoitin hänelle että teen tästä laajemman kyselyn suomalaisille jousi-asiantuntijoille (eli teille).

Tässä on siis pähkinä purtavaksi. Josko löytyisi joku joka tunnistaisi kyseisen jousen niin saa paukutella henkseleitään loppuvuoden aikana.

Kiinnostava piirre jousessa on se seikka että siinä on yhdet lovet jänteelle. Se on hyvin kapea ja noin 110cm pitkä, mahdollisesti lapselle tehty?

Jousesta olevat kaksi kuvaa ovat ihailtavissa tästä linkistä
https://www.dropbox.com/sc/nt21khmar245drk/kTvSNn5ojy

Tuomo · Lähetetty: 01.02.2014 20:19 Viestin aihe:

Kiinnostavaa, että ihmiset tuovat vanhoja jousia näytille. Ihan kuin nokkipäässä näkyisi tammen ydinsäteitä? Muuta en sitten tiedäkään...

Mutta miten jousi "tunnistetaan"? Mitkä ovat ne luokat tai kategoriat, mihin jouset voi luokitella? Varmaan iän ja paikan perusteella, ja osittain myös jousityypin mukaan. Yumit, englantilaiset lonkkarit, sarvi-jännejouset on periaatteessa helppo tunnistaa ja luokitella. 1700-1800 -lukujen lonkkarit jopa valmistajan mukaan.

Mutta tuo jousi näyttää yksipuiselta, tavalliselta kansanjouselta, jonka joku on joskus omaksi ilokseen tehnyt. Ikää on mahdotonta sanoa valokuvista, samoin täsmällistä puulajia. Etuprofiilikin puuttuu.

Toki, jos joku tietää, että siellä se intiaaniheimo käytti 1700-luvulla juuri tuollaisia jousia, niin sitten voisi ehkä sanoa, että jousi on tunnistettu. Mutta onko tuo liian yksinkertainen malli luotettavasti tunnistettavaksi, koska oikeastaan ainoa erityispiirre on sivunokit?

Jos itse saisin veikata, niin tuo on jonkun navetan ylisiltä löytynyt jousi, jonka jonkun iso(iso)isä on tehnyt lapselle. Eli "kansanjousi" ilman sen tarkempaa kategoriaa.

M.Reinikainen · Lähetetty: 01.02.2014 21:27 Viestin aihe:

Liian yksinkertainen tarkkaan katekoriointiin. Ei vaikuta tammelta minusta.. Kuvan on liian suttu analysoitavaksi.

Katsoppas kuvaa uudelle Tuomo! Ei ole sivunokki vaan "SELKÄ"nokki.

Kansanjousi.

mlepola · Liittynyt: 29 Mar 2011 Viestejä: 16

Niin, Burke museumin tempauspäivän aikana kävijät saavat tuoda kansatieteellistä esineistöä tunnistettavaksi. Siinä saa sitten museotyöntekijät ihmetellä kaikkea mitä eteen heitetään. Jotenkin aavistelisin että kyseinen jousi saattaisi olla joku tasanko-intiaanien turisti-tekele, mutta silti jousi on liian kapea...tiedä häntä, mutta jos joku on nähnyt vastaavaa jonkun museon vitriinissä niin ilmoitelkaa.

Simo Hankaniemi · Liittynyt: 08 Hei 2004 Viestejä: 4937 Paikkakunta: Turku

Sanoisin, ettei ole selkänokki, vaan se on jousen kyljessä oleva nokki. Tuollainen yksipuolinen nokki on varsin tavallinen esim. preeriaintiaanien jousten yläpäässä, yksipuisissa jousissa. Jousen pään muoto ei nyt ole kaikkein tyypillisin, mutta voi kuitenkin aivan hyvin olla preerialta. Jousen pituus on varsin tyypillinen preeriajousissa, myös yksipuisissa. Voi olla lapselle tehty tai sitten ei, riippuu voimakkuudesta. Näin lyhyt jousi on kapeana ja ohuenakin helposti yllättävän voimakas.

Puun laatu voisi kertoa jotakin. Jos se on pohjoisamerikkalaista puuta, niin jousi on melko varmasti intiaanijousi. Sääli, ettei jousesta ole kokonaista kuvaa, sivuprofiili olisi hyvä nähdä.

Voi olla, ettei jousta ole tehty sen kummempaan käyttöön kuin valkoisille turisteille myytäväksi. Vastaavia on tehty USA:ssa tuhansittain 1800-luvun lopulla ja 1900-luvulla. Olisi mielenkiintoista nähdä lähikuva kahvasta. Jos mitään käytön merkkejä ei ole, sanoisin jousen olevan turistijousi. Vähäinenkin ammunta jättää äkkiä jäljet kahvaan.

Sitten on vielä se mahdollisuus, että jousi on valkonaaman tekemä. Tämän enempää en pysty sanomaan noiden kahden kuvan perusteella.

M.Reinikainen · Lähetetty: 05.02.2014 05:50 Viestin aihe:

Kun katson tuota KOKO profiilikuvaa niin myötäkäyryys sekä ylä että ala nokit olisit lievästä viistossa (EI SIVU PROFIILISSA VAAN VIISTOS) jollain oman logiikan mukaan sivu nokkien ei pitäisi näkyä noin hyvin.
Toik jos ovat tehty pyöreästi koko sivun ympäri niin mikä ettei nykyisi noinkin hyvin, mutta epäilen..

Jos vertaa omia lasten keppejäni jouissa on tuo selkä nokki tehty 4 mm moottorisaha viilalla niinkyllä pikkasen kauenpaa katottuina näyttävät ihan sivunokeila.

Simo Hankaniemi · Liittynyt: 08 Hei 2004 Viestejä: 4937 Paikkakunta: Turku

Tjaa-a, jos kuvassa näkyvä tumma kohta onkin jousen vatsaa, niin silloin kyseessä kyllä on selkänokki. Selkänokit eivät ole yleisiä abojousissa, lukuun ottamatta aasialaisia komposiitteja ja joitakin ugrijousityyppejä. Tältä istumalta en muista yhtään esimerkkiä intiaanijousesta, jossa olisi selkänokki.

Smirkelimies · Liittynyt: 15 Tam 2009 Viestejä: 1055 Paikkakunta: Oulu

Nyt kun oikeat asiantuntijat on kommentoinu, tohtiskohan meikeläinenkin jottain sannoo Embarassed

Oululaisen lähiösoturin kommenttina sanosin että ohkaisia keppejä kategorioidaan ehkä turhan herkästi lasten jousiksi. Naisten ratajouset on olleet ainakin joskus 1900-luvun alussa tommosia kukkakeppejä (kuva). Lontoon olympialaisissa 1908 naisten sarjan voittaja oli rimpula ikäloppu kurppanamummo, ei semmonen jaksa kovin jämyä jouskaa vetää.

Etten innostuisi liian rohkeaan arvailuun tyydyn veikkaamaan että kyseessä on Sybil Fenton Newallin vanha kisajousi vuodelta 1908, arvo noin 12 000 dollaria. Veloitan arvioinnista ainoastaan 10 % kauppahinnasta jos kaupat toteutuu.

Mutta valkonaamat on vissiin aika paljon päksineet muutenkin puujouskilla 1900-luvun alkupuoliskolla jenkkilässä. Ed Scotkin tuumaili haastattelussa ampuneensa poikasena jänöjä jousella kun ei ollu varaa ruutipyssyn panoksiin. Notta jousiaktivitettia on ollu siellä kaikenlaista.

Simo Hankaniemi · Liittynyt: 08 Hei 2004 Viestejä: 4937 Paikkakunta: Turku

Kyllä, jousen käyttö oli maaseudulla varsin yleistä valkonaamojenkin parissa. Monet olivat niin köyhiä, ettei tuliaseisiin ollut varaa. Ja monet valkoiset pojat kasvoivat jousiammuntaan asuessaan paikoissa, missä oppivat konstin intiaanipojilta. William "Chief" Compton esimerkiksi oli yksi näistä. Hän oppi sen Nebraskassa lakota-intiaaneilta 1870-luvulla ja ampui ensimmäisen kauriinsa jousella muistaakseni 14-vuotiaana. Parikymppisenä hän oli jo ampunut noin 20 suurriistaeläintä jousella, mm. yhden biisonin.

Vanhemmalla iällä Compton asui Kaliforniassa ja hän oli Popen, Youngin ja Ishin kavereita. Siinä vaiheessa hän käytti englantilaistyyppistä jousta, eikä enää preeria-jousta.

Martti Auer · Lähetetty: 02.06.2014 08:52 Viestin aihe:

Myin kerran n. 110-120 cm pitkän marjakuusijousen, flättärin Floridassa eräälle henkilölle 20 dollarista joka asui pusikossa, näiden suku oli ollut aikoinaan rikas suku Amerikassa, mutta tämä oli mennyt konkurssiin ja asui pusikossa ja halusi ampua appeekseen pusikossa kaniineja, vaikka siellä oli näytillä vaikka minkälaista jousta, muiden tekemiä, niin sen miekkosen silmä osui juuri minun jouseeni, ehkä sen jousen ominaisuuksien, tai jonkin perusteella ja halusi ostaa sen, niin myin pois, tiedä siitä mitä riistaa silläkin on kaadettu tähän mennessä, erästä luumupuutani käytetään merikotkien suojeluun Suomessa, jousillani on mielenkiintoisia tarinoita.