Jousi

[toni]

tuli mieleen,kun viime kesänä kaverin kanssa teimme riuku-aitaa,ja kävimme ottamassa siihen kuusen alikasvustona kasvavaa kuusta(halkaistavaksi vitsaksiksi)niin parhaimmiksi osoittautuivat erittäin tiheässä ja hitaasti kasvaneet,n.2-3cm paksuiset,(10 sentin korkeudelta) kuuset. nämä olivat jostain kahdesta ja puolesta jonnekkin neljään metriin pitkiä. erittäin tasa paksuisia ja omasivat 30-50 kasvurengasta.osassa oli täysin oksatonta aluetta metristä puoleentoista,ja siitäkin ylöspäin oksien ollessa oljen paksuuden luokkaa.ja ovat melkoisia miniatyyri bonsaita kun suunnilleen saman ikänen sisarus,jonka juurelle alikasvos kehittyy,on 20m pitkä(ei tosin tullu kaadettuu ja mittailtuu näitä isoveljiä)olisiko tuollaisista jousen aineksiksi? kuusen oksaahan on?? käytetty? t.

[MikaNuotio]

Ensimmäinen puujousi jolla ammuin oli kuusen oksa ja kesti tuoreena mutta kuivuttuaan katoksessa katkesi.

[toni]

joo,jotain semmosta hiukan oottelinkin. houkutus oli vaan kova kysymään,kun näin miten hitaasti ja tiukkaan kasvanutta puuta nämä bonsait oli. mutta onko pihkaisuus jousipuu materiaaleissa yleensäottaen ongelma? entä tällänen kuusipuu laminaattina? t.

[Martti Auer]

Kannattaa kokeilla tietysti, niin sittenhän tietää sitäkin enemmän ja on myös tärkeää että saa kokemusta kaikenlaisista erilaisista jousipuista niin sitä oppia voi sitten soveltaa, että tuskin nämä "asiantuntijatkaan" nyt tietävät niin hirveästi jos ovat työskennelleet vain kliinisissä laboratorio-olosuhteissa. Hitaasti kasvava puu nyt pitäisi olla erinomaista, voihan sitä kokeilla, jos ei toimi niin hylkää idean ja kokeilee jotakin toista.

Täytyy aloittaakin seuraavaksi hyymiö-sota.

[toni]

no.pitää ottaa jokunen tavella poikki ja kuivumaan. samat teen muutamalle samaa kokoluokkaa olevalle ruusulle. yhden suoran paatsaman kerkesin kesällä jo katkasta kuivumaan tienvarsipöpelikköä raivatessani .t.

[Matti]

Kuusesta saa tehtyä toimivan jousen. Keijo Espoosta on tehnyt varsin hienon kuusiELBin jolla kisaili Kuralan kisoissa.
Ehkä voisi lähteä siitä että jousi on aluksi pitkä ja lattalapainen kahvasta taipuva, selkä rungon paksuuden mukaan luonnollisesti kaareva mutta mahapuoli tasainen, kulmat pyöristetty. Testiammunnan ja huolellisen virityksen jälkeen lapojen lyhennystä oman maun mukaan stäkkäystä, tehoja ja murtumisia silmällä pitäen. Pitää itsekin tätä kokeilla kunhan kerkiää.

[toni]

kiitosta matti. pitää ens viikolla jo käydä kattelemassa jäljelle jääneitä alikasvos pöheikköja. noista kun vitsaksia tehtiin niin halkaistiin puutä pätkä je revittiin kuusi kahtia. niistä ehkä neljäs tai viides osa oli halkemis suunnaltaa suoria loput kierteisiä.eli ilmeiseti kuten puukin,vaikka rungoltaan suoria ovatkin. toisaalta toi repiminen onnistuu visiin vain kesäisestä puusta(vitsaksen tekoo ajatellen),mutta siinä saisi suoralta kädeltä suoran aihion,joka ei nii? herkästi pyrkisi propeloitumaan. eli jollakin lailla samankaltaista ideaa kuin liistelaudassa tai päreessä tai sitten jousi lankkua halkaistaessa?;syyn suuntaisesti ja syyn suht ehjänä pitäen. t.

[Simo Hankaniemi]

Kuusen oksista olen 1970-luvulla tehnyt kymmenkunta jousta ja ne toimivat aivan kohtuullisesti, ainakin sen aikaisen vaatimustasoni mukaan. Puutyön osuus jäi mukavan vähäiseksi, ei muuta kuin kuori puun ja vähän ohenteli ja kaventeli paksumpaa päätä.

Kuusen runkopuuta en ole koskaan käyttänyt jousen tekoon, mutta kyllä kai se toimii, jos kerran pajujousillakin on kaadettu kauriita ja hirviä.

[Matti]

Sitten on se mahapuolen kuumakäsittelykikka joka kuulemma parantaa suurin piirtein kaikkia puulajeja.
Kokeilemaan vaan!

[Juri]

Mikäli selkäpuu kestää vatsapuolen lisääntyneen puristuslujuuden.

[toni]

huomenna meen kattomaan puita.miten tuollainen ohut pihkapuu pitäisi kuivata? ajattelin veistää raakana,ja kevyeen muottiin,taapeloitavaks ja kuivumaan. ja jättää jouseen sydänpuun,tehden vatsa puolen avoimen v.n malliseks,jo ihan runkojen koon huomioon ottaen. ideoita otetaan vastaan,koska otan metästä useamman puun kokeiltavaks.

[toni]

ja joo,tuota kuumakäsittelyä tullaan kokeilemaan,mutta miten ja pihkapuulle?

[Arwi]

[Tuukka Kumpulainen]

Kuusen oksa on suunnilleen viimeinen jousimateriaali jota lähtisin lämpökäsittelemään. Lämpökäsittely on paikallaan puille, joiden vetolujuus on erityisen paljon puristuslujuutta (-elastisuutta) suurempi, kuten jalava, saarni tai pähkinäpensas. Kuusenoksapuun puristuslujuus on erittäin hyvä, mutta vetolujuus huono. Ilman lämpökäsittelyn tuomaa lisärasitustakin kuusijouset katkevat kun niille antaa siihen vähänkään syytä.

Kokemukseni mukaan vaihtelevasti lylysolukkoa sisältävät kuusenoksasteivit voivat tehdä kuivuessaan kaikkea mihin puu ylipäätään pystyy: kieroutua moneen eri suuntaan, vastakäyristyä epätasaisesti ja halkeilla.

[toni]

tuo edellinen kuullostaa hauskalta.mutta hinguttaa silti.en vaa oo kerenny sittenkään vielä valkkaamaan puita.ja ehkä näistä ei todellakaan pitäis lähtee liikkeelle,kun ei edelliset pihlajaisetkaan oo hegissä.kerron sitte kirosanojen kera,jahka pääsen asialle. ...toskiitoskii....

[teijo]

joo, mie tein yhden jänneselkäisen kuusenoksa lyly/reaktiopuu koejousen, 40"ntn ja alle 40#. Sai vetää täsin mutkalle eikä jäänyt yhtään taipumaa.Hajos kylläkin sitte myöhemmin kun nuukailin jänteen määrässä.
Olen yrittäny kuivata uusia aihioita mutta ne vaan tuppaa vääntymään mitenpäin vaan.Voi näyttää hyvältä mutta kun rupee työstään niin heti vääntyy viimeistään sitten

[Tuukka Kumpulainen]

Näyttääkö tämä jousipuulta? Parempaa kevätpuu/kesäpuusuhdetta saa hakea. Hain tänään lähimetsästä...

[tkorte]

Hyvltä näyttää.Onko se kuusen oksa? Mulla on ollu,taitaa ollakin vielä yks, 10cm halkaisijaltaan suht suoraa oksaa.
Mtes meinasit jatkaa?

[Tuukka Kumpulainen]

Kuusen oksapa hyvinkin.

Helppo ratkaisu olisi selystää jousi jänteillä, raakanahalla ym. Mutta kun en pidä selystettyjen jousten tekemisestä (turhaa työtä, joka ei lisää jousen heittoa hyvin tehtyyn yksipuiseen verrattuna), aion kaiken uhalla yrittää yksipuisen kuusenoksajousen tekoa. Aihiolla on pituutta vain 160 cm, mikä sekin lisää selän poksahtamisen riskiä. Tasoitan selän litteäksi, jätän lylypitoisen vatsan pyöreäksi ja pidän jousen kosteana. Jätän kaaren niin leveäksi kuin mahdollista (n. 43 mm) ja teen jousesta ohuen, jotta kaaren kuidut eivät rasitu liikaa. Saas nähdä.

[tkorte]

Entä aiotko työstää karkeaan muotoon nyt tuoreena jne.
Mie kuivasin yhtä oksaa kuorineen ja päät liimattuna melkein kaks vuotta.Se ei oikeastaan vääntyilly kun sain tehtyä siitä lyhyt ikäisen jousen.Ilman kuorta kuivatut aihiot on menny pilalle eli halkeillu.

[Tuukka Kumpulainen]

Tuoreena muotoon, tietysti. Steivi on nyt noin 15 mm paksu (ytimen ohi työstetty), tilleröintiä, kahvan ja kärkien kavennusta vaille valmis eikä halkeile (ohut liimakerros päätypinnoissa tavan mukaan). Pyöreänä huoneilmaan jemmatut lylypitoiset kepit alkavat halkeilemaan puolen tunnin sisällä kaadosta ja menevät nopeasti pilalle.

[tkorte]

Meinasitko sitoa muottiin ja jos olet tehnyt niin aiemmin, niin onko pitäny hyvin muotonsa?Kuviakin eri vaiheista odotettavissa?
Pitänee taas katsella sillä silmällä kuusia. Se vähä kokemus mitä mulla on, niin lylypuu kestää hyvin puristusta ja pitää muotonsa hyvin eli ei jää/tule setbackiä(mites se sanotaan suomeks?)?

[vieras]

TKorte, tarkoitat varmaan että ei tule settiä vaan jousi pysyy vastakaarella. Setback on vain hyvä juttu, mutta setti taas on vähän kurjempi.[/quote]

[tkorte]

No joo.. Meni termit sekaisin kiireessä..
Eli siis taipuma ja väärään suuntaan.

[Tuukka Kumpulainen]

Jeps, kaksi kuusenoksasteiviä on nyt kypsymässä anoppilassa, mennee kevätpuolelle jatko-operaatiot.

En ole aikoihin sitonut jousiani minkään valtakunnan muotteihin, opittuani että eivät jouset pysy muotin sanelemissa muodoissa vaan hakevat omat linjansa viimeistään kun tilleröinnin aloittaa (tähän voi olla Simolla sanomista). Kaikkinaiset käyristymisongelmat voi eliminoida ottamalla steivin puusta oikeasta kohdasta. Tällöin aihio korkeintaan vastakäyristyy kuivuessaan. Jos otetaan väärältä pinnalta, jossa veto / puristussolukkoa tulee steivin jommalle kummalle laidalle tai peräti väärälle puolelle, myötäkäyristyy tai kieroutuu puu kuivuessaan ja siinähän sitten ollaan.

[Simo Hankaniemi]

Joo, tästä muotti-kysymyksestä on keskusteltu jo aikaisemmin tällä foorumilla jossakin yhteydessä. Se, miten hyvin jousen aihio säilyttää muotonsa muottikuivauksen jälkeen riippuu monesta tekijästä, kuten puun laadusta ja mitoista, tekijän tilleröintitaidoista, vetopituudesta suhteessa jousen pituuteen jne. Homman oppiminen ei luultavasti onnistu yhdellä yrityksellä, eikä toisellakaan. Se vaatii uskoa, kuten Jari Sarasvuo sanoisi. Kuusi ei ehkä ole parhaasta päästä puu tähän muotti-tarkoitukseen.

Minulla on muutama jousi, jotka ovat tuhansien laukausten ja muutamien vuosien käytön jälkeen edelleen vastakäyriä tai 0-linjassa (päät ja vatsa samassa tasossa). Mutta kyllä jousi toimii myötäkäyränäkin. Art Youngin yksi Afrikan-reissulla ollut jousi oli 3 tuumaa myötäkäyrä ja sillä kaatui riistaa. Mutta minulla on omat esteettiset fiksaationi ja tällä alalla on se mukava piirre, että kaikki ovat omien alustensa kapteeneja.

[toni]

jep.kuivumassa on +-0,asteisessa mökissä.puoliksi veisteltynä.4 aihiota.kattoo mitä tuleman pitää...