Jousi

[J Menna]

Oletteko kääntäneet jousta jos alalapa on alkanut karata tilleristä?

Mulla on yks vekkuli jalavajännekaveri jonka alalapa puskee pyöreämmäksi ja käänsin jousen kun jännelinja on kivasti keskellä muuten. Alalapahan se aina enempi rasittuu.
Käänsin siis jousen ja muutaman sadan kudin jälkeen se uusi alalapa pyöristyi hieman enempi.
Joka kerta muutan aina kädensijaa samalla - jottei ylälapa ole liian lyhyt verrattuna lalapaan.

Kauan tätä rallia jatkuu?

[M.Reinikainen]

Mää kääntelen jousia vähän väliä ympäri jos toinen notkistuu eikä oo vieläkään haitannu ampumista.
On varmaan erittäin mielenkiintoinen paikka ihmisille jotka välttämättä haluavat siihen jouseensa sen kahvan tehdä.

Kun sen kahvan siihe jouseen tekee mistä ampua on vaihto ehdot vähissä.

[Tuomo]

Jousi pitää tehdä niin, että alalapa ei viru yhtään sen enempää kuin ylälapakaan...!

Kyse on tilleröinnistä, eli se mitä tilleripuussa näkyy, ei enää vastaa tilleriä todellisella ammuntaotteella. Tietenkin, on aina mahdollista, että tilleri lähtee elämään vaikka kuinka olisi tarkka ja huolellinen. Mutta jos alalapa viruu aina enemmän, se kertoo tavallaan tilleröintivirheestä. Yksi syy on se, että käden painepisteen paikka kahvalla ei ole oikealla otteella sama kuin tilleripuussa tilleröitäessä.

[Tuomo]

Niin ja vastauksena alkuperäiseen kysymykseen, että tietenkin jousen voi kääntää, kahvallisenkin, jos jousesta tekee symmetrisen. Jos kahvan paikkaa ei ole, niin kääntäminen on helppoa. Joskus kokeillut mutta nykyisin säädän tarvittaessa mielummin tilleriä.

[Juri]

Komppaan Tuomoa. Jos tekee jousesta täysin symmetrisen, niin alalapa väsyy.
Ampujan epäsymmetrisestä jänteen kiskomisesta johtuen alempi lapa joutuu suuremmalle rasitukselle kuin ylempi.

[Tramppi]

[Martti Auer]

Kannattaa varmaan jättää aina alalapa vähän jäykemmäksi kun tilleri voi tosiaan muuttua, että alalapa alkaa taipumaan enemmän, vaikka olisikin tällöin epäsymmetrinen tilleri, niin siinä onkin sitten yleensä symmetriaa.

[Tuomo]

Jousi on symmetrinen, jos kummatkin lavat ovat yhtä pitkät. Se, miten jousi taipuu vedossa, riippuu käden tukipisteen sijainnista, riippumatta jousen kahvasta tai nokinpaikasta. Jos tukipiste on jousen keskikohdan alapuolella, niin alalapa joutuu suuremmalla rasitukselle, jolloin siitä pitää tehdä hieman jäykempi. Tärkeää on myös ampujan ote kahvasta - mitä matalampi se on (eli mitä enemmän kämmen on kahvalla), niin sitä suurempi on ero tukipisteen ja nokinpaikan välillä ja sitä enemmän jousi pitää tilleröidä positiiviseksi. Korkealla otteella (pistoolikahva) tilleri voi vaikka nollassa. Toisin sanoen, mitä symmetrisempi jousi, sitä symmetrisemmin sen voi tilleröidä.

Moni tilleröi tilleripuussa niin, että laittaa kahvan keskikohdan tuen päälle ja vetää jousta keskeltä jännettä. Siksi jousi pitääkin laittaa tilleripuuhun niin, että kahvan tukipiste on tilleripuun tuen päällä. Jousta pitää vetää hieman nokinpaikan alta, eli siitä mihin veto ammuttaessakin kohdistuu. Tilleripuun geometrialla ei ole mitää väliä, koska siinä on vain kaksi pistettä, joiden suhteen tilleriä tarkastellaan. Epäilen, että moni tilleriongelma johtuu osaksi tästä - jousentekijä haluaa, että jousi on tilleripuussa vaakasuorassa, vaikka sen pitäisi olla jossakin muussa asennossa, riippuen siitä, mihin suuntaan veto suuntautuu. Jos tilleripuun koukku on suoraan tilleripuun tuen alla, tilleri menee pieleen (alalapa taipuu liian vähän). Jurin muinoin esittämä tilleripuu ratkaiseekin tämän ongelman hienosti!

Toisin sanoen, nokinpaikka pitää jo alustavasti tietää, samoin kahvan painepisteen mahdollisimman tarkka sijainti, joka tarkoittaa sitä, että tehtäessä jousta jollekin toiselle, pitää hänen tapansa ampua tietää. Lasikuitujousilla tämä ei ole niin tarkkaa, koska ne kestävät paljon enemmän rasituksia. Tilleri saattaa vaihdella ampujan mukaan hieman mutta ammunnan kannalta sillä ei ole merkitystä.

Tosin, tässäkin on yksi ongelma. Silmämääräinen tilleröinti taipuman mukaan ei kerro kaikkea lapojen rasituksista. Vaikka kuin pyrkisi tilleröimään oikein, niin toinen lapa voi silti rasittua enemmän kuin toinen, joka taas johtaa tilleriongelmiin ajan myötä. Mutta mielestäni tilleröitäessä on tehty jotain väärin, jos alalapa viruu aina enemmän!

Toivottavasti jotain selvisi... Kirjassa pyrin avaamaan tätä paljon enemmän ja ymmärrettävämmin, kuvien kera.

[Rakonczay]

Tuomolle taisi tama konkretisoitua kun teki minulle jousta. Ekalla tillerillä, mun otteella jousi yritti kammeta kovasti ylhäältä eteen jos oikein muistan. Sen kyllä tunti kahvassa että jousi ei ollut tasapainossa.

[Tuomo]

Juuri näin! Tilleröin sen omalle korkealle otteelle ja Ranen ote on hyvin matala ja huonosti siinä jouselle kävi. Eikun huoltoon vain ja hyvää oppia, kantapään kautta!

[Juri]

Jos tekee alalavan sopivassa määrin hieman jäykemmäksi, niin se myös ohjaa taipumaa ja rasitusta enemmän ylälavalle. Näin rasitukset voidaan saada balanssiin ja jousi pysyy tillerissä.
Toinen tapa on tehdä ylälapa pidemmäksi. Tämän tavoitteena on että kummatkin lavat taipuisivat vedossa yhtä pitkälle. Pidempi ylälapa tosin muodostaa tällöin suuremman kaaren kuin lyhyempi alalapa.
Pidemmällä jousella ja lyhyemmällä vedolla tälläisestä epäsymmetrisyydestä on enemmän apua. Lyhyellä jousella ja pidemmällä vedolla epäsymmetriaa tarvitaan vähemmän. Mitä pidemmälle jousta kiskotaan, sitä suurempi vaikutus on. Pätee varmaankin yhtälailla myös ampujan otteisiin...

[Tuomo]

Jos alalapa on hieman jäykempi, niin silloin jousen tilleri on positiivinen, kuten yleensä pitääkin.

Tavallisesti jouset on tehty epäsymmetriseksi, eli ylälapa on pidempi, ja se aiheuttaa ongelmia. Vaikka jouset on kuinka yritetty tilleröidä oikein, niin silti suuri osa jousista on virunut enemmän alalavasta. Mielestäni epäsymmetrisyys on suurin syy. Alalavan ollessa lyhyempi, se taipuu jyrkemmälle kaarelle kuin ylälapa, jolloin se rasittuu ja viruu enemmän. Epäsymmetrisen jousen lyhyemmästä alalavasta pitäisikin tehdä leveämpi ja ohuempi kuin ylälavasta, jotta se rasittuisi niin paljon. Mutta eihän niin kukaan tee!

[M.Reinikainen]

Eikö

[Tuomo]

Löytyykö sinulta tosiaan jousia, joiden alalapa on 10-30 % leveämpi kuin ylälapa? Tai no, en olisi yhtään yllättynyt... Kuvia?!

[J Menna]

Hyvää puhetta. Uutta minulle tämän korkean ja matalan otteen vaikutus tilleriin. Kiitän Tuomo. Ja muutkin hyviä juttuja.

Mikke:

[Juri]

[Tuomo]

Juri, mitä mieltä olet tästä tapauksesta. Jousi on epäsymmetrinen, alalapa on noin 5 senttimetriä lyhyempi kuin ylälapa ja tilleri on 3 millimetriä positiivinen. Käden tukipiste on tilleripuun tuen kohdalla ja jousi pääsee vedon aikana tarvittaessa keinumaan. Nokit ovat samalla vaakasuoralla linjalla ja nokinpaikka on noin +10 millimetriä. Veto siitä mihin sormien veto kohdistuisi. Jousen keskipiste on aavistuksen nuolen ohituskohdan alapuolella.

Kuvien perusteella alalapa taipuu silmin nähden enemmän ja jousi ei keinu, asento kyllä muuttuu vedon aikana mutta sillä ei ole merkitystä - se miten jousi taipuu täydessä vedossa, sillä on merkitystä.

Alemmassa kuvassa alalapa on siirretty ylälavan viereen ja kyllä se on enemmän taipunut. Mittasin myös jännekulman ja se oli ylälavassa 70 astetta, alalavassa 72,7 asetta. Kokeilin myös siirtää jousta oikealla, ikäänkuin alalapa olisi vielä lyhyempi ja efekti vain korostui, samoin jännekulmien erotus.

Kommentteja? Menikö joku kohta pohdinnassani pieleen? Nyt ollaan tilleröinnin ytimessä!

[heikki]

Kyllähän se alalapa tässä Tuomon mallikappaleessa taipuu enemmän, koska ylälavassa on liian jäykäksi jäänyt kohta n. välillä 15-35 cm nokista alaspäin mentäessä...

[Tuomo]

Heikki, hyvä huomio, mutta sillä ei ole merkitystä. Tilleri on nyt +3 mm. Jos siklaisin hieman jäykästä kohdasta, tilleriero kasvaisi, jolloin alalapaa pitäisi myös siklata, jotta tilleri olisi edelleen +3 mm. Suhteellinen taipumaero ei siten muuttuisi lainkaan.

Mennan lyhytjousikommenttiin vielä sellainen, että välillä tilleröinti on pitkä prosessi. Alussa tilleri voi olla näennäisesti tasapainossa mutta jousta rasitetaan yleensä normaalitilanteessakin niin paljon, että puu ylirasittuu ja viruu. Vähitellen enemmän rasittuva lapa viruu enemmän. Jos tilleriä korjataan taas näennäisesti tasapainoiseksi, rasitukset eivät katoa mihinkään ja pienikin ero voi johtaa taas kasvavaan eroon.

Ongelma on se, että tilleröimme silmämääräisesti vaikka jousi pitäisi tilleröidä lapojen rasitusten suhteen. Meillä vain ei ole tarkkaa välinettä rasitusten määrittämiseksi. Toisekseen, vaikka olisikin, niin täydellistä tasapainoa ei voi saavuttaa ja pienikin tasapainoero voi kasvaa isoksi. Jos käytetään vertauskuvaa, niin tilleri voisi olla ikään kuin pallo pöytäpinnalla. Jos pöytä on täysin suorassa, niin pallo pysyy paikoillaan (tilleri täydellisesti tasapainossa). Mutta jos pöytää kallistetaan ihan hitusenkin, niin pallo lähtee hiljakseen vierimään jompaan kumpaan suuntaan, kunnes putoaa pöydältä. Samalla tavalla tilleriero (alalapa viruu enemmän) kasvaa hiljakseen jos lapojen rasitukset eivät ole aivan tasapainossa.

Kummallista on vain se, että alalapa viruu lähes poikkeuksetta enemmän. Jos osaisimme tilleröidä oikein, niin myös ylälavan pitäisi virua enemmän kuin alalavan, yhtä usein kuin alalavan. Jokin on siis "nykyaikaisessa" tilleröintimenetelmässä pielessä!

[Juri]

Tämäpä mielenkiintoista!
Hieno tilleri kuitenkin, kun kummankin lavan kärjet asettuvat täydessä vedossa nappiin samalle etäisyydelle kahvasta nuolenvarren suunnassa.
Kahden tuuman pituusero on kyllä aika suuri.
Jos nyt rapsuttelisit ylälapaa kevyemmäksi, niin alalapa muuttuisi suhteessa jäykemmäksi. Toisaalta ylälavan kärki kulkisi pidemmän matkan, positiivinen tilleri kasvaisi ja kahva ehkä asettuisi jännekorkeudella eri asentoon kuin täydessä vedossa. Varsinkin viimeksi mainittu saattaisi jo hieman häiritä ampumakokemusta.
Jos taas lyhentäisit ylälapaa 2,5 cm ja sitten keventäisit sitä kunnes asetelma olisi taas kuvan mukainen, niin taipumat saattaisivat olla paremmin balanssissa keskenään.
Mielestäni siis ylälapa on liian pitkä, minkä johdosta se on jouduttu tekemään liian jäykäksi suhteessa alalapaan. Arvelisin myös että yhtä paljon taipuvat lavat olisi ollut helpompi saavuttaa jos jousen vetopituus olisi lyhyempi.
Itse olen viime aikoina pyrkinyt sellaiseen että jousen kummankin lavan taipuvat alueet olisivat sekä saman pituiset että saman vahvuiset, mutta ylälavan jäykkä kärjen huippu olisi juuri sopivan verran pidempi. Tulokset ovat olleet ihan lupaavia, tähän mennessä tillerit ovat tuntuneet pitävän muotonsa. Pitäisi vaan ampua enemmän että tietäisi varmasti, joku jousi pitäisi väsyttää oikein kunnolla loppuun asti.

Sori Juha kun taas karkasi aihe lapasesta! Jännejousien kanssa on varmasti vieläkin mutkikkaampaa.

[J Menna]

Ei mitään soreja Juri ja kumppanit. Tää on just mielenkiintosta. Tuomo on ajattelut tilleröintiä hyvin.

Jännejousista puheen ollen, uskon ja havaintojeni mukaan ne reagoivat enemmän kosteusvaihteluihin. esim huhtikuu ja elokuu. Ihan eri fiilis. Ja uskon että ero on suurempi kuin puujousella. Eli jännejousi on herkemepi kapistus kosteudelle. Oliko tämä muka joku uutinen...

[Martti Auer]

Itseasiassa jos asiaa tarkastellaan, niin ylälapa on lyhyempi lapa ja alalapa pidempi lapa "symmetrisissä" jousissa, vaikka ote olisi kuinka matala, nuoli on korkemmalla ja vaikka välimerenotteessa jännekulma tulee periaatteessa jousen kahvan keskikohdalle, koska sormet ovat alempana nokista, mikä olisi tämä jännekulma keskellä, niin siitä huolimatta jänne on lyhyempi ylälavan kohdalla ja pidempi alalavan kohdalla, kuvasta sen myös näkee, niin ylälapa on silloin lyhyempi ja alalapa pidempi.

Vaikka virumista tapahtuu tällöin enemmän pidemmässä alalavassa, niin se johtuu siitä että ylälapa on tällöin lyhyempi, eli jäykempi, miksi alalapa taipuu enemmän.

Tällöin ylälapaa täytyy tehdä tällöin jännekorkeudella alalapaa heikommaksi, jolloin tilleri tasaantuu, eikä virumista ei enää tapahdu alalavassa, kuten tehdäänkin ja on tehty esihistoriallisista ajoista lähtien, muuten alalapa taipuu jatkuvasti enemmän, koska on löysempi, miksi viruu, ei siinä varsinaisesti ole tilleröintivirheestä kysymys, niin vain tapahtuu, koska nuolta ei ammuta keskeltä.

Alalapa tahtoo taipua enemmän, siksi alalapaa voi tehdä myös jäykemmäksi, jos nyt tahtoo että jousi on tillerissä myös jännekorkeudella ja muutenkin ja virumista ei tapahtuisi saman pituisissa lavoissa, niin sellaisiakin on mahdollista tehdä tai niitä on ollut meikälaisellä koko liuta, miten niissä tilleri pitää voi johtua puulajin kovuudesta, pehmeät puut viruvat enemmän, tai miten tilleri muuttuu - miksi tilleri muuttuu.

Nokin kohtaa ei voi myöskään etukäteen määritellä, vaan se määräytyy ammuntavaiheessa, mutta että siihen kannattaa jättää tillerivaraa, miten sitä tilleröikin, ehkä asiaan ei ole yksiselitteistä vastausta.

[Tuomo]

Ei ole tilleröinti helppoa, ei.

Miksi jousi pitäisi kääntää ympäri, jos alalapa viruu enemmän kuin ylälapa? Onko teidän mielestä tillerillä mitään merkitystä ammuntatuntuman kannalta? Vai pitäisikö jousi kääntää lapojen rasitusten takia?

Ammuskelin eilen hiukan pieleen menneellä syreenijousella (samalla, jolla ammuin Taka-Hikiän kisan viime vuonna). Siitä on korjattu selästä noussut säle ja tilleri on vähän toispuoleinen, noin 15-20 milliä positiivinen. Alalapa on siis aika jäykkä. Mitoitus on jokseenkin symmetrinen ja varsinaista jäykkää kahvaa ei ole. Joka tapauksessa, jousella on ihan kiva ampua. Käänsin jousen ympäri ja ammuntatuntuma ei muuttunut mitenkään. Tärkeintä oli pitää nokinpaikka samana suhteessa jousikäteen, eli nokinpaikan pitää olla noin 5-10 milliä vaakatason yläpuolella.

Sen jälkeen siirsin jousikättä 10 senttiä alemmas kahvalla - ammuntatuntuma ei muuttunut mitenkään, kunhan nokinpaikka oli oikein. Sitten jousi ympäri ja sama homma - ei eroja - ihan yhtä hyvin jousi niputti kuin aiemminkin.

Olen kokeillut tätä aiemminkin. Ammuin kerran Falcolla niin, että otin alalavan puolivälistä kiinni (eli keskeltä taipuvaa lapaa) ja ammuin ihan normaalisti, toki nokinpaikan huomioiden. Nätisti nuoli lensi, ei juurikaan eroa normaaliin tilanteeseen verrattuna. Tietenkään normaalia täyttä vetoa en voinut vetää mutta kuitenkin. Jousi ei keikkunut vedon aika.

Voisin väittää, että ammuntatuntuman ja -tarkkuuden suhteen jousen tilleri on aivan yliarvostettu asia. Tämä käy mielestäni ilmi myös yhdestä suurnopeusvideosta, jossa ammun toispuoleista jousta avoimella otteella - jousi lentää eteenpäin täysin suorassa, eikä keiku yhtään mihinkään. Jousi toimii yhtenä kokonaisuutena, kuten pitääkin, eikä lapojen toimintaa voi erottaa toisistaan.

Puujousilla hyvä tilleri on kuitenkin paljon tärkeämpi asia kuin moderneilla jousilla, koska hyvä tilleri vaikuttaa jousen kestävyyteen. Puujousi ei kestä kovin rankkaa ylirasittamista, joten tilleröinnillä pitäisikin pyrkiä minimoimaan jousen epäsymmetrinen rasitus.

[Juri]

[Tuomo]

Juri - mitä mysteereitä ja koulukuntien välisiä kiistelyitä tarkoitat?

[Martti Auer]

Koulukuntien välisistä kiistoista huolimatta, kun odotamme draaman kärjistymistä, niin laittaisin tähän vielä jotain.

Eli siis tilleri ei vaikuttaisi jousen suoritukseen, toisaalta voikin, siinä miten nuoli lentää ylös alas liikkeellä, että siinä ei ole vain sitä vaakatasoon tapahtuvaa kalanpyrstöliikettä, siinä suhteessa nokinpaikka on tärkeä suhteessa, johon tillerikin vaikuttaa, että siinä suhteessa, ja voi vaikuttaa ehkä myös ammuntatuntumaan. Kyllä siinä varmaan huomaa jos toinen lapa on liian jäykkä, mutta ei sen tarvitse olla täsmälleen, mutta jousen teossa tarkkuus on ensisijaista, kuinka tarkasti jousi on tehty, jolloin voi tarkistaa sen myös tillerin tarkkuudella, eikä tee miten sattuu, pituus on tärkeä, ym. Eikä tillerillä olisi ratkaisevaa merkitystä, tillerillä voi määritellä paunat, sekä myös jousen taipumisen, miten tämä taipuu, mistä lavat taipuvat, mikä vaikuttaa nuolen heittoon, tasapainoittaa lavat jousen keston kannalta on vain yksi tekijä. Sekä tillerillä tai tillerin korjaamisella voi tarkkailla myös jousen viimeistelemistä, sekä sillä tavalla on varmaan helpointa saada jousi siihen kuosiin mitä haluaa. Tai jättääkö jousen sitten tilleröimättä kun siinä on sopivasti paunoja, niin jousi voi käyttäytyä arvaamattomalla tavalla eikä sitten tiedä mistä kaikki johtuu.

Siinä on myös esteettisyys, jouset on tehty aina tarkasti ja koristeltu, jolloin jos jättäisi tillerin tekemisen tarkasti, olisi vähän epäsopivaa. Yhtenä tekijänä voisi tehdä yhdeksi säännöksi Vanhalinnan kisoihin, että jousen on oltava tarpeeksi esteettinen.

Siihen miten alalapa viruu, niin siihen voisi varmaan auttaa, koska puissa alaosa on aina tiukempaa tavaraa, voi laittaa alemmaksi ja yläosa on elastisempaa, niin tämä puun ero elastisuudessa voi tehdä sen, että vaikka j. olisikin jännekorkeudella tillerissä, ja olisi kysymys symmetrisestä jousesta, niin alalavan virumista ei tapahtuisi, mikäli alaosan laittaa yläosaan, virumista voi ehkä tapahtuakin tai jos käyttää esim. tasalaatuista tai syistä lankkutavaraa...

Tosin olen huomannut nuolistakin, että nuolen toinen puoli on joustavampi ja notkeampi, mitä toinen, kaikissa aihioissa mitä maailmassa on olemassa tai on ollut koskaan olemassa, jotka olen kaikki tutkinut, vaikka varressa olisikin vain n. sadasosamillimetrin tarkkuudella sama diametri koko matkalta. Tai sama spine.

[J Menna]

Tuomo:

[Simo Hankaniemi]

En puhuisi lyhyiden jännejousten ja muiden jousten tilleröinnistä samana päivänä. Ne ovat mielestäni aivan eri asioita. Plumin tilleröinti kesti kaksi vuotta. Puujousia olen tilleröinyt ehkä pari tuntia, eikä aina sitäkään.

Vuonna 2001 tekemäni jännejousen tilleri on hiukan elänyt, välillä toinen lapa on taipunut enemmän, välillä toinen. Nyt 13 vuotta myöhemmin jouduin tilleröimään alalapaa hiukan uudelleen saadakseni jousen tasapainoon.

Mitä enemmän jännejousessa on jänteitä suhteessa puun paksuuteen, sitä enemmän se tuntuu venkoilevan ja sitä kauemmin kestää lopullisen asennon hakeminen. Mikä saattaa selittää sen, että monissa intiaanijousissa on suhteellisen ohut jännekerros.

Vuonna 1998 tekemäni osagejännejousi on vähemmän jännepitoinen kuin pari uudempaa ja on pitänyt muotonsa hyvin. Sitä on käytetty säännöllisen epäsäännöllisesti, viimeksi eilen. Mitään uushiontoja ei ole tarvinnut tehdä.

[Martti Auer]

Tai mikä voi olla osasyy miksi mm. turkkilaisia jousia kuivatetaan niin pitkään ennenkuin näitä aletaan tilleröimään, näissä tuppaa olemaan tavallista enemmän jännettä, tosin Adamkin käsittääkseni yritti kertoa että ne eivät välttämättä tarvitse niin kauheaa jännekerrosta tai vastaavaa.

Itselläni ei ole ollut koskaan ongelmaa jousien tilleröinnissä, on se ollut puujouset tai jännejouset, enkä tiedä että mistä tässäkin on kysymys, kuten tuolla jossakin nuolten teossa, joidenkin taholta.

Käsittääkseeni siinä on kuitenkin tämä Tuomo-virhe, mikä ilmeisesti esiintyy, että halutaan siihen tilleri tässä ja nyt ja siihen pitäisi olla jokin konsti että siihen saadaan tilleri suoraan jollakin tavoin jonka jälkeen aletaan ehkä vähättelemäänkin tillerin vaikutusta, kunnes tilleriä ei enää muka tarvitsisi, tai sitä ei tarvitsisi käyttää.

Kävimme Norjan reissulla katsomassa myös Heddalin sauvakirkkoa, joka on Norjan suurin sauvakirkko, joita on jäljellä enää Etelä-Norjassa, sitä oli alettu rakentamaan 1100-luvulla ja sen rakentaminen päätettiin 1200-luvulla, mutta siellä se edelleen seisoo, 800-vuotta vanhana, oli pystyssä jo ennen Tsingis-kaania, sen rakentamisessa kesti yli sata vuotta.

Eikä se mikään järin suuri ole, sauvakirkoista kuitenkin suurin. Tilleröinti vie oman aikansa ja se pitää sisäänampua, jolloin sitä pitää ehkä muutella ja sitä rataa.

[Tuomo]

Tilleröinti on selvästi jousen rakentamisen ydin!

Mitä tulee jänne- ja puujousien tilleröintiin, niin kyllä niistä voi puhua vaikka samassa lauseessa. Samaa hommaa se on. Luonnonmateriaalijouset on rasitettu niin lähelle äärirajojaan, että tilleri voi muuttua käytön ja olosuhteiden (ilmankosteus, lämpötila) myötä. Tämä näkyy siinä, että jousen alalapa viruu tavallisesti enemmän, koska tilleröinti ei ole mennyt aivan nappiin, jolloin alalapa rasittuu käytön myötä enemmän ja siten viruu enemmän.

Sama juttu jännejousissa, nekin elävät. On siksi hassua puhua, että tilleröinti kesti niin ja niin pitkään. Vähän sama kuin, että puun kuivuminen kestää x vuotta. Puu kuivuu nopeasti mutta elämättömäksi (yleiskielellä "kuivuu") se asettuu vasta useamman vuoden kuluessa. Paksu jännekerros vaikuttaa selvästi niin, että jousi elää helposti, ehkä juuri käytön ja ulkoisten olosuhteiden mukaan. Ei siinä sen kummempaa. Siksi jännejousen "tilleröinti" (tillerin kyllä saa aluksi kohdalleen suhteellisen helposti mutta sen jälkeen se elää enemmän kuin puujousella) on vähän kuin yrittäisi pitää kuulaa paikoillaan levyn päällä - aina se lähtee vierimään johonkin suuntaan. Hyvä päätelmä lienee, että jännejousi on herkkä kapistus ja sen asettuminen vaatii paljon aikaa ja laukauksia, paljon enemmän kuin puujousella.

Martin viestin viimeinen lause, "Tilleröinti vie oman aikansa ja se pitää sisäänampua, jolloin sitä pitää ehkä muutella ja sitä rataa", tiivistää hyvin tilleröinnin! Ei ole oikotietä onneen, paitsi tilleröimällä "oikein", voi jousen elämistä ehkä vähentää.

[Martti Auer]

Puun elämistä voi vähentää monella eri tavalla, miksi puut kaadettiin siihen ja siihen vuoden aikaan aikoinaan ja kuivattiin siten ja siten, sillä voitiin dramaattisesti vähentää puun elämistä, joka on nykyään korvattu liimapalkeilla, voisikohan sitä samaa yrittää laminoimalla?

Tässä ei ole kuitenkaan kyse laminaattijousista, mutta voihan sitä laminaateilla kokeilla samaa, nykyiset modernit jouset on vahvasti laminoituja.

Menna ja Reinikainen, joka on varmaan tehnyt monta sataa jousta, olisivat siis väärässä, veikkaisin että puun kaataminen väärään aikaan vuodesta ja sen kuivattaminen liian vähän aikaa voi aiheuttaa myös tuota virumista, viruminen ei ehkä johdu pelkästä tilleristä, vaan virumiseen voi vaikuttaa moni asia.

Siis tämä uusi jousimaailman termi, viruminen.

Mutta voihan sitä tietysti pohtia, että osuuko tilleri nappiin, näistä muista vaikuttimista huolimatta, sitä ei ole kielletty, tilleri todennäköisesti elää vaikka kuinka tekisi sen oikein.

Tämä viruminen on ehkä eliminoitunut pois moderneissa laminaateissa, tai mistä johtukaan kun tilleri onnistui, laminointi olisi siis yksi ratkaisu mutta kaikki eivät käytä laminaattia.

Toinen tärkeä seikka jota on painotettu esim. myös moderneissa laminaattirecurveissa on että jousta pitäisi ensin ampua matalammalla jännekorkeudella, koska voi muuten rikkoa jousen.

Eli tällöin voidaan ehkä todeta, että jousessa pitäisi tapahtua elämistä, mutta sen pitäisi antaa tapahtua vähemmällä jännityksellä, että jousi ehtii elää.

Jolloin voidaan todeta että jousessa tapahtuu myös elämistä, oli mikä oli, siis tämä toinen jousimaailman termi, eläminen.

Elämistä, joka voi aiheuttaa virumista, voi tuskin eliminoida pois että saisi heti oikean tillerin.

Yksi toinen on että jos tehdään lankkujousia, josta Bowyer Biblessäkin on mainittu, niin silloin jousta pitäisi pitää 4-5 tuntia jänteellä, ennenkuin edes ampuu, muuten jousi voi mennä helpommin rikki, jolloin jousi ehtisi elämään, ennenkuin tämä otetaan käyttöön, jota ei ole mainittu.

Tilleri tai tilleröinti on vain omanlaisensa taide, jota ei ehkä saa mahdutettua kaavoihin ja malleihin.

Jousessa tapahtuu pakostakin elämistä kun tämä ammutaan sisään, miten sitä voi minimoida on toinen seikka, johon minimimoimiseen tuskin pelkästään tilleröinnillä on vaikutusta.

Jousen elämistä tarkkaillaan, johon puututaan tillerillä, eli tilleröinti ei päättyisi siihen kun jousi on saatu tilleripuusta irti.

[Martti Auer]

Tästä voikin jouhevasti siirtyä viikinkiveneisiin.

[M.Reinikainen]

Avaa nyt Martti oikeesti tolle sun matkalles ihan ikioma sivu.

Pliis jookos!?!


Menee muuten ihan hyvin, mut...

[Martti Auer]

Tuossakin kuvassa näkee miten tämän Robin Hoodin jousen ylälapa taipuu enemmän jännekorkeudella, todennäköisesti juuri tasaamaan tilleriä, kuten voi ollakin, en näe asiassa ongelmaa.

[M.Reinikainen]

JA komedia elokuva Men in Tights vuodelta 1993 on erittäin validia todistus tillerin kannalta.. MIksi?

[Martti Auer]

Niin vaikka siinä olisikin kysymys ehkä vain teatterijousesta, jotka voivat olla periaatteessa mitä vain, niin voihan niissäkin siitä huolimatta ollakin ehkä jotain perää, toisinaan, mutta mun mielestä tuon jousen on voinut tehdä yhtä hyvin jokin asiantuntija, olen nähnyt ennenkin että tuollaisia jousia tai tuollainen tilleröinti on tehty tarkoituksella.

[J Menna]

martti: viittaan alkuperäiseen otsikkoon:

[Martti Auer]

Mihin toi liittyy.

[Martti Auer]

Tarkoittaako Juha että tämä laittaa nuolen jousen keskelle.

Tuossakin näkee, että alalapa vaikuttaa taipuvan enemmän mitä ylälapa, tai jyrkemmin ja ylälapa loivemmin, joka vaikuttaa olevan jokaisessa jousimuodossa, miten se sitten vaikuttaisikaan tilleriin. Tai alkaako tuokin jousi virua, mutta voihan se olla, että siihen vaikuttaa kulmat, tilleristä riippumatta, jänne aiheuttaa väkisinkin tietyt kulmat jouseen, tätä kulmaa voi varmaan muuttaa muuttamalla jousta epäsymmetriseksi, tai ehkä siihen voi tillerikin vaikuttaa. Tai taipuuko tuossa ylälapa jopa lähempää kahvaa, johtuen ehkä lyhyemmästä yläjänteestä, tai mitenkä se meneekin.

Näissä korealaisissa olen muutenkin nähnyt tätä, että alalapa taipuu enemmän, miten sitten pitävätkään tillerinsä.

[Martti Auer]

Tosin olen tehnyt sellaisenkin huomion että jouset hajoavat yleensä kahvan yläosasta, tai läheltä kahvaa, ylälavan juuresta, jostakin selittämättömästä syystä. Eli pitäisi siis seurata jousen virumaa ja miten jouset ylipäätään hajoavat.

Ratkaisuna siis jättää kahvan yläosaa vähän jäykemmäksi, sekä ehkä myös jonkinlainen profilointi jouseen.

Profiloinnista ei olla puhuttukaan, miten profilointi voisi vaikuttaa, ei pelkkä tilleri ja jos on tottunut tilleröimään vain tietynlaisia jousia, mutta siihen tulee profilointia, niin se on vähän kuin shakkilauta, jossa ei todennäkoisesti voi voittaa pelkällä yhdellä siirrolla, jota tässä ehkä perätään.