Jousi

[Onyks]

Tuuri kävi minulla kun näin tämän foorumin! Kiinnostuin yhtäkkiä erittäin paljon jousipyssystä. Joskus 9vuotiaana leikin Legolasta muovisella jouskarilla ja siihen tuli nuolet mukaan mutta ei kummiskaan imukuppi kärki, se olis ollut liian "feikki". Ei ole rahaa niin ei voi noita compound jousiakaan hankkii ja ne mekaaniset teräs kärjet maksaa aivan liika ja olen skeptinen niitä nano-putkia vastaan ja muovi sulat ja liima (kestääköhän nuoli kaksi laukausta edes?), sekin tuntuu "feikiltä" vaikka kyllä niillähän nimenomaan metsästetään ihan härkääkin. Joten siis teenpä kaiken itse (niin teki mummin isäkin joten mahdollista se on ainakin).

Luin kirjan viimevuonna talvella, vanhat Saamelasiet kertoivat sitä sun tätä, ja eräs Saame-ukko kertoi että jousipyssyt siellä tehtiin puista jotka olivat vääntyneet luonnossa. Sitten olen kuullut että koivu on kyllä yksi niistä vahvemmista puista mitä maailmassa on, en tiedä että tekikö Saamelaiset jousipyssyn koivusta, kuusesta tai männystä? Mutta sen tiedän että eräs Saame-ukko ja hänen kylä tekivät joushkarit vääntyneistä puista. . . !

Satuin löytämään männyn metsästä joka oli vääntynyt ja aika jyty, ja snadisti liian pitkä, koska haluan nytten pelata varman päälle, mahtuu kummiskin auton takapenkkiin matkustajaksi, ja kyllä lyhenee vielä koska siinä on hieno käyrä mutta sitten lava osoittaa suoraan ylös ja estää valmiin jousi muodon, joten sen sahaan pois ja silloin se näyttä melkein valmiilta paitsi että siinä on vielä mänty kuori, ja se on peikon-painava joten tiedän että joudun sitä ohentamaan, mutta kysymys on että miten teen tämän sulavasti ja kunnolla että sitten kunnolla toimii kun on tosi kyseessä? Onko edes järkevää aloittaa mäntyä veistämään joka odottaa suurta työtä, tai pitäisikö etsiä vääntynyt koivu? Tai onko kukaan kuullut vääntynestä kuusi-jousesta? Jotenkin kummiskin tuntuu siltä että toi vääntynyt mäntykäinen on aika stydi, ja voi jopa toimiakkin luonossa ilman että hajoaa käsiin. Mutta en ole jousta koskaan itse rakentanut joten en tiedä että mitä teen latvoilla koska jos en tee sitä hyvin niin jousi kusee onko kellään mitään ideaa miten tehdän vääntyneeseen mäntyyn lapa/latvat tai mitä nyt niitä kärkejä kutstutaankaan semmoisiksi että ne toimii? En juurikaan ole perehtynyt tähän hommaan joten en osaa mitään jousipyssy sanastoa tai jousipyssy kikkoja, joten jos teiltä semmosta löytyy niin haluan oppia nämä sanat ja kikat. Pliis valaistakaa minua "jouskarisanastosta" niin olen kovasti kiitollinen!

Muuten ajattelin mainita viellä että tiedän että höyryllä saan sen taivutettua symmeetriseksi, koska se on nytten vähän vino kun sitä katsoo käyttösuunnasta. Laitan pari kuvaa liitteenä niin näette mistä puhun. Olis kiva nähdä jos tästä saa tehtyä jotain. Kauanko puun tarvii kuivattaa ennenkuin voi alkaa veistää (koska kärjet ovat ohkaset) vai jääkö vääntyneen tammen kärjet vähän paksummaksi kun esim. mongooli jousi? Mitä tuumaatte? Mongooli jousi on aika ohut ja Inkkari jousi on myös ohut, niissä on kyllä eroa kummassakin koska veikkaan että inkkari jousi taipuu suorasta käyrään, kun taas vääntynyt jousi on kokoajan käyrässä ja mongooli jousessa on se hemmetin hieno muoto, ja se taipuu siitä muodosta käyrään. . . olin ostamassa Mongooli jousen mutta oli varaa ainoastaan siihen halvempaan, se oli pienempi ja siinä oli lasikuitua, mä oon kummiski vähän isompi sälli ku joku teinari jousi, jos pelaisin lätkää olisin varmaan pakki, joten haluan ampumavedon hunttiin eli 100! jos vain mahdollista, heh heh, mutta kyllä jossain (70)80 paikkeella varmaan olisin myös tyytyväinen.

[Onyks]

[Onyks]

Elikkä kuinka tästä kuuluu edetä? En uskalla koskea tohon vielä ennenkuin olen täysin varma että mitä pitää tehdä että tosta saa toimivan jousen.

[Onyks]

löyisin vähän lisää infoa Saamelaisjousista... tekivät kuulema jousipyssyt kahdessa osassa käyttäen koivua ja (vääntynyttä)mäntyä. Liimasivat kuulema ahvenliimalla osat yhten ja käärivät tuohella. Jousikieli on tehty jänteistä!







[/img]

[J Menna]

Moi

Etpä aloittanut helpommasta päästä jos on jousen teossa taukoa... Lylymänty-koivu komposiitti Lappijousi (oliko se juoksa?) ei ole helpompia jousia noin ensihätään kaikkine materiaalien yhteenliitettävyys koukkuineen. Mutta rohkea rokan syö!

Suosittelen ensin tekemään pari- kolme, ehkä kymmenenkin yksipuista jousta, jolloin materiaalit työstöineen alkavat tulla tutuiksi. Tee pitkäjousi (yli 150cm), tee lyhytjousi (alle 150cm). Nuolia rimasta, nuolia vesa-aihioista. Ammu niillä.

Hyviä Suomen luonnosta löytyviä jousipuita: Saarni, jalava, pihlaja, vaahtera, tuomipihlaja, tuomi, kataja, marjakuusi, syreeni, jne, jne...

Yksipuisen jousen (ns "ensijousen) tekee aika nopiaan jos on puumateriaali valmiina. Ihan tuoreestakin puusta (joka olisi hyvä kaataa talvella) tulee jousi 2-3 vkossa kun siltä ei liikoja vaadi kestävyyden ym. ominaisuuksien suhteen.

[Onyks]

En kylläkään näköjään alottanut helpommasta päästä. Toi Saamelaisjousi on näköjään mysteeri, ainoastaan jotain rikkinäisiä kappaleita tallella, mutta on huhuttu että Saamelaiset olivat erittäin tehokkaita metsästäjiä jouskareilla ja että just ne juoksat olivat ihan v. voimakkaita! Hah! elikkä veikkaan että se juoksa oli varmaankin Lylymänty-koivu komposiitti Lappijousi. Mutta niinkun sanoin niin eräs Saame-ukko kertoi tarinan Lylymänty jousesta, ja nyt muistankin et se ei saanu kuivuu ollenkaan vaan piti rasvata kalanrasvalla muuten se hajos käsiin. Mutta lylymänty-koivu komposiitti... se on aivan toista luokkaa, ymmärrän nytten.

Tuli mieleen eilen että voisin veistää mäntykäisestäni latvat niin että jäävät stydiksi mutta ei pullota sivuista vaan eteen ja taakse, ja ohentaa vas. ja oik. sivut pitkin puuta. Siitä tulis aika härskin näkönen! Ja ehkä myös toimii kunnolla? Pitäis varmaan eläinrasvalla kummiskin rasvata tai riskeera hajota käsiin... mutta nuo Lylymänty-koivu jouset miten niitä ylläpitää, vai onko se 'kääritty tuoho' joka ylläpitää "juoksaa", onko koivu ja lylymänty komposiitti jousessa puu rutikuivaa?

Mä kelasin freestylaa tän kappaleen kanssa, mulle tuli idea siitä muodosta mutta saapi kattoo mitä itse "puu" reagoi ku sitä alkaa veistää, lastu lastun jälkeen. Onneksi löyisin kuvan tuosta solmusta mitä Lappalaiset tekivät jänteestä, kuuluuko sen laittaa kumpaakin päähän? Miksi muuten jousikieli oli komposiiti jousen replicassa 220cm pitkä? vetääkö se kaksi kierosta ympärin vai?

[Juri]

Täältä löytyy aika lailla juttua näistä saamelaisista ynnä muista suomalais-ugrilaisista jousista, jos vaan jaksat kahlata läpi. Harmi vain että monta hyvää kuvaa on ehtinyt kadota.
./viewtopic.php?t=2046&start=0
Täältä vielä lisää:
http://paleoplanet69529.yuku.com/topic/29305/North-Eurasian-laminated-bow#.U_tXWUjboZw
Ja täältä:
http://paleoplanet69529.yuku.com/topic/24295/Finnish-archery#.U_tYDkjboZw

[J Menna]

Ja jossain säikeeessä on ollut hieno, vanha kuvasarja, jossa tehtiin Suomalais Ugrilaista tai jotain Siperiakomposiittia nuotiolla "Juoksa" meiningillä.

[Onyks]

Kiitos!

...harmi että kuvia puuttuu!

[Onyks]

Olen tilannut kaksi juomasarvea 0.2l lehmänsarvesta jotka ovat lakattu sisäpuolelta alkoholia varten. Suhtkoht halpa.

jotain tän näköstä postissa siis tulloo:


Ideani on nytten anta lylymännylleni sarvet! Koska tämä on ensinmäiseni jousen rakennus niin päädyin siihen tulokseen että kiinitän sarvet lylymännyn kumpaakin päähän siksi että tämä mielestäni takaa jousen toimuvutta toivottuun käyttötarkoitukseensa eli kaataa poroa ja mahdollisesti lehmää tai jopa hirveä! Enpä sitten tiiä kestääkö ensokaiseni toiveisiin mutta saapi nähdä sitten kun koe-ammunnasta edistyy, kun se aika koittaa.

Joten siis tämä lylymänty makaa nytten ulkona tunturisumussa odottamassa puukkoani!


PARI KYSYMYSTÄ:

Kannattaako ohentaa lylymäntyä sisäkaaresta ja olla koskematta ulkokaareen tai toistepäin, tai kumpaakin, tai onko sillä väliä?

Minkälaiset lavat kuuluu veistää sarvia kohti? esim. Jos aloitan keskeltä veistämään sivuista litteän (ajatus siinä että ei katkea keskeltä) ja lapoja kohti levenee niin mitä toimivuuseroa sillä on jos veistäis keskeltä leveän ja lavoista litteät (tai tasapyöreänjousen?) tietääkö kukaan ?

Onko kenelläkään mitään hyvää neuvoa antaa jänteen (bowstring) suhteen? koska siitä minulla ei ole vielä pahemmin mitään ideaa miten tehdä muuta kun että löytyy hamppu-lankaa. Milläiset solmut päätyihin, mikä paksuus ja miten se laitetaan nokista nokkiin?

Toi on muuten aika iso keppi niinkuin sanoin peikonpainava! onko järkevää lyhentää sitä kärjestä ja päädystä niin että se olis niin suora kuin mahdollista, tai kannattaako hyödyntää niin paljon kaarta kun se on luonossa saanut?

[Onyks]

Tuottaako oksa jousen kaaren keskellä ongelmaa jousen kestävyteen?
Olisko järkevää sahata sen ala-puolelta ja luoda lyhyt lylymäntysarvijousi?




Jos sen sahaa kahteen osaan niin sitten yläpuolen voisin mahdollisesti käyttää lylymäntykoivu-komposiittijousen työstämiseen!
Pitää vaan tarkistaa ettei jää alapuoli liian lyhkäseks ja eipä ole jousta mukana täälä missä käytän nettiä, vaan se on metsässä mökin terassin komerossa matto-oven takana.
Kestää vielä jonkin aikaa ennenkun palaan jouseni luo. Mutta sitten ehkä jopa sahaan tämän lylymäntykappaleen kahteen osaan kunhan lylymäntysarvi-osa puusta ei jää liian lyhkäseks! Veikkaan että tällätavalla työnteosta tulee helpompaa ja hauskempaa koska minulla on jo valmiiksi lylymäntypalanen niin voin heti ryhtyä työstämään sitä mitä vikingit kutsuivat "tvåvidr" eli semmonen siperiakomposiittijousi, mitä lapinkielellä vois olla "juoksa" mutta tiedän että "juoksa" tarkoittaa ainakin yhdellä lapinmurteella jousipyssyä ja tässä tapauksessä tämä lappalainen käytti sanaa jouksa kun hän kertoi lylymäntyjousesta jonka piti olla rasvattu että ei hajoa käsiin - eräässä Yngve Rydin kirjassa jonka nimi on - Ren och Varg: Samer Berättar eli suomeksi: Poro ja Susi: Saamelaiset Kertovat.

[J Menna]

Edelleen suosittelen ekaksi jouseksi, jos ei ole hetkeen jousia tehnyt, niin pihlajaa, jalavaa, saarnea, vaahteraa tai mitä tahansa kelpoa jousipuuta josta saa yksipuisen jousen.
Ja se tulee vieläpä varsin nopeasti. Parin päivän puuhailu ja jousi on siinä. Kokenut kaveri tekee raakilejousen tunnissa-parissa. Pääsee ampumaan ja alkaa oppia mitä jouseltaan vaatii tai odottaa.
Samantien niitä kannattaa tehdä muutamia: käsityötaidot kehkeytyy, silmä paranee työlle ja kaikki tilleri yms vaiheet menevät eteen päin jousi jouselta.

Tuossa mäntykaaressa oksa on aika siinä kohden jossa kädensija on. Eli ei periaatteessa haittaa jos ei tee läpitaipuvaa jousta.
Mutta hyviä, toimivia, kestäviä koivu-lylypuu komposiitteja en ole montaa nähnyt (nekin vain kuvissa) ja niiden tekijät ovat jo taitajia jousihommissa.

[J Menna]

Vielä ajatus lyhyen lylysarvijousen luomisesta. Ei maksa vaivaa.
Sarvijousi on operaatio sinänsä ja lylymänty ei ole oikea kaveri sarvelle.

Epoksisarvijousia on muutamia (10-20?) tehty tässä maassa ja niiden tekijät ovat tehneet usein jousia ison kasan ennen näitä sarvijuttuja.
Luonnonliimoilla liimattuja sarvijousia on myös tehty muutamia. (alle 10?) Ihan briljantteja en tiedä ensimmäistäkään.

Jäitä hattuun vaan, ei kukaan voi aloittaa "huipulta".

[Esa Konga]

Onkohan tässä sellainen tilanne, että niin hohdokasta kuin olisikin tehdä tuollainen autenttinen lappalaisjousi, ei se vaikka sen saisikin tehtyä, todennäköisesti olisi kuitenkaan yhtään parempi kuin esim. vaahterasta, tammesta, tai jopa pihlajasta tehty selffari.

Nimittäin eihän esim. se vaahtera siellä lapissa kasva, tammesta puhumattakaan, ehkei pihlajakaan, niin niistä lähtökohdista ovat aikoinaan joutuneet tekemään parhaan mahdollisen mihin on paikallista raaka-ainetta ollut saatavilla. Toinen vaihtoehto olisi ollut tehdä vaihtokauppaa lantalaisten kanssa, poronsarvijauhetta vaikka vaihtaa pihlajastaaviin.

[Onyks]

Kiitos Menna että vielä mainitsit eri puulajit mistä voi tehdä ensijousen. En ole toki nähnyt paljon muuta puulajia kun mänty ja kuusi ja koivu tässä maakunnassa missä sijaitsen tällä hetkellä. Kylässä kyllä on istutettuna vähän sitä sun tätä, mutta nämä puut sijaitsevat yksityisillä alueilla. Wikipedian mukaan metsässä voi löytyä jalava, kataja, pihlaja ja tuomi ja ehkä tuomipihlaja -mutta vaahtera, saarni ja marjakuusi ei kasva keski-scandinavian tunturialueella tai esi-tuntureilla, vaan etelämpänä... kartan mukaan vaahtera on esi-tunturin rajalla, joku päivä se tänne tunturirajamaalle kiipee ja sitten teen siitä jousen hah

J Menna

[Ekkorre]

Puhuukohan Onyks nyt sarvinokeista ja Menna puolestaan sarven käytöstä laminaattijousessa?

Sarvinokeilla tuskin saavuttaa muuta, kuin ulkonäöllistä etua. Puuhun itseensä veistetyt nokit kestävät todennäköisesti mäntyisenkin jousen tapauksessa ihan hyvin. Itse pitäisin juomasarvet juomasarvina.

[J Menna]

Niin, tässä taitaa olla sarvinokit ja sarvijouset sekaisin...

Onyks:

[Onyks]

[Onyks]