Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
Tuukka Kumpulainen
Liittynyt: 25 Hei 2004 Viestejä: 1566 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 08.10.2014 03:57 Viestin aihe: Pi(h)laja |
|
|
Tein tuossa toista rekonstruktiota eräästä puulajimäärittämättömästä kivikautisesta jousesta, tällä kertaa pihlajasta. Pihlajakaaria tuli aikoinaan tehtyä, toisinaan poksahtivat, loput myötäkäyristyivät ja maku meni. No, jemmassa oli yksi pihlajasteivi vuosien takaa ja mikäs sen parempi sijoituskohde kuin pohjoisen jousilöydön replikan raaka-aine, nyt kun tuomipuinen ykkösversio oli jo tehty ja hyväksi todettu.
Muotoilin ja jumppasin jousta pitkin eilisiltaa, nukkumaan mennessä saldona oli 22" vetoja hyvän tillerin kera. Tänään sitten siklasin orkoset pois jousen pinnoilta, asetin jännevälin normin matalaksi (14 senttiä selästä), vetelin 22" muutaman kymmenen kertaa ja aloin hakea 24 tuuman täyttä vetoa. Ehdin käydä 24 tuumassa kahdesti, kun jousen yläkaari lähti matkoille rapsakan pamauksen saattelemana. Failure oli täydellinen, yläkaari oli kolmessa osassa ja splintterit päälle.
Puu kertoo itsestään. Jo vetopuukottaessani kaarta pulikka tuntui harkkoiselta, kovalta ja hauraalta. Hajonnut kaari oli syntyjään 31 mm myötäkäyrä, joten rasitus oli erityisen vähäistä. Täsmälleen samoilla mitoilla olin tosiaan jo tehnyt saman kokoisesta, pienestä mutta vastakäyrästä tuomenrungosta jousen ja se oli alusta saakka tuntunut ottavan nöyrästi kaiken kärsimyksen mitä sille langetan. Sillä jousella on nyt ammuttu yli 1 000 laukausta eikä loppua näy. Minun puolestani pihlaja alkaa olla tässä - kierrettä, kovuutta ja herkkänahkaisuutta. Onneksi on tuomi, jolla on myös kansatieteellistä näyttöä puolellaan.
Description: |
|
Filesize: |
240.45 KB |
Viewed: |
1144 Time(s) |
|
Description: |
|
Filesize: |
380.31 KB |
Viewed: |
1144 Time(s) |
|
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tuomo
Liittynyt: 25 Lok 2004 Viestejä: 2220 Paikkakunta: Hausjärvi
|
Lähetetty: 08.10.2014 05:16 Viestin aihe: |
|
|
Pihlajastahan keskusteltiin vähän aikaa sitten. Ilmeisesti asia on vain niin, että pihlajalla on aika paljon vaihtelua puun laadun suhteen. Siitä on tehty hyviä jousi ja aika paljon on tullut hajoamisiakin. Pihlaja pitänee vain mitoittaa aika reilusti, hyvin varman päälle.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
M.Reinikainen Site Admin
Liittynyt: 16 Hel 2008 Viestejä: 1591 Paikkakunta: Reso
|
Lähetetty: 08.10.2014 09:15 Viestin aihe: |
|
|
Pihlajan on ainakinnminulla räjähdellyt milloin mistäkin olosuhteen johdosta.
Tällähtkellä minulla on kolme erittäin hyvin toimivaa jousta joissa yksi on kylläkin päästänyt yhden aanän jonka vuoksi en ole uskaltautunut kokeilemaan sitä muutamaan kuukauteen. En kylläkään haluaisi rikottaa sitä kun kerta olen ampunut sillä yhden ensimmäisistä riistalaukauksistani.
Tällä hetkellä tuomolla on yksi pihlaja jouseni joka on alun perin ollut noin 7-80 paunainen noin 25 tuuman vedolla joka on kyllä jousen pituuteen nähden ollut aivan liian lyhyt. Tällähetkellä paunoja on kevennyksen jälkeen noin 45lb 26 tuumalla. Tuomo saa luvan jännittää sen jonnekkin 26 ja 27 välimaastoon ja antaa siihen paunalukeman.
_________________ You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tuukka Kumpulainen
Liittynyt: 25 Hei 2004 Viestejä: 1566 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 08.10.2014 21:32 Viestin aihe: |
|
|
Voi olla, että kaaren jättäminen leveämmäksi olisi pitänyt pihlajan hengissä, mutta se ei enää natsaa puun tiheyteen. Kaaren massa oli 440 g, mikä on lyhytvetoiselle, pienikahvaiselle <50-paunaiselle jouselle ylärajan sopiva. Sanotaan 5 mm lisää leveyttä, niin jousen massa olisi lähempänä 500 grammaa, syntyjään myötäkäyränä.
Jousillehan ei ole tarvetta, vaan hyville jousille. Tällä kertaa vertasin tiettyjen mittojen puitteissa kahta Pohjolan steiviä toisiinsa. Tuomijousen massa on 389 g, eli se on mittoihinsa nähden turvallisen alarajoilla. Aihio oli 35 mm vastakäyrä eli saman verran refleksillä kuin pihlaja defleksillä. Jousi on muuten identtinen mutta 5 cm lyhyempi kuin pihlaja, joka myös mahtuu pituusarvioiden sisään. Jousen selkä on oksakkaampi kuin pihlajassa. Selän kruunu on molemmissa ~sama, samankokoisista rungoista tehtynä. Tuomijousen pituussuhde on selvästi alhaisempi kuin pihlajan, ja se on 2 paunaa jäykempi kuin pihlaja oli.
Pihlaja on ihan näppituntumalla tiheämpää, kovempaa puuta kuin tuomi (keskimäärin noin 8 % tiheysero), mutta siinä missä tuomi pelittää paremmin kuin semipehmeän puun voisi olettaa, pihlaja suoriutuu huonommin kuin semikovan puun pitäisi suoriutua. Vaihtelua on kaikissa puulajeissa, mutta toistaiseksi se on pihlaja, jonka vaihtelu saa jousia räjähtämään ilman hyvää syytä. YMMV.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
patis
Liittynyt: 17 Lok 2010 Viestejä: 288 Paikkakunta: Helsinki
|
Lähetetty: 09.10.2014 06:46 Viestin aihe: |
|
|
Mulla on kanssa räjähtäny yksi pihlaja. Räjähti hyvinkin samannäköisesti.
Oliko tuon jousen pituus/vetopituus suhde mikä?
Itse totesin tekeväni pihlajat jatkossa riittävän pitkiksi.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
pyssymies
Liittynyt: 19 Jou 2008 Viestejä: 808 Paikkakunta: Ikaalinen
|
Lähetetty: 09.10.2014 07:51 Viestin aihe: |
|
|
Minulla ei ole liiemmin ollut aikaa jousien rakentelulle viimeiseen kolmeen vuoteen, joten pihlajainen on ollut paras ja ainut hyvä jouseni viime ajat. Paunoja noin 58 noin 25,5-26 tuuman vedolla ja pituutta hieman alle 60 cm. Myötäkäyryyttä nelisen senttiä (alkuun oli refleksillä). Kaaressa leveyttä 45 mm leveimmillään. Taka-Hikiälläkin jousi toimi viikonloppuna oikein hyvin, ampuja ei niinkään... En tiedä, mutta mulle ei ole sattunut pihlajan räjähdyksiä. Jokunen palkeenkielen karkaaminen selästä kyllä ja armotonta myötäkäyristymistä, joissa tosin on suurena syynä ollut hätäily...
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tuukka Kumpulainen
Liittynyt: 25 Hei 2004 Viestejä: 1566 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 09.10.2014 09:13 Viestin aihe: |
|
|
Jousi oli 150 cm nokista nokkiin, ja vetopituus 61 cm. Tuosta saadaan varsin kesy, lonkkarimainen pituussuhde 2.46, mutta ei auttanut edes lattajousius.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
patis
Liittynyt: 17 Lok 2010 Viestejä: 288 Paikkakunta: Helsinki
|
Lähetetty: 09.10.2014 09:36 Viestin aihe: |
|
|
Onko säilytyspaikan ilmankosteus tiedossa? Epäilen osaksi, että omani räjähti kuivuuteen pari vuotta takaperin talvella.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tuukka Kumpulainen
Liittynyt: 25 Hei 2004 Viestejä: 1566 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 09.10.2014 19:07 Viestin aihe: |
|
|
Alkovissa on RH 45 %, lämpöjä 21 C. Se antaa puulle kuivahkon mutta erittäin toimivan tasapainokosteuden ~8.5 %. Samassa tilassa on paljon muitakin jousia ja aihioita, eilen valmistui taas yksi. Tämä pihlaja on ainoa kosahdus toistaiseksi. Pakkasen myötä ilmankosteus tulee kyllä laskemaan, ja sitten täytyy miettiä uusiksi.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Jakke
Liittynyt: 16 Tou 2008 Viestejä: 236 Paikkakunta: Espoo
|
Lähetetty: 09.10.2014 22:21 Viestin aihe: |
|
|
Moi!
Jollakin aikaisemmassa keskustelussa kerroin "paskoistani". Ne tehtiin kaikki samasta pihlajasta. Tämä oli muistikuvani mukaan noin 15 m pitkä. Metsänraivauksen jälkeen myrsky oli kaatanut sen nurin ja saatuani luvan, kahlasin upottavassa lumessa joskus kai maaliskuun aikana ja sahasin sen moottorisahalla muistaakseni kolmeksi yli 2 m pitkäksi pölkyiksi. Kun ne painoivat liian paljon, sahasin ne samantien myös pituussuunnassa kahdeksi tai neljäksi osaksi. Autoon ja mökille, missä ne kuorin. Liiteriin kuivumaan ja kai ensimmäisen tein kesällä. Vielä on muutama jäljellä.
Yksikään ei hajonnut samalla lailla kuin mitä Tuukalle kävi. Kaksi tosin "räjähti" ampumatilanteessa, mutta silloin näillä oli jo tuhansia ampumakertoja takana. Ensimmäinen hajosi sateisen AR:n jälkeen - taisi kostua ja kuivua väärin. Jälkimmäisen hajoamisella on tälläkin foorumilla vaikuttavia silminnäkijöitä. Se hajosi talvella. Ilmeisesti oli kuivunut liiaksi.
Kummallisia ovat nuo puiden ominaisuudet.
Jakke Lehtinen
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
J Menna
Liittynyt: 21 Hel 2008 Viestejä: 1742 Paikkakunta: Rajamäki
|
Lähetetty: 10.10.2014 02:51 Viestin aihe: |
|
|
Pihlaja on just kaksihaarainen puu. Sitä joka paikassa saatavilla ja suorana ja oksattomana löytyy tosi helpolla, mutta...
Ominaisuudet ei ole minuakaan lämmittäneet. Yhen tein näin isona ja se oli niin kierteellä kuivuttuaan että rekurvimiehenä nakkasin osastoon sytykkeet.
Toisaalta, vanhin jousi joka minulla on itsetehtynä, on pihlaja. Hopeanuolen ohjeistuksen innottamana tehty jousi vuodelta -79 tai -80. Kyseisen jousen rasitukset eivät ole olleet koskaan hirmuisia ja enää en uskalla ampua sillä ollenkaan koska se on henk. koht. kansallisaarre niiltä ajoilta kun Motörhead julkaisi levyn Ace of Spades.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tuomo
Liittynyt: 25 Lok 2004 Viestejä: 2220 Paikkakunta: Hausjärvi
|
Lähetetty: 10.10.2014 18:44 Viestin aihe: |
|
|
Mikäs tuossa pihlajassa oli luston paksuus? Aika kierteiseltä näytti syykulkukin hajoamisen perusteella.
Olisi kyllä kiva tietää täsmälleen, että mikä puun mikrotason ominaisuus vaikuttaa puun kestävyyteen ja miten ne ominaisuudet mahdollisesti korreloivat muiden muuttujien suhteen.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tuukka Kumpulainen
Liittynyt: 25 Hei 2004 Viestejä: 1566 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 10.10.2014 21:37 Viestin aihe: |
|
|
Keskimääräinen lustonpaksuus on noin millin. Mutta uloimmassa 5 millissä lustot ovat paksumpia, keskimäärin reilu 1,5 mm. Pihlajasteivissä oli kierrettä, mutta ei mitenkään hälyttävästi. Lopullisessa kaaressa kaaren päät viipottivat miedosti ristikkäisissä vinkkeleissä. Murtuman tomera diagonaalisuus olikin pieni ylläri. Mutta esimerkiksi tuo ohutlustoisesta, pienestä tuomenrungosta tehty veljes on kieron käyrä sekin. En ole tehnyt montakaan kierteetöntä jousta, kotimaiset pienet puut ja pensaat ovat sellaisia. Kierteellä oleminen ei ole edes rekisteröitynyt syyksi jousten pettämiseen, mitä nyt kaksi viimeisintä pihlajaista (10 vuotta välissä). Herkkää kamaa.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
|