Jousi Foorumin päävalikko Jousi
HTML-kopio vanhasta keskustelualueesta
 
 OhjeOhje   HakuHaku   KäyttäjälistaKäyttäjälista   KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät   RekisteröidyRekisteröidy 
 Omat asetuksetOmat asetukset   Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestitKirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit   Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään 

Savirakentamisyhdistys

 
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Jousi Foorumin päävalikko -> Tajunnanvirtaa
Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe  
Kirjoittaja Viesti
jkekoni



Liittynyt: 01 Tam 2005
Viestejä: 2834
Paikkakunta: Espoo

LähetäLähetetty: 15.10.2014 22:12    Viestin aihe: Savirakentamisyhdistys Vastaa lainaamalla viestiä

http://www.saviry.fi/index.html

Itselleni oli yllätys, että polttamatonta savea voi käytää Suomen kosteusolosuhteissa.

Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
T. Manner



Liittynyt: 30 Kes 2007
Viestejä: 949
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 16.10.2014 03:47    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Voi ja on niitä savitaloja rakennettu jo aiemminkin, Virossa niitä löytyy jo enemmän, löysin netistä joskus savirakennusoppaan viroksi 30-luvulta.

Olen Unkarissa asunut savitalossa ja mielenkiintoista oli, että n. 600 mm paksut seinät pitivät sisällä aivan vakiolämpötilan ulkohelteestä riippumatta.

_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Simo Hankaniemi



Liittynyt: 08 Hei 2004
Viestejä: 4937
Paikkakunta: Turku

LähetäLähetetty: 21.10.2014 11:05    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Leveät räystäät ja korkea kivijalka lienevät must.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
suomialex



Liittynyt: 06 Maa 2012
Viestejä: 201
Paikkakunta: Stadi

LähetäLähetetty: 21.10.2014 19:09    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Slovakialaisissa kylissä on siellä täällä vielä taloja jotka on rakennettu polttamattomasta savesta vanhimmat missä asutaan on 1700-luvulta. Ongelmia tulee kun niitä aletaan kunnostaa "nykytekniikoin" ymmärtämättä materiaalien ominaisuuksia... tyyliin silleen että yritetään lisä-eristää nykyvillalla ja sitten ihmetellään kun seinä sulaa kun vesi ei pääse haihtumaan. Tai rakennetaan uudenmallinen katto niin että vesi pääsee valumaan seinälle tuhoisin seurauksin Äidin ystävätär joka on Nitran arkeoligisesta instituutista eläkkeelle jäänyt tutkija on näyttänyt jotain tämmöisiä tapauksia ja olen melkein nähnyt savun nousevan korvista rouvalla.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
T. Manner



Liittynyt: 30 Kes 2007
Viestejä: 949
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 21.10.2014 20:50    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kun vesi pääsee seinän sisään niin alkaapi ihan kirjaimellisesti sulaa - viime kesänä katselin viimeksi moista Balatonin rannalla.

Eipä noissa näytä useinkaan olevan kuin ihan matala sokkeli, kaikissa ei ole varsinaista sokkelia ollenkaan vaan vain kiveys, josta on sitten alettu rakentamaan ylöspäin.

Joo korjauksissa möhlivät usein, toisaalta Unkarissa on myös asiaan herätty ja siellä löytyy savitaloista ihan äskettäin julkaistu kirja, jossa myös neuvotaan korjauksia.

_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
jkekoni



Liittynyt: 01 Tam 2005
Viestejä: 2834
Paikkakunta: Espoo

LähetäLähetetty: 21.10.2014 21:45    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lueskelin enemmänkin tota.

Korjaamista hankaloittaa, se että savi painuu, joten jos pitää lisätä suuri määrä savea, niin paikka painuu, mutta alkuperäinen seinä ei, koska on jo painunut.

Tossa esimerkkicasessä olivat kaivaneet palan pois ja laittaneet tiukalle kevytsoraharkon ja savea vain pinnoille.

Juu kunnon sokkeli ja räystäät ovat varmasti voittajan valinta. Voisi sanoa että ei rajoitu savirakentamiseen. Arkkitehdit vaan eivät yleensä tykkää noista.

Olen tietoinen että savitiiliarkkitehtuurilla on pitkät perinteet. En ole vain tiennyt että se on mahdollista Suomen kosteusolosuhteissa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
heiluri



Liittynyt: 31 Maa 2007
Viestejä: 211

LähetäLähetetty: 22.10.2014 03:39    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Näin rakentajana olen ihmetellyt miltei koko ikäni miten arkkitehdit inhoavat tervettä rakentamista,rakennesuunnittelu rakennusliikkeistä ja etenkään gryndaajista puhumattakaan ei edes halua rakentaa perinteista ja kunnollista,viranomaisisia unohtamatta.
Koettakaapa rakentaa painovoimasella ilmanvaihdolla toimiva puulämmitteinen perinnetalo ilman turhia lisäeristeitä (se ei koneellista ilmastointia tarvitse),hirrestä tai vaikkapa juuri savesta...
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
T. Manner



Liittynyt: 30 Kes 2007
Viestejä: 949
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 22.10.2014 06:40    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kosteusteknisesti on kyllä merkittävää jäätyykö seinän osa isoksi osaksi vuotta. Esim. Unkarissa seinän ulkopinta on jäässä joitakin päiviä vuodessa, meillä saattaisi etelässäkin olla joitakin kuukausia. Toisaalta asia varsinaisesti selviäisi vasta kokeilemalla ja kunnolla mittaamalla.

Huonoille korjauksille näytti Unkarissa olevan yhteistä, että ne oli tehty neukkuaikaan ja sementillä.

Olisi ihan hyvä jos joku ravistelisi tätä nykyistä selkänahansuojeluorganisaatiota nimelta rakennustarkastusvirastot. Sinänsä ne valitettavasti pystyvät estämään kaiken tuon tyyppisen kokeilun, jos siihen haetaan normaalia rakennuslupaa, pyydetään vain miljoona "lisäselvitystä" "uudesta" ja "kokeilemattomasta" tekniikasta.

_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
heiluri



Liittynyt: 31 Maa 2007
Viestejä: 211

LähetäLähetetty: 22.10.2014 14:19    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Onhan meilläkin savitiilisiä,savi-,olkisavi- ja pölkkysaviseinäisiä rakennuksia enkä ole lukenut tai kuullut että jäätyminen olisi ollut varsinainen ongelma.
Ilmanvaihto ja lämmitys tulee olla kunnossa niin ettei rakenteisiin kerry kosteutta haitallisessa määrin.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
toni



Liittynyt: 31 Jou 2004
Viestejä: 1453
Paikkakunta: aurajoki

LähetäLähetetty: 18.11.2014 04:20    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tuttua on, ainakin joltain osin.
Villi veikkaus jopa että olisin ollut mukana tuossa ekassa viestissä olevan piharakennuksen teko prosessissakin. Muistaakseni paikkana olisi Kultala, ja jotain -90 lukua? Kurssin vetäjänä toimi Teuvo Ranki.

Savi on toimiva materiaali varmaankin missä tahansa ilmasto-olosuhteissa, kunhan tietää mitä sen kanssa tekee. Mutta näinhän se kulkee liki kaikkien materiaalien kanssa.

Kannattaa tutustua tuohon saviyhdistyksen jäsentiedotteiden ansiokkaaseen historiikkiin (eritoten 10v. juhlajulkaisu), unohtamatta sitä että nykyään savea käsitellään vakavasti jo monissa rakennusrestaurointiin kytkeytyvissä julkaisuissakin.
Unohtamatta sitä että se on yhä vahvempi osa uudisrakentamisessakin.

En ole kuullut kosteuden kiertymisestä aiheutuvista rakenne ongelmista muutoin kuin rakennusaikataulullisesti ja keliolosuhteiden puitteissa väärin tehtyjen ratkaisujen takia, jolloin seinärakenteet, niissä käytetyt harkot, tms. eivät ole päässeet kuivumaan ennen talvea.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
T. Manner



Liittynyt: 30 Kes 2007
Viestejä: 949
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 18.11.2014 06:02    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Mednyánszky Miklos: "Vályogházak: építés, korszerüsítés, átalakítás"
on ihan hyvä moderni julkaisu (2005) aiheesta, lukemista tosin hieman hidastaa käytetty unkarin kieli. Jossain olen nähnyt saksankielisen yhteenvedon.

Katson jos jostain piilosta löydän sen virolaisen lyhytopuksen, siinä on mm. esitetty erilaisia (ilmeisesti Viron olosuhteissa toimiviksi todettuja) rakenneratkaisuja.

_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
pyssymies



Liittynyt: 19 Jou 2008
Viestejä: 808
Paikkakunta: Ikaalinen

LähetäLähetetty: 18.11.2014 10:02    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Suomessa on rakennettu savesta sekä asuinrakennuksia että navetoita. Olikohan se "pienviljelijän rakennusoppi", jossa savi mainitaan edulliseksi materiaaliksi, mutta työläytensä vuoksi kalliiksi. Ja sata vuotta sitten tuo pitikin paikkansa, kun vertaa puurakentamiseen: yksin jankkosaven lapiointikin saa melkein kyyneleen tirahtamaan Smile
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
heiluri



Liittynyt: 31 Maa 2007
Viestejä: 211

LähetäLähetetty: 18.11.2014 19:05    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Erilaisia savimassoja ja laasteja on näppärä sekoitella tasosekottajalla,vielä jos löytyy sellainen iso traktorilla pyöritettävä niin käsissä on kunnon vehjes.
Käsin lapiola vääntäen sekoittaminen on varsinaista kidutusta.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
T. Manner



Liittynyt: 30 Kes 2007
Viestejä: 949
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 18.11.2014 21:16    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
yksin jankkosaven lapiointikin saa melkein kyyneleen tirahtamaan Smile

Näinhän tuo on, mutta sen alta sitten monesti löytyy paljon pehmeämpi tavara. Seurasin juuri viime kesänä tuossa Suutarilassa yhdellä rakennustyömaalla kun kovan pintasaven poiston jälkeen alta löytyi monta metriä tavaraa, johon rautakanki upposi ihan itsestään.

_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
pyssymies



Liittynyt: 19 Jou 2008
Viestejä: 808
Paikkakunta: Ikaalinen

LähetäLähetetty: 19.11.2014 04:51    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

T. Manner kirjoitti:
Lainaus:
yksin jankkosaven lapiointikin saa melkein kyyneleen tirahtamaan Smile

Näinhän tuo on, mutta sen alta sitten monesti löytyy paljon pehmeämpi tavara. Seurasin juuri viime kesänä tuossa Suutarilassa yhdellä rakennustyömaalla kun kovan pintasaven poiston jälkeen alta löytyi monta metriä tavaraa, johon rautakanki upposi ihan itsestään.


Totta. Kun viime syksynä aloitin muuraamaan savupiippua, muurasin pari ensimmäistä metriä savilaastilla. Ja nuuka kun olen, tein savilaastin itse (paikallisella tiilitehtaalla sata litraa savea maksoi muistaakseni 15 euroa). Maakostean saven sekoittaminen tasakoosteiseksi, paakuttomaksi velliksi (joka oli laastin pohjana, hiekan vain lisäsin) oli kyllä sellainen urakka, että olisin ostanut hieman kalliimmalla savijauhoa, jos olisin tiennyt.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
toni



Liittynyt: 31 Jou 2004
Viestejä: 1453
Paikkakunta: aurajoki

LähetäLähetetty: 19.11.2014 10:42    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Vanhastaan pintasavi on aumoitettu heti syksyn kelien niin salliessa ja annettu talven pakkasten mureuttaa sen kiinteän rakenteen. Savea ei ole siis nostettu tai lapioitu pois ennen tuota sään mukauttamaa prosessia.

Tasosekoitin on tosiaan nykysellään todella hyvä peli ja mahdollistaa saven sekoituksen noista edellisistä riippumatta. Samaten se nopeuttaa hommaa todella paljon, olkoonkin että vanhastaan nämäkin on tehty hevosten tai karjan kanssa ns.savikaivon kanssa kiertämällä.
Eli tokihan asiat on osattu ennen(kin). Enkä tiedä miten nuo vertautuisi jos rinnalle otettaisiin ns.vanhakantainen hirsityöskentely raaka-aine hankintoineen sun muineen(;

Viro, Unkari, Romania, Saksa, jne. on maita joista oppia on ammennettu ilmeisesti aina. Tieto ja kokemukset on kulkeneet ehkä edes-takaisinkin tässä vuosisatojen saatossa. Suomessakin savi on vanhastaan kuulunut siihen perinteikkäämpään hirsirakentamiseen. Tästä tehdyillä rappauksilla on vedetty sisäseinään lisäeristystä.

Mutta savi ei ole aina ns.savea, eli laadultaan ja ominaisuuksiltaan juuri sitä mitä rakentamiseen tarvitaan. Kaikki nämä vaatii kenties hieman oppia jotta pääsee mukaan takas siihen pitkään perinteen jatkumoon.

Linkkaan hyvän ketjun jatkoks mainion korjaus oppaan sekä yleisluontoisen artikkelin:
http://www.kolumbus.fi/teuvo.ranki/savirak_ja_korjaaminen.pdf
http://luomura-com-bin.directo.fi/@Bin/0207cc13d02096ab91863fd3635231e2/1416345921/application/pdf/232869/savi_maatalousrak01.PDF
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
pyssymies



Liittynyt: 19 Jou 2008
Viestejä: 808
Paikkakunta: Ikaalinen

LähetäLähetetty: 19.11.2014 19:09    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kyllä se savi on siihen aumaan tarvinnut nostaa...pintasavi (muutaman kymmenen sentin syvyydessä) on yleensä sitä hienojakoisinta ja täten rakentamiseen ja muuraukseen parasta.

Joo, savella on Suomessa rapattu sisältä ja ulkoa hirsirakennuksia, kun on haluttu kivitalomaista ulkonäköä.

Pakkanen kyllä helpottaa saven sekoittamista aika paljon, mutta helpoksi se ei sitä tee. Liottaminen auttaa sitten toisen mokoman Very Happy
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
jkekoni



Liittynyt: 01 Tam 2005
Viestejä: 2834
Paikkakunta: Espoo

LähetäLähetetty: 20.11.2014 23:49    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

pyssymies kirjoitti:

Joo, savella on Suomessa rapattu sisältä ja ulkoa hirsirakennuksia, kun on haluttu kivitalomaista ulkonäköä.

Upeaa nyt saa hirsirakennuksen näyttämää betonielementiltä. Vähän niikuin valuvaumat vasarakirveskansan kivikirveissä.

Lainaus:

Pakkanen kyllä helpottaa saven sekoittamista aika paljon, mutta helpoksi se ei sitä tee. Liottaminen auttaa sitten toisen mokoman Very Happy

Miten pakkanen auttaa?
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
toni



Liittynyt: 31 Jou 2004
Viestejä: 1453
Paikkakunta: aurajoki

LähetäLähetetty: 21.11.2014 09:04    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Toi aumauttaminen on tosiaan vain yksi esimerkki "saven talveuttamisesta", ja sitä on toki tehty myös auraamalla.

Savirappaukset on olleet perinteisessä hirsirakenteessa nimenomaan sisäseinillä.
Se/ne (useilla eri sekoitussuhteilla tehtyjä rappauskerroksia) on viimeistellyt rakenteen tiiviyden ja eritoten on nostanut seinän eristearvoa.

Pakkanen mureuttaa saven kiinteän rakenteen.
Sitä on toki hyvä avittaa rautakangella timakampien kokkareiden kellistämisiksi.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
suomialex



Liittynyt: 06 Maa 2012
Viestejä: 201
Paikkakunta: Stadi

LähetäLähetetty: 21.11.2014 10:12    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tämä ei välttämättä ole savilaastin teossa puhdasoppista, mutta... helpommalla pääsee kun repii kosteahkon mutta liian jäykän saven palasiksi (vaikka kevytpeitteen päälle tms.) ja antaa kuivua. Kuivat köntsät voi vielä hakata vasaralla niin että saa sellaisia peukalon kokoisia kikkareita ja sitä pienempiä palasia. Mitä hienommaksi nuo hakkaa niin sitä vähemmän hommaa köntsien pehmittämisessä.Kuivista ja murskatuista savista on näppärä myös noukkia irtoroskat pois. Sitten savi isoon vatiin (vanhat kylpyammeet on tosi näppäriä mutta niitä ei kaikilla vältsiin ole) jos haluaa pistää hiekat mukaan niin kaanattaa pistää kerroksittain kuivan saven kanssa (Merenrantahiekkaa EI kannata pistää koska suola rapauttaa saven (sama homma meriveden käytön suhteen)). Sitten kiehauttaa vettä kattilassa ja kaataa saven päälle jos haluaa ruveta heti veivaamaan, jos on aikaa joitain päiviä liettämiseen niin ei tarvitse kuumaa vettä. Hyvän veistosaven saa kun kaataa vettä niin että savet ei peity kokonaan, jos haluaa velliä niin lisää vettä. Tähän tyyliin toi mulle opetettiin Pietarissa Muchinan Akatemiassa kun olin siellä vaihdossa ja luulis niiden nyt tietävän kun kun jokainen veistäjien vuosikurssi hakee savensa Nevan rannasta ekalla luokalla... oli muuten paremmat savet muovailla kuin mitkään Suomesta ostetut pussisavet.

-Alex
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
pyssymies



Liittynyt: 19 Jou 2008
Viestejä: 808
Paikkakunta: Ikaalinen

LähetäLähetetty: 21.11.2014 11:07    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

toni kirjoitti:
Toi aumauttaminen on tosiaan vain yksi esimerkki "saven talveuttamisesta", ja sitä on toki tehty myös auraamalla.

Savirappaukset on olleet perinteisessä hirsirakenteessa nimenomaan sisäseinillä.
Se/ne (useilla eri sekoitussuhteilla tehtyjä rappauskerroksia) on viimeistellyt rakenteen tiiviyden ja eritoten on nostanut seinän eristearvoa.

Pakkanen mureuttaa saven kiinteän rakenteen.
Sitä on toki hyvä avittaa rautakangella timakampien kokkareiden kellistämisiksi.


Rautakanki ei auta, se ei taltuta saven rakennetta. Liottaminen kyllä auttaa.

Savirappausta on käytetty myös ulkoseinillä, törmäsin siihen lukiessani taannoin eräästä restaurointihankkeesta.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
pyssymies



Liittynyt: 19 Jou 2008
Viestejä: 808
Paikkakunta: Ikaalinen

LähetäLähetetty: 21.11.2014 11:13    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

suomialex kirjoitti:
Tämä ei välttämättä ole savilaastin teossa puhdasoppista, mutta... helpommalla pääsee kun repii kosteahkon mutta liian jäykän saven palasiksi (vaikka kevytpeitteen päälle tms.) ja antaa kuivua. Kuivat köntsät voi vielä hakata vasaralla niin että saa sellaisia peukalon kokoisia kikkareita ja sitä pienempiä palasia. Mitä hienommaksi nuo hakkaa niin sitä vähemmän hommaa köntsien pehmittämisessä.Kuivista ja murskatuista savista on näppärä myös noukkia irtoroskat pois. Sitten savi isoon vatiin (vanhat kylpyammeet on tosi näppäriä mutta niitä ei kaikilla vältsiin ole) jos haluaa pistää hiekat mukaan niin kaanattaa pistää kerroksittain kuivan saven kanssa (Merenrantahiekkaa EI kannata pistää koska suola rapauttaa saven (sama homma meriveden käytön suhteen)). Sitten kiehauttaa vettä kattilassa ja kaataa saven päälle jos haluaa ruveta heti veivaamaan, jos on aikaa joitain päiviä liettämiseen niin ei tarvitse kuumaa vettä. Hyvän veistosaven saa kun kaataa vettä niin että savet ei peity kokonaan, jos haluaa velliä niin lisää vettä. Tähän tyyliin toi mulle opetettiin Pietarissa Muchinan Akatemiassa kun olin siellä vaihdossa ja luulis niiden nyt tietävän kun kun jokainen veistäjien vuosikurssi hakee savensa Nevan rannasta ekalla luokalla... oli muuten paremmat savet muovailla kuin mitkään Suomesta ostetut pussisavet.

-Alex


Laastin teko on hieman eri juttu: siinä saven pitää vettyä kunnolla, ja pohjana on sopivan sakea savivelli, jossa tulitikku pysyy pystyssä. Tähän velliin sitten sekoitetaan hiekkaa niin paljon, että on hyvää muurata (muurauskauhalla laastin pinta halkaisemalla ja alta nostamalla pitäisi muodostua täyteläinen, reunoista repeilemätön kuva. Isoisän oppeja...) Rappauslaastin sekoittaminen on sitten jo taas vähän eri juttu ja haastavampaa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
pyssymies



Liittynyt: 19 Jou 2008
Viestejä: 808
Paikkakunta: Ikaalinen

LähetäLähetetty: 21.11.2014 11:14    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Saven vettyminen kunnolla vie sen vuorokauden verran aikaa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
pyssymies



Liittynyt: 19 Jou 2008
Viestejä: 808
Paikkakunta: Ikaalinen

LähetäLähetetty: 21.11.2014 11:16    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kuulosti kyllä opettavaiselta. Enkä kyseenalaista ollenkaan.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
T. Manner



Liittynyt: 30 Kes 2007
Viestejä: 949
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 21.11.2014 22:15    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Unkarissa olen ihmetellyt näiden savitalojen kestavyyttä senkin jälkeen kun katto on jo kadonnut. Kestää yllättävän kauan ennenkuin seinät liukenevat maan tasalle.
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
pyssymies



Liittynyt: 19 Jou 2008
Viestejä: 808
Paikkakunta: Ikaalinen

LähetäLähetetty: 21.11.2014 23:13    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Savihan ei ime vettä siinä määrin kuin karkeammat maalajit. Siinä on se juju.

Muurauksessa lähes rakastuin saveen, laasti on niin hyvää käsitellä. Sitäpaitsi kuivuu hämmästyttävän kovaksi, kun ei vaan erehdy sotkemaan sementtiä sekaan (kuten kaupallisissa saviuunilaasteissa yleensä on).
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
jkekoni



Liittynyt: 01 Tam 2005
Viestejä: 2834
Paikkakunta: Espoo

LähetäLähetetty: 22.11.2014 00:38    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Voiko saveen todella sekoittaa hiekkaa?

Siis hiekkaa, ei kivi/tiili murskaa. Käsitääkseni esim rantahiessa on niin pyöreät reunat, että siihen ei saa tartuntaa ja seos heikkenee huomattavasti.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
toni



Liittynyt: 31 Jou 2004
Viestejä: 1453
Paikkakunta: aurajoki

LähetäLähetetty: 22.11.2014 00:43    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kuten kirjoituksista ja kokemuksista voi lukea, ei tässä ole mitään yhtä ainoata ja oikeaa tekotapaa. On vain erilaisia tapoja ja kokemuksia jotka puntaroituu ajan saatossa.
Tästä ei voi laskea pois rakennuksen käyttötarkoitusta tai vastaavasti sen käyttöastettakaan. Kaikki rakennukset kun vaativat sen oman ylläpitotoimintansa.

Tuosta edellä linkkaamasta savirakennusten korjaus oppaasta voi muistaakseni lukea pätkän eräällä kylällä -40luvulla kovaan nosteeseen tulleesta savirakentamis boomista.
Siihen riitti että yksi mies toi opin kylälle josta muut alkoivat varioimaan oppejaan.
Vierailu ja kiertely samaisella paikkakunnalla viitisentoista vuotta sitten oli mielenkiintoinen kokemus, koska rakennustekniset ratkaisut näkyivät paljastamattomina.

Osa rakennuksista oli edelleen hyvässä hapessa ja ympärivuotisessa asuinkäytössä, kun osasta oli vain hieman rippeitä kivijalan päällä. Kaikki antoivat silti pohdittavaa.

Tässä heittämäni opit ja ajatukset ovat kyllä käytännössäkin koettuja, tai muiden tekijöiden opeista suodatettuja. Mut enhän toki väitä tuntevani kaikkia savirakentajia, hyvä jos paria prosenttiakaan(:
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
pyssymies



Liittynyt: 19 Jou 2008
Viestejä: 808
Paikkakunta: Ikaalinen

LähetäLähetetty: 22.11.2014 01:42    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

jkekoni kirjoitti:
Voiko saveen todella sekoittaa hiekkaa?

Siis hiekkaa, ei kivi/tiili murskaa. Käsitääkseni esim rantahiessa on niin pyöreät reunat, että siihen ei saa tartuntaa ja seos heikkenee huomattavasti.


Voi ja pitää. savi sinällään kutistuu (halkeilee) niin maan penteleesti. Siksi tiilimassaankin sekoitetaan hiekkaa. Olen miettinyt, onko tuo jyvästen särmikkyys jonkun teoreetikon hifistelyä vai mitä se on. En ole päässyt selvyyteen. Tiilimurska on varmasti hyvää (parempaa kuin hiekka), mutta pitäisi seuloa ja hankalampi saada.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
T. Manner



Liittynyt: 30 Kes 2007
Viestejä: 949
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 22.11.2014 06:05    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

En olisi siitä tiilimurskan paremmuudesta ihan varma, huonompi lämmönjohtavuus kyllä, mutta paljon huonompi puristuslujuus ja jos ei ole poltettu hyvin niin ei oikein kestä jäätymistä kosteana.

Saveen sotketaan hiekkaa kutistumisen ehkäisemiseksi ja puristuslujuuden nostamiseksi, usein olkea kuitumaiseksi lujitteeksi, joskus on kai käytetty huonolaatuiset villatkin sinne sekaan. Hamppu saattaisi olla oikeinkin hyvä lujite, hämärästi muistelen sitä joskus siihen käytetynkin.

_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
toni



Liittynyt: 31 Jou 2004
Viestejä: 1453
Paikkakunta: aurajoki

LähetäLähetetty: 25.11.2014 02:18    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Laitetaan mukaan Lempisen Ilkan artikkeli: Savi ja hiekka rakentamisessa
http://saviry.fi/paaskynen/Paaskynen8.PDF
..ja sieltä sivut 19-22.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
T. Manner



Liittynyt: 30 Kes 2007
Viestejä: 949
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 25.11.2014 05:46    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Hmmmm ... minulla on jo jonkin aikaa ollut suunnitelmissa savusaunan rakentaminen. Alunperin olin päätynyt haapahirsiin, mutta minkähänlainen tulisi savisavusaunasta? Hmmmm ....
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
pyssymies



Liittynyt: 19 Jou 2008
Viestejä: 808
Paikkakunta: Ikaalinen

LähetäLähetetty: 25.11.2014 08:34    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

T. Manner kirjoitti:
En olisi siitä tiilimurskan paremmuudesta ihan varma, huonompi lämmönjohtavuus kyllä, mutta paljon huonompi puristuslujuus ja jos ei ole poltettu hyvin niin ei oikein kestä jäätymistä kosteana.

Saveen sotketaan hiekkaa kutistumisen ehkäisemiseksi ja puristuslujuuden nostamiseksi, usein olkea kuitumaiseksi lujitteeksi, joskus on kai käytetty huonolaatuiset villatkin sinne sekaan. Hamppu saattaisi olla oikeinkin hyvä lujite, hämärästi muistelen sitä joskus siihen käytetynkin.


Tiilimurskan hiekkaa huonompi puristuslujuus on kuitenkin parempi kuin vaikkapa kevytsoralla. Eli varmasti riittävä pienrakentamiseen, olettaisin. joku viisaampi voisi tosin olla eri mieltä...
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
T. Manner



Liittynyt: 30 Kes 2007
Viestejä: 949
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 25.11.2014 09:47    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:

Tiilimurskan hiekkaa huonompi puristuslujuus on kuitenkin parempi kuin vaikkapa kevytsoralla. Eli varmasti riittävä pienrakentamiseen, olettaisin. joku viisaampi voisi tosin olla eri mieltä...

Luultavasti on näin, toisaalta näissä ulkomaisissa oppaissa, joita olen lueskellut kaikissa todetaan, että rakenteen seinien eläminen on jonkinmoinen ongelma. Tosin tämä ei taida johtua suoranaisesta puristuslujuuden puutteesta (joka muuten joskus on ongelma kevytsoraharkoilla) vaan saven painumisesta ennenkuin riittävä tukipinta on löytynyt kuormalle eli syynä on pistekuormituksen huono jakaminen. Toisaalta meillä lumikuormat ovat melkeimpä eri kertaluokkaa kuin savirakentamisen suurissa maissa tyypillisillä alueilla, tämä pistää seinän selvästi kovemmalle ja vaatii myös parempaa suunnittelua pistekuormien suhteen.

_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
toni



Liittynyt: 31 Jou 2004
Viestejä: 1453
Paikkakunta: aurajoki

LähetäLähetetty: 06.12.2014 00:10    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Savirappauksen Northern Clay Plaster Project, NCPP -koulutusaineistoprojektin tiedotuskahvit (Hki) ti 9.12.2014 ja loppuseminaari klo 13–
http://www.epressi.com/media/userfiles/14163/1417679964/ncpp_loppuseminaarin_ohjelma9-122-014.pdf

Savirappauksen koulutusaineisto tuodaan EU:n Leonardo Innovaationsiirtoprojektissa Eestiin, Ruotsiin ja Suomeen ammatti- ja yliopistokäyttöön. Aineisto on koottu Keski-Euroopassa Clay Plaster -hankkeessa, ja NCPP-hankkeessa käännetty viron, ruotsin ja suomen kielelle sekä sovellettu pohjoiseen ilmastoon ja rakennusperinteisiin.

Paikalla voi haastatella partnereiden asiantuntijoita, jotka kaikki puhuvat englantia, TTS:n rakennusalan kouluttajia ja opiskelijoita. Lisäksi Lydie Didier’iä Ranskasta tuo seminaariin CRAterren savirakentamisen yliopiston edustajana tietoa kansainvälisestä ekorakentamisen verkostosta ja mahdollisuuksista täydennyskoulutukseen eri puolilla Eurooppaa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
jkekoni



Liittynyt: 01 Tam 2005
Viestejä: 2834
Paikkakunta: Espoo

LähetäLähetetty: 07.12.2014 06:17    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Toi hiekan epäyhteensopivuus tulee kokemuksesta omasta ja toisten.

Ala on saviastiat, mikä ei oo ihan sama asia.

Käsittäkseni sopivia temper aineita ovat ruukunsirut ja kivimurska. En ole kokeillut.

Lainaus:
Vedenmukanaan kuljettaman hiekan rakeet sitayast0in olivat suurin piirtein yhden kokoisia,ja tiillainen hiekka ei sovi laheihan yhtehyvin laastihiekaksi kuin moreeni.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Näytä edelliset viestit:   
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Jousi Foorumin päävalikko -> Tajunnanvirtaa Kaikki ajat ovat GMT + 3 tuntia
Sivu 1 Yht. 1

 
Siirry:  
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa
You cannot attach files in this forum
You can download files in this forum


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
Käännös Jorma Aaltonen,
Päivittänyt, Lurttinen www.phpbbsuomi.com