Jousi

[jkekoni]

http://www.saviry.fi/index.html

Itselleni oli yllätys, että polttamatonta savea voi käytää Suomen kosteusolosuhteissa.

[T. Manner]

Voi ja on niitä savitaloja rakennettu jo aiemminkin, Virossa niitä löytyy jo enemmän, löysin netistä joskus savirakennusoppaan viroksi 30-luvulta.

Olen Unkarissa asunut savitalossa ja mielenkiintoista oli, että n. 600 mm paksut seinät pitivät sisällä aivan vakiolämpötilan ulkohelteestä riippumatta.

[Simo Hankaniemi]

Leveät räystäät ja korkea kivijalka lienevät must.

[suomialex]

Slovakialaisissa kylissä on siellä täällä vielä taloja jotka on rakennettu polttamattomasta savesta vanhimmat missä asutaan on 1700-luvulta. Ongelmia tulee kun niitä aletaan kunnostaa "nykytekniikoin" ymmärtämättä materiaalien ominaisuuksia... tyyliin silleen että yritetään lisä-eristää nykyvillalla ja sitten ihmetellään kun seinä sulaa kun vesi ei pääse haihtumaan. Tai rakennetaan uudenmallinen katto niin että vesi pääsee valumaan seinälle tuhoisin seurauksin Äidin ystävätär joka on Nitran arkeoligisesta instituutista eläkkeelle jäänyt tutkija on näyttänyt jotain tämmöisiä tapauksia ja olen melkein nähnyt savun nousevan korvista rouvalla.

[T. Manner]

Kun vesi pääsee seinän sisään niin alkaapi ihan kirjaimellisesti sulaa - viime kesänä katselin viimeksi moista Balatonin rannalla.

Eipä noissa näytä useinkaan olevan kuin ihan matala sokkeli, kaikissa ei ole varsinaista sokkelia ollenkaan vaan vain kiveys, josta on sitten alettu rakentamaan ylöspäin.

Joo korjauksissa möhlivät usein, toisaalta Unkarissa on myös asiaan herätty ja siellä löytyy savitaloista ihan äskettäin julkaistu kirja, jossa myös neuvotaan korjauksia.

[jkekoni]

Lueskelin enemmänkin tota.

Korjaamista hankaloittaa, se että savi painuu, joten jos pitää lisätä suuri määrä savea, niin paikka painuu, mutta alkuperäinen seinä ei, koska on jo painunut.

Tossa esimerkkicasessä olivat kaivaneet palan pois ja laittaneet tiukalle kevytsoraharkon ja savea vain pinnoille.

Juu kunnon sokkeli ja räystäät ovat varmasti voittajan valinta. Voisi sanoa että ei rajoitu savirakentamiseen. Arkkitehdit vaan eivät yleensä tykkää noista.

Olen tietoinen että savitiiliarkkitehtuurilla on pitkät perinteet. En ole vain tiennyt että se on mahdollista Suomen kosteusolosuhteissa.

[heiluri]

Näin rakentajana olen ihmetellyt miltei koko ikäni miten arkkitehdit inhoavat tervettä rakentamista,rakennesuunnittelu rakennusliikkeistä ja etenkään gryndaajista puhumattakaan ei edes halua rakentaa perinteista ja kunnollista,viranomaisisia unohtamatta.
Koettakaapa rakentaa painovoimasella ilmanvaihdolla toimiva puulämmitteinen perinnetalo ilman turhia lisäeristeitä (se ei koneellista ilmastointia tarvitse),hirrestä tai vaikkapa juuri savesta...

[T. Manner]

Kosteusteknisesti on kyllä merkittävää jäätyykö seinän osa isoksi osaksi vuotta. Esim. Unkarissa seinän ulkopinta on jäässä joitakin päiviä vuodessa, meillä saattaisi etelässäkin olla joitakin kuukausia. Toisaalta asia varsinaisesti selviäisi vasta kokeilemalla ja kunnolla mittaamalla.

Huonoille korjauksille näytti Unkarissa olevan yhteistä, että ne oli tehty neukkuaikaan ja sementillä.

Olisi ihan hyvä jos joku ravistelisi tätä nykyistä selkänahansuojeluorganisaatiota nimelta rakennustarkastusvirastot. Sinänsä ne valitettavasti pystyvät estämään kaiken tuon tyyppisen kokeilun, jos siihen haetaan normaalia rakennuslupaa, pyydetään vain miljoona "lisäselvitystä" "uudesta" ja "kokeilemattomasta" tekniikasta.

[heiluri]

Onhan meilläkin savitiilisiä,savi-,olkisavi- ja pölkkysaviseinäisiä rakennuksia enkä ole lukenut tai kuullut että jäätyminen olisi ollut varsinainen ongelma.
Ilmanvaihto ja lämmitys tulee olla kunnossa niin ettei rakenteisiin kerry kosteutta haitallisessa määrin.

[toni]

Tuttua on, ainakin joltain osin.
Villi veikkaus jopa että olisin ollut mukana tuossa ekassa viestissä olevan piharakennuksen teko prosessissakin. Muistaakseni paikkana olisi Kultala, ja jotain -90 lukua? Kurssin vetäjänä toimi Teuvo Ranki.

Savi on toimiva materiaali varmaankin missä tahansa ilmasto-olosuhteissa, kunhan tietää mitä sen kanssa tekee. Mutta näinhän se kulkee liki kaikkien materiaalien kanssa.

Kannattaa tutustua tuohon saviyhdistyksen jäsentiedotteiden ansiokkaaseen historiikkiin (eritoten 10v. juhlajulkaisu), unohtamatta sitä että nykyään savea käsitellään vakavasti jo monissa rakennusrestaurointiin kytkeytyvissä julkaisuissakin.
Unohtamatta sitä että se on yhä vahvempi osa uudisrakentamisessakin.

En ole kuullut kosteuden kiertymisestä aiheutuvista rakenne ongelmista muutoin kuin rakennusaikataulullisesti ja keliolosuhteiden puitteissa väärin tehtyjen ratkaisujen takia, jolloin seinärakenteet, niissä käytetyt harkot, tms. eivät ole päässeet kuivumaan ennen talvea.

[T. Manner]

Mednyánszky Miklos: "Vályogházak: építés, korszerüsítés, átalakítás"
on ihan hyvä moderni julkaisu (2005) aiheesta, lukemista tosin hieman hidastaa käytetty unkarin kieli. Jossain olen nähnyt saksankielisen yhteenvedon.

Katson jos jostain piilosta löydän sen virolaisen lyhytopuksen, siinä on mm. esitetty erilaisia (ilmeisesti Viron olosuhteissa toimiviksi todettuja) rakenneratkaisuja.

[pyssymies]

Suomessa on rakennettu savesta sekä asuinrakennuksia että navetoita. Olikohan se "pienviljelijän rakennusoppi", jossa savi mainitaan edulliseksi materiaaliksi, mutta työläytensä vuoksi kalliiksi. Ja sata vuotta sitten tuo pitikin paikkansa, kun vertaa puurakentamiseen: yksin jankkosaven lapiointikin saa melkein kyyneleen tirahtamaan

[heiluri]

Erilaisia savimassoja ja laasteja on näppärä sekoitella tasosekottajalla,vielä jos löytyy sellainen iso traktorilla pyöritettävä niin käsissä on kunnon vehjes.
Käsin lapiola vääntäen sekoittaminen on varsinaista kidutusta.

[T. Manner]

[pyssymies]

[toni]

Vanhastaan pintasavi on aumoitettu heti syksyn kelien niin salliessa ja annettu talven pakkasten mureuttaa sen kiinteän rakenteen. Savea ei ole siis nostettu tai lapioitu pois ennen tuota sään mukauttamaa prosessia.

Tasosekoitin on tosiaan nykysellään todella hyvä peli ja mahdollistaa saven sekoituksen noista edellisistä riippumatta. Samaten se nopeuttaa hommaa todella paljon, olkoonkin että vanhastaan nämäkin on tehty hevosten tai karjan kanssa ns.savikaivon kanssa kiertämällä.
Eli tokihan asiat on osattu ennen(kin). Enkä tiedä miten nuo vertautuisi jos rinnalle otettaisiin ns.vanhakantainen hirsityöskentely raaka-aine hankintoineen sun muineen(;

Viro, Unkari, Romania, Saksa, jne. on maita joista oppia on ammennettu ilmeisesti aina. Tieto ja kokemukset on kulkeneet ehkä edes-takaisinkin tässä vuosisatojen saatossa. Suomessakin savi on vanhastaan kuulunut siihen perinteikkäämpään hirsirakentamiseen. Tästä tehdyillä rappauksilla on vedetty sisäseinään lisäeristystä.

Mutta savi ei ole aina ns.savea, eli laadultaan ja ominaisuuksiltaan juuri sitä mitä rakentamiseen tarvitaan. Kaikki nämä vaatii kenties hieman oppia jotta pääsee mukaan takas siihen pitkään perinteen jatkumoon.

Linkkaan hyvän ketjun jatkoks mainion korjaus oppaan sekä yleisluontoisen artikkelin:
http://www.kolumbus.fi/teuvo.ranki/savirak_ja_korjaaminen.pdf
http://luomura-com-bin.directo.fi/@Bin/0207cc13d02096ab91863fd3635231e2/1416345921/application/pdf/232869/savi_maatalousrak01.PDF

[pyssymies]

Kyllä se savi on siihen aumaan tarvinnut nostaa...pintasavi (muutaman kymmenen sentin syvyydessä) on yleensä sitä hienojakoisinta ja täten rakentamiseen ja muuraukseen parasta.

Joo, savella on Suomessa rapattu sisältä ja ulkoa hirsirakennuksia, kun on haluttu kivitalomaista ulkonäköä.

Pakkanen kyllä helpottaa saven sekoittamista aika paljon, mutta helpoksi se ei sitä tee. Liottaminen auttaa sitten toisen mokoman

[jkekoni]

[toni]

Toi aumauttaminen on tosiaan vain yksi esimerkki "saven talveuttamisesta", ja sitä on toki tehty myös auraamalla.

Savirappaukset on olleet perinteisessä hirsirakenteessa nimenomaan sisäseinillä.
Se/ne (useilla eri sekoitussuhteilla tehtyjä rappauskerroksia) on viimeistellyt rakenteen tiiviyden ja eritoten on nostanut seinän eristearvoa.

Pakkanen mureuttaa saven kiinteän rakenteen.
Sitä on toki hyvä avittaa rautakangella timakampien kokkareiden kellistämisiksi.

[suomialex]

Tämä ei välttämättä ole savilaastin teossa puhdasoppista, mutta... helpommalla pääsee kun repii kosteahkon mutta liian jäykän saven palasiksi (vaikka kevytpeitteen päälle tms.) ja antaa kuivua. Kuivat köntsät voi vielä hakata vasaralla niin että saa sellaisia peukalon kokoisia kikkareita ja sitä pienempiä palasia. Mitä hienommaksi nuo hakkaa niin sitä vähemmän hommaa köntsien pehmittämisessä.Kuivista ja murskatuista savista on näppärä myös noukkia irtoroskat pois. Sitten savi isoon vatiin (vanhat kylpyammeet on tosi näppäriä mutta niitä ei kaikilla vältsiin ole) jos haluaa pistää hiekat mukaan niin kaanattaa pistää kerroksittain kuivan saven kanssa (Merenrantahiekkaa EI kannata pistää koska suola rapauttaa saven (sama homma meriveden käytön suhteen)). Sitten kiehauttaa vettä kattilassa ja kaataa saven päälle jos haluaa ruveta heti veivaamaan, jos on aikaa joitain päiviä liettämiseen niin ei tarvitse kuumaa vettä. Hyvän veistosaven saa kun kaataa vettä niin että savet ei peity kokonaan, jos haluaa velliä niin lisää vettä. Tähän tyyliin toi mulle opetettiin Pietarissa Muchinan Akatemiassa kun olin siellä vaihdossa ja luulis niiden nyt tietävän kun kun jokainen veistäjien vuosikurssi hakee savensa Nevan rannasta ekalla luokalla... oli muuten paremmat savet muovailla kuin mitkään Suomesta ostetut pussisavet.

-Alex

[pyssymies]

[pyssymies]

[pyssymies]

Saven vettyminen kunnolla vie sen vuorokauden verran aikaa.

[pyssymies]

Kuulosti kyllä opettavaiselta. Enkä kyseenalaista ollenkaan.

[T. Manner]

Unkarissa olen ihmetellyt näiden savitalojen kestavyyttä senkin jälkeen kun katto on jo kadonnut. Kestää yllättävän kauan ennenkuin seinät liukenevat maan tasalle.

[pyssymies]

Savihan ei ime vettä siinä määrin kuin karkeammat maalajit. Siinä on se juju.

Muurauksessa lähes rakastuin saveen, laasti on niin hyvää käsitellä. Sitäpaitsi kuivuu hämmästyttävän kovaksi, kun ei vaan erehdy sotkemaan sementtiä sekaan (kuten kaupallisissa saviuunilaasteissa yleensä on).

[jkekoni]

Voiko saveen todella sekoittaa hiekkaa?

Siis hiekkaa, ei kivi/tiili murskaa. Käsitääkseni esim rantahiessa on niin pyöreät reunat, että siihen ei saa tartuntaa ja seos heikkenee huomattavasti.

[toni]

Kuten kirjoituksista ja kokemuksista voi lukea, ei tässä ole mitään yhtä ainoata ja oikeaa tekotapaa. On vain erilaisia tapoja ja kokemuksia jotka puntaroituu ajan saatossa.
Tästä ei voi laskea pois rakennuksen käyttötarkoitusta tai vastaavasti sen käyttöastettakaan. Kaikki rakennukset kun vaativat sen oman ylläpitotoimintansa.

Tuosta edellä linkkaamasta savirakennusten korjaus oppaasta voi muistaakseni lukea pätkän eräällä kylällä -40luvulla kovaan nosteeseen tulleesta savirakentamis boomista.
Siihen riitti että yksi mies toi opin kylälle josta muut alkoivat varioimaan oppejaan.
Vierailu ja kiertely samaisella paikkakunnalla viitisentoista vuotta sitten oli mielenkiintoinen kokemus, koska rakennustekniset ratkaisut näkyivät paljastamattomina.

Osa rakennuksista oli edelleen hyvässä hapessa ja ympärivuotisessa asuinkäytössä, kun osasta oli vain hieman rippeitä kivijalan päällä. Kaikki antoivat silti pohdittavaa.

Tässä heittämäni opit ja ajatukset ovat kyllä käytännössäkin koettuja, tai muiden tekijöiden opeista suodatettuja. Mut enhän toki väitä tuntevani kaikkia savirakentajia, hyvä jos paria prosenttiakaan(:

[pyssymies]

[T. Manner]

En olisi siitä tiilimurskan paremmuudesta ihan varma, huonompi lämmönjohtavuus kyllä, mutta paljon huonompi puristuslujuus ja jos ei ole poltettu hyvin niin ei oikein kestä jäätymistä kosteana.

Saveen sotketaan hiekkaa kutistumisen ehkäisemiseksi ja puristuslujuuden nostamiseksi, usein olkea kuitumaiseksi lujitteeksi, joskus on kai käytetty huonolaatuiset villatkin sinne sekaan. Hamppu saattaisi olla oikeinkin hyvä lujite, hämärästi muistelen sitä joskus siihen käytetynkin.

[toni]

Laitetaan mukaan Lempisen Ilkan artikkeli: Savi ja hiekka rakentamisessa
http://saviry.fi/paaskynen/Paaskynen8.PDF
..ja sieltä sivut 19-22.

[T. Manner]

Hmmmm ... minulla on jo jonkin aikaa ollut suunnitelmissa savusaunan rakentaminen. Alunperin olin päätynyt haapahirsiin, mutta minkähänlainen tulisi savisavusaunasta? Hmmmm ....

[pyssymies]

[T. Manner]

[toni]

Savirappauksen Northern Clay Plaster Project, NCPP -koulutusaineistoprojektin tiedotuskahvit (Hki) ti 9.12.2014 ja loppuseminaari klo 13–
http://www.epressi.com/media/userfiles/14163/1417679964/ncpp_loppuseminaarin_ohjelma9-122-014.pdf

Savirappauksen koulutusaineisto tuodaan EU:n Leonardo Innovaationsiirtoprojektissa Eestiin, Ruotsiin ja Suomeen ammatti- ja yliopistokäyttöön. Aineisto on koottu Keski-Euroopassa Clay Plaster -hankkeessa, ja NCPP-hankkeessa käännetty viron, ruotsin ja suomen kielelle sekä sovellettu pohjoiseen ilmastoon ja rakennusperinteisiin.

Paikalla voi haastatella partnereiden asiantuntijoita, jotka kaikki puhuvat englantia, TTS:n rakennusalan kouluttajia ja opiskelijoita. Lisäksi Lydie Didier’iä Ranskasta tuo seminaariin CRAterren savirakentamisen yliopiston edustajana tietoa kansainvälisestä ekorakentamisen verkostosta ja mahdollisuuksista täydennyskoulutukseen eri puolilla Eurooppaa.

[jkekoni]

Toi hiekan epäyhteensopivuus tulee kokemuksesta omasta ja toisten.

Ala on saviastiat, mikä ei oo ihan sama asia.

Käsittäkseni sopivia temper aineita ovat ruukunsirut ja kivimurska. En ole kokeillut.