Jousi

[Lehtis]

Eläintieteelllisesti KAURIS, mutta täällä lainsäädäntö ja yleinen puhe tuntee peurana, jollainen on myös tuttu poromme. Ovat melko kaukana toisistaan geneettisesti. Jos onnistuu kolaroimaan tämän tuontielukan kanssa ja kirjaa raporttiin valkohäntäkauris, niin vakuutuskorvauskia ei ymmärtääkseni tipu, kun viralliset teksiti tuntevat vain valkohäntäpeuran hirvieläinvahinkoja kirjattaessa.

[Ilkka Seikku]

Valkohäntäpeura on NIMI.
Nimistötoimikunnan EHDOTUKSET perustuu siihen, ettö joku on kauhistunut kun nimissä on eläintieteellisesti katsottuna "vääriä" merkintöjä.
Muurahaiskarhu.. Hui kauhiaa, eihän se ole muurahainen eikä karhu, laitetan sille nimeksi jurumi, ettei vaan joku luule sitä muurahaiseksi tai karhuksi. Valkohäntäpeura ei ole peura vaan lähempänä kaurista, ai kamalaaaaa!! Äkkiä nimi vaihtoon ettei pää sekoa.
Puut pitää nimetä myös uudelleen! Ei kuusi voi olla kuusi koska kuusi on se kuusi joka tulee vitosen jälkeen. Mitä siitä tulee jos kaikki yhtäkkiä luulevatkin olevansa numeroilla täytetyssä metsässä. Koi-vu, miten koi liittyy touhon puuhun? Äkkiä nyt tieteellisesti kohdilleen nuo nimet.
Voi vi##u sanon minä..

[Tuukka Kumpulainen]

Nimistötoimikunta on ihan oikealla asialla. Meille vieraiden eliöiden nimet on tähän saakka olleet mielivaltaista, päätöntä paskaa, jota nyt oiotaan. Ei mikään merileopardi vaan leopardihylje jne. jne. Kehitys kehittyy ja helvetin hyvä että niin tekee. Asioille pyritään löytämään perustellut, kuvaavat nimet entisen lonkalta nakkelun tilalle.

Ennen nykyaikaa Suomessa oli kaksi peuraa, tunturipeura ja metsäpeura. Nämä eläimet tulivat tänne kun jää ensimmäistä kertaa suli, peuroja ovat he. 80 vuotta sitten Suomeen tuotiin ulkomailta kauriita, jota hanketta masinoineen kaupunkilaisen komitean jäsenet päättivät kutsua nimellä valkohäntäpeura. Nyt suomalaiset metsästäjät vetää hernettä ydinjatkeeseen siitä, että joku uskaltaa ehdottaa tieteellisesti parempaa nimeä tälle automobiilia eli hyrysysyä ja puhuvaa lennätintä eli telefoonia nuoremmalle ilmiölle Suomessa. Voi hyvänen aika.

Kukaan ei ole kajoamassa uralilaiseen tai edes itämerensuomalaiseen sanastoon, joten on turha kärjistellä ja vetää jotain kotimaisia puita esiin, kun ne eivät liity tähän asiaan mitenkään. Peura on varattu jo kivikaudella, tulokkaille annetaan niille sopiva nimi, kunhan sellainen löydetään.

[Simo Hankaniemi]

Miksi leijonaa ei nimitetä enää "jalopeuraksi"? Kun nimi on kerran jo 1500-luvulla keksitty, niin miksi antaa genetiikan sotkea selvää asiaa, peura mikä peura.

[Lehtis]

Jahas, tulipa sohaistua kusiaispesää ihan niin, että uusi keskustelusäie avautui pois "Riistaa todistettavasti" -ketjun hänniltä.

[Ilkka Seikku]

Mahtavaa että jalopeura nimi muutettiin leijonaksi. Muutenhan kaikki olettaisi automaattisesti vieläkin, että kyseessä on peura, kun se kerran nimessäkin esiintyy.
Hirvittävää anarkiaa tuolainen väärien nimien esiintyminen. Toivottavasti joku virallinen taho oikeuttaa äkkiä itsensä ja antaa tarkat ohjeistukset kaiken mahdollisen nimeämiseen, ettei tule kaaos ja sekasorto.

[Tuomo]

Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä oli mainio ruokajuttu peurasta. Sen yhteydessä oli haastateltu luonnontieteellisen museon ylikonservaattori Ari Puolakoskea. Hänen mielipiteensä mukaan valkohäntäpeurana tunnettua hirvieläintä on parasta kutsua vastakin valkohäntäpeuraksi.

"Se on vakiintunut käytäntö, jota ei ole syytä muuttaa."

Muita perusteluita on Suomen laki, jossa kirjoitetaan vain valkohäntäpeurasta. Niinpä myös luonnontieteellisen museon kokoelmissa esiintyy valkohäntäpeura.

Toisin sanoen peura olkoon sitten peura. Hieman konservatiivinen mielipide mutta perusteltu sellainen. Aika näyttää, tuleeko valkohäntäpeurasta kauris vai pysyykö se peurana.