Jousi

Tuukka Kumpulainen · Liittynyt: 25 Hei 2004 Viestejä: 1566 Paikkakunta: Turku

Metsästysjousi kivikauden henkeen, tuomipihlajaa. Pituus tasan viisi jalkaa eli 152 cm nokista nokkiin, suurin leveys 38 mm, segmentinomainen poikkileikkaus, 50#@24”. Teki mieli tehdä vaihteeksi pitkän pituussuhteen jousi. Eipä tämä jousi mikään kapeakaan ole, materiaaliinsa nähden. Design-ajatuksena oli luotettava, tasainen, pakkaset ja ruutikuivat ilmat nielevä mehtäpyssy.

Viitisen senttiä paksusta tuomipihlajanvesasta lohkaistu steivi oli muuten mainio mutta kovaa vatsaoksankohtaa siinä oli omiksi tarpeiksi. Oli työ saada kaaret taipumaan kauttaaltaan ilman jäykkiä tai heikkoja kohtia. Kivikauden jätkä olisi jättänyt metsään tämmöisen. Yläkaaren keskivaiheilla on vastakäyrän kovera alue, joka näyttää kuvassa suoran jäykältä vaikka tekeekin töitä.

Aihio oli alkujaan 35 mm refleksillä. Nyt jousessa on lepotilassa noin 5 mm vastakäyrää. Veto on ymmärrettävästi todella pehmeä. Jousen massa on 375 grammaa, mikä ei ole erityisen vähän tämän kokoiselle läpitaipuvalle jouselle. En ole vielä kronottanut jousta.

Pinnassa savupatinaa tavoitteleva vesipetsisekoitus ja sormin levitelty supinihra.

Nanook - pakkasen poika · Lähetetty: 18.11.2014 03:36 Viestin aihe:

Kaunista!

pyssymies · Lähetetty: 18.11.2014 10:14 Viestin aihe:

Lehtis · Lähetetty: 18.11.2014 19:23 Viestin aihe:

On söpö!

Tuomo · Lähetetty: 19.11.2014 00:19 Viestin aihe:

On kyllä nätti jousi!

Mitoitus on kyllä aika varman päälle tuomipihlajalle - lyhyt veto suhteessa pituuteen ja aika leveäkin. Mutta hyvä niin, eipä ole jousi juuri virunut ja varmasti pitkäikäinen kaveri metsälle. Itse tykkään varmaan päälle mitoitetuista jousista, koska ne ovat luotettavampia ja useimmiten toimivatkin paremmin (kestävämpi, nopeampi, mukavampi ampua) kuin jousi, josta on tiristetty kaikki irti.

Tuomipihlarunkoja hain viikonloppuna ja ensimmäisen aihion laitoin jo kuivumaan.

jkekoni · Liittynyt: 01 Tam 2005 Viestejä: 2834 Paikkakunta: Espoo

Olemmeko todistaneet että maailmassa on tuomipihlaja-aihio joka ei mene solmuun kuivuessaan?

Tuomo · Lähetetty: 21.11.2014 00:05 Viestin aihe:

Hyvä huomio!

Miten työstit aihion? Vai onko kyseessä tosiaan myyttinen, suorasyinen tuomipihlaja?

M.Reinikainen · Lähetetty: 21.11.2014 01:37 Viestin aihe:

JKekoni + Tuomo: Kyllä noitä vääntymättömiä aihioita on olemassa useanpiakin. jo ihan suomen turusta löytyy vähintää neljä.

toni · Lähetetty: 21.11.2014 09:10 Viestin aihe:

Kyllä niitä suoria täälläkin taitaa suurin osa olla.
Eli linjansa kuivuessaan propeloitumiselta vapaana pitäneitä.

jkekoni · Liittynyt: 01 Tam 2005 Viestejä: 2834 Paikkakunta: Espoo

Yhdestä mun suorasta aihiosta tuli patiksen varsijousen kaari kun veti 5cm sivukieroa 90cm kaaressa. Et silleen. Yhdestäkään ei ole tullut käsijousta.

Toisaalta huonojen keppien käyttäminen ei ole mun juttu...

Ilkka Seikku · Liittynyt: 17 Tam 2007 Viestejä: 944

Nätti keppi!
Tuomipihlaja on ollut lempparini siitä lähtien kun siitä ensimmäisen jousen tein. Kyllä siitä propelli kieroilut pois saa käskettyä helposti ja useimmiten kun puun valikoit huolella, ei tarvi kummemmin edes pelata kuivailujen kanssa.
Orapihlaja on tällähetkellä kiilamassa suosikkipuissani tuomipihlajan rinnalle, mutta hyvien kepukoiden rajallisuus pitää sen vielä tuomipihlajan takana.

Tuomo · Lähetetty: 21.11.2014 21:51 Viestin aihe:

Ilkka - täsmennätkö, mitä "helposti" tarkoittaa konkreettisesti? Olettaen, että jousen mitalla propellia on noin yhden täyden kierroksen verran.

Tai onhan niitä tapoja mutta minun on vain hankala yhdistää niihin termiä "helposti"...

Entä, onko kukaan huomannut eroja saman pusikon puissa? Tuomipihlajahan kasvaa niin, että yksi kasvi versoo lukuisia runkoja, jolloin kaikilla rungoilla on sama geneettinen tausta. En nyt muista, paljonko propelli riippui geeneistä ja/tai ulkoisista olosuhteista - Puutieteessä se taidettiin kertoa. Toisin sanoen, löytyykö yhdestä puskasta tuurilla yksi hyvä aihio vai onko puskan kaikki rungot periaatteessa hyviä?

Ekasta tämän syksyn puskasta kaatamani rungot ovat hyvin kieroja. Katsotaan, mitä toisesta löytyy.

toni · Lähetetty: 22.11.2014 00:26 Viestin aihe:

En ole ikinä laittanut matalaks edes kokeeksi koko kasvustoa, koska jujuni on koittaa löytää vain se välttämättömin, mutta tokihan noiden runkojen erot vaihtelee.
Jokainen niistä kun joutuu hakemaan sen oman ylöspyrkivän kasvuväylänsä ja rakonsa.
Samalla kun kasvuun vaikuttaa ympärillä oleva muukin kasvilajisto (yksittäistä t.p.kasvustoa ajatellen) epätasaisine mikroilmastoineen, jne, on myös jokainen oksistossa peippaileva harakka, latvasilmuun munansa sijoittava tuholaislude, jne. samassa pakassa. Eli variaatiota tulee aivan väkisinkin kun muu luonto rynnistää oksien sekamelskassa. Kelvollisten runkojen löytymiselle en osaa antaa mitään lukua. Useat kasvustot jäävät rauhaan, se on toki mun kohdalla ja tällä valikoinnilla selvää.

Rungon valikointi alkaa itelläni jo rungon kasvuhistorian arvioinnista aina sen hetkiseen tilaan. Paan lisäks paljon painoa oksiston tasapuolisille painosuhteille, jne. jotta veto/tukisolukko olis myös tasaisesti muodostunutta ja ennalta arvattavammin kulkevaa. Pidän saman logiikan mukana myös runkoa halkaistaessa.
Lisäks tuomipihlaja antaa tosiaan paljon vinkkejä mahdollisesta kieroudestaan jo ulkokuorestaan.

Mutta millaisia pitkäkestoisia kokemuksia teillä on tämän (isotuomipihlaja) puumateriaalin paahtamisesta?

Ilkka Seikku · Liittynyt: 17 Tam 2007 Viestejä: 944

Kyllä samassa puskassa tosiaan on kiertyneitä ja suht suoria runkoja.
Niinku toni kirjoittikin, niin ihan päällisinpuolinkin näkee aika hyvin, mitkä rungot ei juur ole kieroilleet.
Nappasin vakiopusikostani tänään yhden mukavan oloisen rungon, joka muotoutunee piakkoin jouseksi. Veistin vatsapuolelta siivut molemmista lavoista ja kierrettä on 120cm? pätkässä niin vähän ettei tarvitse edes väännellä oikoseksi vaan voi huoleti veistää siitä suoraan.
Puristukseen se silti kannattaa laittaa, jahka olen vuoleskellut lapoja hiukan esille.
Jokusia tuomipihlajakepukoita on tullut paahdettua ja etenkin järeemmät jouset saa aikaa myöten herkästi krysaalia vatsaansa. Ei isommin ole silti haitannut. Nykyisin en paahda tuomipihlajajousia, koska ne tuntuu pelittävän muutenkin mainiosti.

Ilkka Seikku · Liittynyt: 17 Tam 2007 Viestejä: 944

No mittasin sen saman tien.. 127cm ja 45mm halkaisija. Vastakäyryyttä jokunen sentti.
Kuvankin räppäsin heti katkasun jäljiltä. Kuvassa likimain virheetön selkä ylöspäin.

toni · Lähetetty: 23.11.2014 03:55 Viestin aihe:

Mulla on samansuuntaisia kokemuksia tuosta t.p:n paahdon jälkeisestä elämästä.
Mut valitettavasti oon laittanut jonkun muuton yhteydessä ns.mäkeen ne jousi kokeilut joihin nuo paahdot aikoinaan tein ja siks vuosien saatossa haaliutuvat kokemukset karsiutui niiden pulikoiden myötä.

Kokeilunhalu ja materiaaleista saatavien ominaisuuksin tonkiminen vaan viehättää, vaikka käytännön mielekkyys olisikin toisinaan hakusessa(:

Ja kun tää teema on nyt kovasti ylhäällä, niin pitänee käydä itekin katsastelemassa noita pihan tp kasvustoja...jossa muuten odottaa kokeilevaa sahanterää muutamakymmen metrinen ja iäkäs orapihlaja aitakin(;