Jousi

[J Menna]

Olen lukenut jo muutama vuosi sitten atarnilta tästä jännejousen pintakäsittelystä, jonka pitäisi olla myös erinomainen kosteussuoja jännejouselle. Tietysti atarnilla näitä tehdään Ottomaanijousiin mahdollisimman kevyen pintakäsittelyn takia kun nahkapäällystys tuo sen kaamean n. 20g lisäpainoa jouseen. Tämä on kevyempi vaihteoehto ja valentti myös siis jänneousen kosteussuojana.

Valitsin kokeilukappaleeksi vanhan klassikon Classic I . Sain sen ampumakuntoon alkuvuodesta 2011. Saarnijännejousi. Sillä on ammuttu mestaruus yhdessä Petikon vaisto kisassa ja metsästetty ja ammuttu joka vuosi tuhansia laukauksia.

Viilasin ja sitten hioin jänneselät hiukan ohuemmeiksi- tarkoituksena saada pylpyräsileät pinnat. Muutama kuuma kerros jänesliimaa ja kuivaus välillä.
Sitten kolme tuiki ohutta kerrosta sellakkaa, jota joskus pidin epäelstisena aineena. Hitot. Ei halkeamaakaan satojen laakien jälkeen. Sellakkakerrokset aina annoin kuivua kunnolla ennen seuraavan lisäämistä.
Sitten sively Tung oililla (kiinanpuuöljy) Ja antaa olla muutamia tunteja. Rätillä lumputtaen ylimääräiset pois. Kuivuminen kunnolla kestää 24h.

Ooola laa, valmista. Ihan kuin vanha selkä olisi nuortunut ja herännyt eloon taas tämäkin klassikko.

[J Menna]

Ja se pinta. Olin hieman pettynyt sellakkakerrosten jälkeen kun pinta kiilsi... Kiilto edustaa minulle lakkapintoja, nykyaikaisuutta ja harrastajanikkarien puukäsitöiden pintakäsittelyjä ja se vähän iletti. Lakattu puu joka kiiltää on aina aiheuttanut esteettisessä sielussani pahoja tulehdustiloja, mutta kuka mistäkin tykkää...

Mutta se Tung Oil, se pelasti koko homman. Pinta mattaantui ja lopputulos on pehmeähkön vahamainen kuulto. Aaaah....

Tulen varmasti tekemään vastaavan pintakäsittelyn muihinkin jännejousiini. Olen aina tykännyt jänneselän ulkonäöstä sellaisenaan ja tässä pintakäsittelyn tavassa se jalostuu hienosti, ja hienoksi