Jousi

[jonikoivuniemi]

Tossa kun kävelin metsässä niin löysin n.3m katajan jossa ei ollu paljon oksia! Otin sen sitten mukaan ja oksat karsin, muuta en sitten tehny! Vein sen autotalliin. Eli kysymys kuuluu, mitä mun pitää seuraavaks tehdä ,että saisin siitä kunnon jousen? Ajattelin tehdä siitä flatbown ja siihen ei tulis mitään selkäpuuta vaan siis yhestä puusta kokonaan!(paitsi nokit). Onko kuinka huono/hyvä idea? Jos viittisitte kertoo jotain "jippoja" niin olisin siitä kiitollinen!

[Tuukka Kumpulainen]

Sinun kannattaa halkaista runko kahtia, huolehtien, että sen paras sivu säilyy ehjänä. Jos rungossa on vain yksi oikeasti hyvä aihio ja se on melko ohut, kannattaa pieniminen tehdä kirveellä ja kavahöylällä. Pyöreän puun kutistuessa kuivumisen myötä se halkeaa vääjäämättä, usein juuri siltä parhaalta sivulta. Katajanrungot ovat monesti kierteellä, jolloin jousiaihiostakin tulee enemmän tai vähemmän propelli (haitta on lähinnä kosmeettinen). Varastoi halkaistu aihio vaakatasoon, jotta se ei pääse käyristymään. Alkukuivaus on hyvä tehdä ulkovarastossa tms.kosteahkossa paikassa, sateelta tietenkin suojassa. Luepa threadi "Jousipuun kaato metsästä". Sieltä löytyy lisänäkemyksiä aiheesta.

[Simo Hankaniemi]

KUmpulainen jo tuossa sanoikin, että parhaan sivun täytyy säilyä ehjänä. Se tarkoittaa että älä tosiaankaan riko tulevan jousen selän syyrakennetta. Voit ottaa kuoren pois selästä, jotta kuivuminen nopeutuu, mutta aluskuori on syytä poistaa hyvin varovasti kaapimalla. Älä kavenna jousipuuta tässä vaiheessa, jätä se alkuperäiseen leveyteen, mutta vatsapuolelta voit poistaa puuta aika lähelle jousen lopullista paksuutta.

[jonikoivuniemi]

Mitäs jos puussa on oksia? Onko se samantien menetetty? Millä se puu kannattaa halkaista? Vaikka pöytäsirkkelillä? Onko siitä mahdollista tehdä flatbowta? Minkä pitunen se flatbow yleensä on?

[jonikoivuniemi]

Haittaako muuten jos puu on hiukan käyrä?

[Tuukka Kumpulainen]

Katajassa on oksia, niin se vain on. Ratkaisevaa on, kuinka paljon, minkä kokoisia ja missä kohti oksat ovat. Jos tulevan jousen kaarten keskivaiheilla on isoja oksia, on sen tilleröinti erittäin vaikeaa, sillä oksankohdat eivät suostu taipumaan kuten tavallinen puu. Tämä johtaa helposti siihen, että oksattomat kohdat taipuvat liikaa ja jousi hajoaa. Katajan vetolujuus on myös hyvin heikko - moni hyväselkäinenkin katajajousi on poksahtanut varoittamatta poikki pienen tilleröintivirheen seurauksena. Pienet, tiiviit oksankohdat ovat OK.

Perinteiseen tyyliin (pintapuusta) tehdyn lattajousen eli flatbown valmistukseen vaaditaan poikkeuksellisen iso kataja. Jos katajasi on luokkaa ranteenvahvuinen, on kaaresta parempi tehdä kapea ja paksu. Kataja on kutakuinkin ainoa yleinen kotimainen luonnonpuu, joka toimii kapea- ja paksulapaisenakin.

Jousen pituus riippuu omasta vetopituudestasi, joka voi olla mitä tahansa 20 ja 30 tuuman väliltä. Hyvä nyrkkisääntö suoran puujousen pituudeksi on kertoa oma vetopituus luvulla 2,35. Tätä pidempi jousi on helpompi pitää yhtenä kappaleena ja helpompi ampua, mutta heitto ja käsiteltävyys tietysti kärsivät ylipituudesta.

Helpoin väline jousipuun halkaisuun on vannesaha. Pyöreän, vieläpä käyrän, puun syöttäminen sirkkeliin on todella vaarallista, ja jousiaihio on helposti pilalla vaikka kädet säästyisivätkin. Jos runko on ohuehko, suosittelen ottamaan kylmästi kirveen käteen ja hakkaamaan rungosta ylimääräiset pois. Kun keppi alkaa ohentua taipuvaisiin mittoihin on paras siirtyä kavahöylään, jolla kirveenorkoset saa siloiteltua pois. Näin valmistellun aihion työstämistä on mukava jatkaa sen kuivuttua.

Pieni käyryys jousipuussa ei haittaa mitään.

[Simo Hankaniemi]

Jos käyryys jousipuussa haittaa tai haluat muuten vain päästä siitä eroon, niin se onnistuu melko helposti puun ollessa tuore. Ohenna puu vatsapuolelta Kumpulaisen kuvaamalla tavalla. Jos käytät kirvestä tee viimeistely puukolla tai vaikka kavahyölällä siten, ettei jää palkeenkieliä, joista puu voisi lähteä halkeamaan seuraavassa vaiheessa. Puun paksuus on saatava sellaiseksi, että se taipuu vastakäyrästi ainakin 5 cm murtumatta.

Seuraavan vaiheen voi tehdä monellakin tavalla. Voit kiinnittää puun puristimilla muottiin, jonka olet tehnyt esim. kakkosnelosesta, laudasta tai muusta. Tai voit sitoa puun parilla narunpätkällä kakkosneloseen vatsapuoli ylöspäin. Ennen sitomista laitat puun keskivaiheille esim. rullan sanomalehtiä, puunpalan tai vastaavaa ja sidot jousipuun kummankin lavan keskivaiheilta kiinni tukipuuhun. Lopputuloksena on, että saat loivasti B-kirjaimen muotoisen jousiaihion.

Tällainen muoto jousessa estää melkoisesti myötäkäyristymistä edellyttäen, että jousi on tilleröity oikein. Jos et ole aiemmin kokeillut tätä niin kannattaa tehdä aika maltillinen vastäkäyryys. Voit myös aluksi kokeilla asiaa jollakin muulla puulla, jotta saat paremmin käsityksen, miten homma tehdään.

[jkekoni]

Katajanrungot saa halki väärällä säilytyksellä.

Meillä oli mökillä pystyynkuolleita katajia ja ne laitettiin kuorineen päivineen vajaan odottamaan myöhempää käyttöä ja lähes kaikki varsinkin palsummat olivat myöhemmin halki.

[Risto Rautiainen]

Melko suuri osa katajista on myös kierteillä kasvanut, joka näkyy aika selkeästi puun pinnasta. Tällöin katajaa on ihan turha edes lähteä kaatamaan.

[Simo Hankaniemi]

Parhaat yksilöt ovat yleensä tiheissä paikoissa kasvaneita. Joskus löytää "pariskunnan", jonka kumpikin sivu on aivan oksaton.

[woodcutter]

Bongasin todella mahtavan jousipuun marjareissulla.
Kataja on 6-7m pitkä,halkaisia n10cm rinnankorkeudella.
Puu kasvaa tiheässä kuusikossa,oksia ei ole,muutakuin tupsu latvassa.
Oliskohan tossa hunnijousen ainekset