Jousi

[Tuomo]

Pituusammunnassa nuolen absoluuttinen kantama on toki tärkeintä ja koko pituusammunnan idea. Mutta, vaikkapa Kuralan kisojen pituusammuntakisan tuloksia katsellessa tuli mieleen, että miten tulokset muuttuisivat, jos mittarina olisikin pituus per pauna? Esimerkiksi voittotulos 246 (jousi 90#) vastaisi tulosta noin 2,7 metriä per pauna. Tuolla toisaalla kerrottiin, että Hankaniemi ampui 200 metriä 40 paunan jousella, siitä tulee 5 m/#. Perry ampuu 250 metriä 25 paunan jousella -> 10 m/#. Kaiketi kevyemmällä jousella voi ampua suhteessa pidemmälle, mutta milloin tulee raja vastaan? Vai lentääkö yhden paunan jousella gramman grillitikku yli 10 metriä? Ajatuksia, näkemyksiä? Esimerkiksi, kertooko em. laskentatapa mitään vaikkapa jousen/nuolen/ampujan ”hyvyydestä”?

[jkekoni]

Ilman vastus kasvaan noin nopeuden neliöön.

Energia kasvaa nopeuden neliöön.

Eli siis jos tuplaa paunat niin IDEAALISESTI saa 1.41 kertaa nopeutta ja 2 kertaa pidemmän lentomatkan.

Sitten kun siirrytään pois tyhjiöstä, niin saadaan kaksikertaisesti ilman vastusta. T

ämän lisäksi pitää nuoli tehdä paksummaksi saman spinen saamiseksi, joka sekin lisää ilman vastusta. (Tästä osasta en osaa valitettavasti sanoa tarkemmin.)

Jäykän jousen kaarihäviö voi olla suurempi, en ole varma.

Valitettavasti en osaa heittää lonkalta kuinka paljon ilman vastus lyhentää nuolen lentoa, joten en osaa heittää tota suhteeseen, tämähän olis se tärkein juttu.

Varmaa mielestäni on että metriä/pauna suosii mahdollisimman löysää jousta.

Jossain vaiheessa tietenkin välineiden teko voi hankaloitua, esim jos pitäisi tehdä 1# jousi 75cm vetopituudelle, puhumattakaan 1#:lle spinetetystä nuolesta jne...

[Tuukka Kumpulainen]

Heittoja per pauna on laskeskeltu tälläkin foorumilla joskus toista vuotta sitten. Se on yksi validi tapa vertailla sitä, kuinka paljon ytyä jousentekijä on saanut tiristettyä irti puunpalasta, ja esim. Tim Bakerin perusmääre hänen vertaillessaan erilaisten puujousten suorituskykyä TBB I:ssä. Hänellä heitto per pauna koskee vain nuolen lähtönopeutta, ei kantamaa.

Mitä kevyempi jousi, sitä parempi heitto per pauna. En tiedä missä raja tulee vastaan, mutta olen kuullut kuinka pituusampujat ovat tehneet jätepuunpaloista liki paunattomia miniatyyrijousia, jotka ovat heittäneet grillitikun kokoisia, parin gramman nuolia samoilla lähtönopeuksilla kuin oikeat jouset oikeita nuolia. Jos tällaisen mininuolen saisi lentämään vakaasti, ampuisi sillä "helposti" sadan metrin kaaren, ja heitto per pauna olisi hulppea.

Erittäin jäykät pitkäjouset ovat heitto/pauna-mittarilla aika köykäisiä aseita. Esim. Simon Stanleyn 145-paunainen ennätyslonkkari heitti pituusnuolta vain 2,33m / #, kun Bakerin aineiston mukaan tavallinen 50# puujousi heittää tavallista nuolta 3,04m / #. Howard Hillin 172# ME-jousi pärjää vielä kehnommin, 2,08m/#. Maailman kaikkien aikojen pisin käsijousilaukaus on ammuttu 9,26m / #-jousella.

Kotimaisissa pituuskisoissa käytettyjen kärkijousten heittoja /pauna:

Vilppola saarni: 2,73
Haverinen jatoba: 3,02
Hankaniemi hikkori: 3,56
Kumpulainen syreeni: 3,76
Kumpulainen vaahtera: 4,24

Simon vaahterajousi, jonka mainitsin jossain keskustelussa, on yli 40-paunainen ja heitti alle 200 metriä, tarkat tiedot on Simolla. Se taitaisi voittaa silti nämä kaikki. Ylläolevan listan kovin jousikin jäi selvästi alle 200 metrin, mutta on niin kevyt, että heitto paunaa kohti on hyvä.

Olen jo pitkään haaveillut pituuskisasta, jossa jousen jäykkyys olisi rajattu kymmeneen paunaan. Näin pieni jäykkyys mahdollistaisi aika villejä jousi-innovaatioita, ja kun kantamat pysyisivät varmasti kahdensadan metrin sisällä, eivät tilavaatimuksetkaan olisi yhtä iso ongelma kuin isojen jousten kisoissa. Luulisi tuollaisia kymmenpaunaisia syntyvän käden käänteessä steivin kyljestä sahatuista soiroista ym., ja näillä vehkeillä ampujan taito tehdä oikeasti vakaa nuoli ja sillä hyvä laukaus korostuisivat niin kuin pitääkin. Etuna olisi tietysti sekin, että kuka tahansa yli kuusivuotias voisi osallistua kisaan tasaveroisena.

Hillillä on tässä(kin) kisassa pohjatulos. Mies teki joskus 30-luvulla kymmenpaunaisen erikoisjousen, joka heitti teräsnuolta noin 200 jaardia, ellei vähän ylikin.

[Tuomo]

Pituuskisa, jossa jousen jäykkyys on korkeintaan 10 paunaa, kuulostaa erittäin mielenkiintoiselta! Sopisi hyvin olohuonerakentajalle… Mitäs muita sääntöjä jousen tai jänteen suhteen? Yksipuinen? Jänteeksi yhden säikeen FastFlight? Vai pellava? Paunamäärä ammutun nuolen pituuden mukaan? Täytyypä kaivella kellarista niitä lastenjousiaihioita ja ruveta askartelemaan! Materiaaliksi voisi sopia jokin kevyt puu, kuten tuomi. Jossakin, olisko ollut PaleoPlanetilla, joku kommentoi, että tiheät puulajit sopivat parhaiten raskaisiin jousiin, kevyistä jousista tulee liian kapeita (jos siis optimoidaan heittoa) ja stabiilisuus kärsii. Katsotaan ja kokeillaan!

[Tuomo]

Onko muuten tuosta Hillin "erikoisjousesta" saatavilla jotain dataa, kuvia, tietoa? Oliko siinä jotakin muutakin erikoista kuin paunamäärä?

[Väiski 480]

Tähän vois paiskata oman tarinan:

Sain Matilta pienen palan Amerikan marjakuusta, joku jämäpala ku Matti oli leikelly isoa jousta muotoon... No anyway, tein siitä semmosen 30" pitkän jousen 10" vedolle (ihan turvallisuussyistä). Paunoja mitattiin jousenrakennuspäivillä 10. Kokeiltiin ampuu pituutta, nuolena oli raskas n.5-6 mm mäntyrima jossa oli parin tuuman mittaset sulat ja hieman muokattu 65 graininen kärki. Pituutta tuli kaarelle n. 60m eli 6m/#.

Siinäänsä kiinnostava ajatus toi m/# kisa. Parin vuoden päästä vois sitten kattoo et mihin suuntaan evoluutio vie jousia...

V.

[Simo Hankaniemi]

Yllä oli puhetta vaahterajousestani. Sen paunamäärä on 47, jousen pituus 135 cm. Jousi ei ole aivan uusi, olisiko kolmen vuoden takaa. Jousen päät ovat aivan ylileveät, koska pyssy oli alunperin 154 cm ja lyhensin sen, mutta en jaksanut kaventaa päitä uutta pituutta vastaaviksi. Vertailun vuoksi mainittakoon, että samana päivänä ammuin täsmälleen yhtä voimakkaalla 140 cm mittaisella bambu-osage perryllä ja samalla jänteellä ja nuolella 203 m. Eli "paremmat" materiaalit, kehittyneempi valmistustekniikka ja 5 cm lisää jousen pituutta antoivat lisää kantamaa vain muutaman hassun metrin. Tämä kertoo vain siitä, että reaktiopuusta tehty vaahtera on aika hyvä jousimateriaali.

Kevyiden jousten kantamista mainittakoon, että 8-vuotias poikani Iivari ampui Kuralan kisaviikonloppuna 20-paunaisella pahasti myötäkäyräisellä katajajousellaan 101 m. Nuoli oli 8 gramman bambunuoli.

[Tuukka Kumpulainen]

Kisa voisi tosiaan toimia puhtaasti heitto/pauna-periaatteella, selkeää ja yksinkertaista. Mitataan jousen jäykkyys täydellä vedolla, mitataan kantama ja tulos saadaan näistä. Käytännössä tässä ei pärjäisi kukaan yli 20-paunaisella (puu)jousella, eli kymmenen paunan jouset olisivat kovaa valuuttaa näinkin.

Yhtenäisen linjan nimissä olisi järkevää rajata välineet Kuralan pituuskisojen mukaisesti. Jouset ja nuolet puuta, ei metalleja muualla kuin nuolenkärjissä. Jännematsku vapaa.

Kirsi-vaimoni ampui pari vuotta sitten pituuskisoissa yksipuisella, pitkällä vaahteratikulla vielä Iivarin tulostakin kovemman kaaren, 143 metriä 28 paunalla, eli 5,11 m / #, joka voitaneen julistaa primitiivijousten Metriä per Pauna-SE-tulokseksi.

Minulle on kertynyt nurkkiin muutama yltiökevyt pituusnuoli, joihin sopivan minijousen voinkin nyt hyvällä syyllä väsätä ennätysyritystä silmällä pitäen (ja vaimo ampujaksi!)

Hillin kymppipaunaisesta olen lukenut joskus kauan sitten artikkelitiivistelmän, josta minulle jäi kuva, että jousi oli jotenkin erikoisesti konstruoitu, ei ainoastaan pieni ja vihainen normipituusjousi. Ja nuoli oli teräs(piano)lankaa, joka sekin on vähän harvinaisempi ratkaisu.

[Matti]

Nyt pitää kyllä vähän brassailla
"Toimistomarjakuusielbini" heittää grillitikkua noin 90m. Paunoja on 8 mikä tekee 11,25m per #.
Taisi Väiskin pyssykin tehdä samoja lukemia grillitikuilla kun silloin Ruskiksella pelleiltiin?

[Simo Hankaniemi]

No jos brassailemaan ruvetaan, niin tästä ette pysty pistämään paremmaksi. Ammuin viime vuoden keväänä Kuralan pituuskisoissa tyttäreni Jaden (tuolloin 3-vuotias) jousella pituutta 88 m. Jousi oli niin kevyt, ettei siinä ole paunamittarini mukaan lainkaan paunoja! Tämä ei ole vitsi, jousi oli tosiaan niin kevyt, ettei paunamittarin viisari värähtänytkään yrittäessäni saada lukemaa. Käytetty nuoli oli se sama 8 gramman bambunuoli, jolla Iippo ampui 101 m viime kisoissa.

Eli Suomen ennätys on siis 88 m ja 0 #. Valitettavasti tuo tuomipihlajajousi naksahti rikki samana keväänä, kun ammuin sillä Tuukan nopeusmittarin läpi. Sääli ettei saatu lähtönopeuslukemaa. Olisi ollut kiva tietää, mikä on nollapaunaisen jousen lähtönopeus.

[Tuukka Kumpulainen]

Matin ja Simon tulokset eivät kelpaa tilastoihin, sillä niitä ei joko ole tehty puolueettomien (mieluimmin vihamielisten) todistajien läsnäollessa ja / tai mitattu (molempia tarvittavia arvoja) luotettavasti

No joo, selvää on, että oikeilla jousilla ei tässä kisassa pärjää.

Pakistanissa väsätyt, amerikkalaisen jousifirman tarran kylkeensä saaneet paunamittarit ovat mittausalueensa alapäässä niin epätarkkoja, että tuskinpa Jaden jousi paunaton oli. Testasin juuri oman Cardozan paunamittarini, ja edes kahdeksan paunan paino (3,6kg rautaa) ei saanut viisaria värähtämään, vielä sittenkin piti kädellä hieman nykäistä jotta mittari heräsi. Suostun siis uskomaan, että kahdeksanpaunaisella primitiivijousella on Suomessa ammuttu tarkasti mitatut 88 metriä, eli 11 metriä per pauna. Numeromagiickaa: kahdeksan paunaa...kahdeksan grammaa...kahdeksankymmentäkahdeksan metriä...

Nyt on tietysti aivan pakko saada satanen rikki paunamittaria kevyemmällä jousella.

[Tuomo]

No niin, täällähän on jo ammuttu hienoja tuloksia! Eilen sain jo yhden tuomipihlajaminijousen jänteelle, vielä hienotilleröintiä ja paunat kymmeneen. Nuolet ovat se hankalampi juttu. Matti, miten teit grillitikkuun (halkaisija 2 mm?) nokin?

Muuten, ihan peruskysymys, miten määritetään täysi veto? Nuolen mitta on yksi vaihtoehto mutta entä jos nuoli on pitempi? Onko se sitten vain ampujan vastuulla, ettei huijaa ja vedä yli? Täysi veto, varsinkin minijousilla on hyvin suhteellinen käsite.

Mitäs jos pistetään pystyyn oikein Pituusammunta-Cup?! Pari-kolme osakilpailua, vaikkapa absoluuttinen pituus, metriä/pauna ja alle 10 paunan luokat. Kukin mittaa esim. vähintään 3-5 hengen porukassa tuloksensa, vaikkapa Clas Ohlsonin 50 metrin mittanauhalla, samoin paunat/vetopituus jollain yhteisellä menetelmällä. Eli ei tarvitsisi kokoontua kaikki yhteen kuin vaikkapa vain päätöskisassa, joka voisi olla Kuralan primitiivikisa. Voittajalla mainetta ja kunniaa, häviäjille lämmintä kannustusta ja huijarit tuomitaan Kuralan syvimpään ja pimeimpään primitiivityrmään!

[Matti]

Ihan vaan puukolla lovi tikkuun, Tuomo. Jänne jousessa on vain kaksi B50 säiettä - on ylimitoitettu haha. Teipistä saa tehtyä sulat ja blunttipatin nuolen kärkeen.

[Tuukka Kumpulainen]

Nuolen mitta on täyden vedon määrittelyn ainoa vaihtoehto. Täysi veto ei ole suhteellinen käsite, vaan jousi jännitetään niin pitkälle kuin nuolessa on mittaa. On nuolen tekijän vastuulla tehdä nuoli, jonka voi jousessa vetää kahvaan asti jousen rikkoutumatta. Tämä on käytäntö pituuskisoissa. Minkälaisilla vedoilla Matti ja Väiski ovat näitä ysikymppisiä ampuneet, riittikö kuusi tuumaa?

50 metrin mitta löytyy, minijousten jäykkyyden mittaus voi olla hankalampaa. Viiteen kiloon näyttävä digivaakani varmaan toimisi, jos jousta jännittäisi sen päällä pienessä "tilleripuussa". Näitä keittiöpuntareita lienee monessakin taloudessa?

Kolme nimeltä mainittua (tämän forumin jäsentä?) kutakin ennätysyritystä todistamassa voisi olla minimivaatimus tulosten luotettavuudelle. Ja tietysti aika, paikka ja tuuliolot on mainittava. Tämä on totisinta totta, prkl!

[Tuomo]

Täysi veto on siis se mitta, joka saadaan kun mitataan nuoli nokkiuran pohjasta kärkeen ja nuoli on vedetty niin pitkälle, että kärki on selän kanssa samassa tasossa? Ymmärsitte? Hyvä!

Jos jousen jäykkyys voi olla korkeintaan 10 paunaa (4,5 kg), voisi ”standardisoidun” mittauksen tehdä vaikkapa niin, että laitetaan pussiin esim. 22,5 kappaletta Fazerin sinistä suklaalevyä (sen ylijäämäpuolikkaan voi antaa vaimolle, tms.), laitetaan se roikkumaan jänteelle ja mitataan vetopituus. Nuolet eivät saa olla tätä pidempiä. Mittaus suoritaan juuri ennen ammuntaa. Tämä siksi, että muuten jousen voisi kastella ennen mittausta, (jolloin se näyttää kevyempiä lukemia) ja heti perään kuivata rutikuivaksi… Siis vähän samaan tapaan kuin painijatkin tekevät… Siis kiellettyä, siksi mittaukset juuri ennen ammuntaa. Tämä on vakavaa.

Mittanauha venyy jonkin verran, 50 metrin mitalla yhden prosentin venymä tekee jo 0,5 metriä. Siksi mitattaessa mitta pitää kiristää hyvin, eli venyttää aavistuksen, siten saadaan mittaustulos, joka on hiukan oikeaa tulosta pienempi. Sitten voidaankin spekuloida, että mittaus näytti sitä mutta oikeasti se kaari oli ainakin niin pitkä!

[Väiski 480]

Tuukka: Mun veto oli n. 10 ", nuoli 12"

Tuomo: Grillitikkuun mä tein nokin sahaamalla rautasahalla loven, ympärille sitten joku liima varmistamaan nokin kestävyys.

V.

[Mika]

[Simo Hankaniemi]

[Mika]

Puun rakenteen ja kerrostumien kannalta hieman ohut jousi ~2cm kapeaksi ja ~90cm pitkänä. Kapeassa kannattaa hyödyntää paksuutta, mikäli suinkin mahdollista ja kun kapeasta jousesta tarkoitus kevyt jousi, niin tehdä mahdollisimman pitkä.

Muoto on saattanut lisätä hieman jäykkyyttä rakenteelle.

[Simo Hankaniemi]

Kevythän se jousi oli, mutta kolmivuotiaalle tytölle ihan sopiva ensimmäiseksi jouseksi. Jade jaksoi hyvin jännittää sen.

[Tuomo]

Jos Kuralan kevään pituusammuntakisoissa järjestetään myös metriä/pauna-kisa, näemme varmasti mielenkiintoisia virityksiä. Kokeilin eilen, mihin mini-mini-jousi pystyy. Tein grillitikusta vajaan vaaksan mittaisen jousen, jännekorkeus oli 1 cm, jänteenä yhden säikeen ff. Paunoja oli 0,25 ja vetopituus 2 cm, nuolena tulitikku. Pituutta ammuin tällä jousella aika tarkkaan 6 metriä. Tuosta tulee tulokseksi 24 metriä per pauna.

Eli jos Kuralassa pidetään isojen jousten pituuskisojen lisäksi myös minijousten pituuskisa, ehdotan, että absoluuttinen pituustulos ratkaisee ja minijousilla suurin sallittu paunamäärä on 10.

[Tuukka Kumpulainen]

Lauantain kisoissa tuli uusia "oikeiden" jousten (>20#@>20") kärkituloksia metriä per pauna-kategoriassa. Hannun pähkinäpensasjousi ylsi 5,42 metriin, Tuomon tuomipihlajakin 5,14 metriin.

Harmi kun pituuskisa jäi tyngäksi väsymyksen ym. seikkojen takia. Monen jousen speksit jäivät kirjaamatta ja ilmeisesti moni jousi myös testaamatta. Ammuitko Tuomo yhtään laukausta kymppipaunaisella? Entä mikä mahtaa olla tuomipihlajajousesi pituus, leveys ja massa? Entä nuolen pituus, paino ja suurin halkaisija? Olit ilmeisesti käryttänyt jousen vatsapuolta, tosi komea refleksi kepissä oli. Jänne FF:ää?

Pitää varmaan seuraavissa kisoissa roudata joku pöydäntapainen pellolle jotta esim. greinivaakaa voi käyttää paikan päällä ja nuolten / keihäiden painot ym. datan saa kirjattua suoraan ammunnan yhteydessä. Myös jousten jäykkyydet pitää tietysti mitata käytetyn nuolen maksimivedolla. Pari kieppiä maalarinteippiä jänteelle saa nokin pysymään jänteellä mittarilla vedettäessäkin.

[K.Haulivuori]

Oma 26 paunainen hikkori jousi ampui 166m viime vuonna, eli 6,3 metriä paunaa kohti. Tosin epäilen onko tuo tosiaan 26 paunainen mutta niin mittari näytti.

[Tuukka Kumpulainen]

Tosiaan, Kallen kova suoritus unohtui! Ehkei jousi kuitenkaan ollut 26-paunainen viime vuonna. Se näytti aika pahasti myötäkäyrältä, joten paunat ovat voineet pudota reilusti. No, kolmekymppisenäkin kärkitulos tuo 166 metriä. Millainen nuoli mahtoi olla?

Paunamittarin kanssa on hyvä vetää useita täysiä vetoja sillä joskus mittari ei heti reagoi oikein kun koukunvarsi hankaa mittarin runkoon tms. Pari täyttä vetoa samalla tuloksella on jo luotettava. Olen tosin huomannut että jouset ovat aina kevyempiä kuin ennen mittausta luuli - "vähintään viiskymppiset" neljäkymppisiä ja "neljäkymppiset" kolkyt jotain. Emme ole niin vahvoja kuin haluaisimme uskoa.

[K.Haulivuori]

Vaikka paunat olisi pudonnut niin jousi heittää parempaa nuolta nykyään reilusti yli tuon vanhan 166 ennätyksen. Harmi etten tajunnut ampua virallista laukausta lauantaina niin olisi tiennyt kuinka pitkälle se ampuu, mutta eipä se paljon tuolle hikkori perrylle (198m) hävinnyt, mikä on outoa koska tuo perry on yhtä paljon refleksillä kuin eka keppi myötäkäyrä.

[Tuomo]

Raahasin Turkuun neljä pituusjousta, joista yksi oli se 10-paunainen. Minun piti ampua sillä, mutta lopulta se jäi, kun 200 metriä meni ”oikealla” jousella rikki. Ensi kerraksi teen pari 10-paunaista lisää, muutamia lähes valmiita aihioita on jo odottamassa, niillä toivottavasti ylittyy se 100 metriä. Kahdella muulla pituusjousella jätin ampumatta, koska toinen ei ollut niin hyvä kuin tuo millä ammuin ja toinen oli vielä hiukan keskeneräinen, kisapäivän aamuna ehdin tarkistamaan, että se pysyy jänteellä, tilleristä ei mitään hajua…

Tuukka, se tuomipihlaja oli 44 paunaa noin 21-22 tuuman vedolla. Nuolen mitta oli tasan 60 senttiä (23,6 tuumaa), mutta veto jäi ammunnassa kyllä selvästi vajaaksi, tuohon 21-22 tuumaan. Jousen pituus on 145 cm, luontaista refleksiä (josta osa kuivumisrefleksiä) 4 senttiä. Leveys 25 mm, kärjet 8 mm. Kärjet jätin kaventamatta, koska tuollakin jousella oli pieniä stabiilisuusongelmia. Vatsaa ei ole lämpökäsitelty. Painoa on 364 grammaa. Minulla ei ollut tuon jousen suhteen paljoa odotuksia, keppi oli tosi kierteinen, kädensijan kohtaa piti ohentaa reippaasti pienen lahovian vuoksi, liimasin sitten kädensijaksi palan syreeniä, jolla sain kädensijan jäykäksi. Eli onko tuo nyt sitten virallisesti ”selfbow”? On sitä lahovikaa vieläkin nähtävissä kädensijan tienoilla… Jänne oli 9-säikeinen fastflight. Oman jännitysmomenttinsa toi se, että jousta ei oltu vielä kertaakaan vedetty täyteen vetoon, eli tilleri oli päätelty sen perusteella, miltä jousi näyttää viritettynä jännekorkeudella. Jännekorkeus oli muuten noin 10 senttiä.

Mielenkiintoista oli, että ammuin tuolla kolme nuolta, kaksi 13-grammaista saarninuolta, jolla tuli oma ennätys 216 metriä, sekä yksi 21-grammainen bulletwood-nuoli, jolla ammuin noin 205 metriä. Tuo bulletnuoli oli yhtä paksu kuin saarninuoli mutta selvästi jäykempi. Jos tuo bulletnuoli olisi lentänyt suoraan linjaa pitkin, se olisi luultavasti ollut se pisimmälle lentänyt nuoli, nyt se oli aika kaukana keskilinjasta. Nuolten halkaisija on aika tarkkaan 7,0 milliä.