View previous topic :: View next topic |
Author |
Message |
J Menna
Joined: 21 Feb 2008 Posts: 1742 Location: Rajamäki
|
Posted: 04.11.2014 02:27 Post subject: |
|
|
Mikke:
Mikke laitoi linkin ja Iivanakin sanoi että on rakenneltu. Vanhapihan Miika se siinä venytteli paleoplanetin jutussa ja jousessaaan on nätti tilleri vedossa, mutta se on kuitenkin nykyliimolla liimattu.
Yhtä kiinnostava rekonstruktio minulle, kuin epoksilla liimattu ottomaanijousi.
Eli toistan: Onko kukaan tehnyt luonnonliimoilla ja viimeisteltynä toimivaa toisintoa näistä lylymänty-koivukomposiitti jousista.
Ja jos on niin onko niistä kuvia?
Vaistolla lehden kannessa oli joku vuosi sitten joku tuohipäällysteinen jousi. Oiskohan se oikein trad. menetelmillä tehty, Jos niin kuka teki? |
|
Back to top |
|
|
Nanook - pakkasen poika
Joined: 13 Apr 2006 Posts: 499 Location: Riihimäki
|
|
Back to top |
|
|
toni
Joined: 31 Dec 2004 Posts: 1453 Location: aurajoki
|
Posted: 06.11.2014 21:06 Post subject: |
|
|
Mukava lueskella aktiivista foorumia taas pitkästä aikaa(:
Mulla on tuo alta kulunut kesä mennyt pienen paussin jälkeen lylyjen kaadoissa ja selkäpuiksi parhaimmassa kokeiluterässä kulkevien vetopuisten lehtipuiden korjuussa.
Edelleenkään en omaa kiinnostusta sakaroiden kanssa vekslailuihin, suurriista paunohin, tms.
Mutta vastaavasti vannon edelleenkin lylyn kovan paahdon nimeen, liimattuihin esijännitystiloihin, jousten puskapituuksiin ja sen hyväksymiseen että hyvät lylyt on harvassa ja harvenevat edelleenkin sahailuiden jäljiltä. Hylkyyn kun menee runkoa kaiken kovan vaivannäön jälkeenkin.
Noista polttomerkinnöistä kallistun itekin todella vahvasti joko käytön mukana tulleeseen uudelleen tilleröinnin tarpeeseen, tai vielä vahvempana juur mainittuun kiertymien korjailuun tai peräti niiden ehkäisyynkin. |
|
Back to top |
|
|
Iivana
Joined: 09 Nov 2009 Posts: 715 Location: Pohjoinen
|
Posted: 06.11.2014 21:29 Post subject: |
|
|
Täsmennän nyt vielä, että tarkoitin noilla uurteilla noita vatsakappaleessa olevia pitkittäisuurteita, mitkä näkyvät täällä foorumillakin olevissa kuvissa sekä esimerkiksi Vilkunan artikkelissa.
Perustan väitteeni siihen, että ennen kokopuisissa suksissa oli hämmästyttävän samankaltaiset uurteet suksen pinnassa. Nämä oli tehty puuaineksen vääntyilyn estämiseksi. Muistan lapsena, että näitä suksissa oli ja niitä ihmettelin. Isoisä sanoi, että niillä on se tarkoitus, ettei suksi väänny kieroon. Vähäinenkin vääntyily suksessa on haitallista. Kuka puusuksilla on hiihtänyt niin tämän taipumuksen tietää. Sälesuksi ei väänny niin pahasti, tuskin ollenkaan. Mutta leveät säleistä tehdyt metsäsukseni tahtovat vähän kuitenkin kupruilla, kun pohja tehty yhdestä "laminaatista" niin tahtoo ohuesta kohdasta kantaa mennä kuprulle. Kaikesta huolimatta. _________________ "Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen" |
|
Back to top |
|
|
Tuomo
Joined: 25 Oct 2004 Posts: 2220 Location: Hausjärvi
|
Posted: 06.11.2014 22:22 Post subject: |
|
|
Muistaakseni Jim Hamm mainitsi kirjassa Bows and Arrows of the Native Americans, että joissakin alkuperäisissä nuolissa oli pitkittäisiä uurteita. Muutamien testien jälkeen johtopäätöksenä oli, että urat liittyivät vääntyilyn estämiseksi. Joten siitä saattaa tosiaan olla kyse.
Kiinnostavaa olisi tietää, että jos taustalla on todellinen ilmiö, niin mikä se on. Miksi muutama pieni ura vähentäisi puun elämistä ulkoisten olosuhteiden mukaan? |
|
Back to top |
|
|
toni
Joined: 31 Dec 2004 Posts: 1453 Location: aurajoki
|
Posted: 06.11.2014 22:51 Post subject: |
|
|
Täällä luettiin sitten hieman huolimattomasti, mutta eipä tuo muuta mutuiluitani.
Mutta kapeisiin, pitkittäis uurteisiin olen törmännyt itsekin, ja juur molemmissa jo mainituissa esimerkeissä.
Lähemmäs 230cm pitkissä, vajaan vuosisadan takaisissa umpihanki suksissa, jotka taannoin omistin, oli juuri tällaset pitkittäis uurteet.
Nuolista olen taasen nähnyt jonkun kuvan netissä.
En osaa perustella asiaa, enkä arvioida sen merkitystä.
Suoriltaan päähäni ei nyt tule muita vastaavia puisia tarvekaluja, joissa olis samaa sovellutusta. |
|
Back to top |
|
|
Smirkelimies
Joined: 15 Jan 2009 Posts: 1055 Location: Oulu
|
Posted: 07.11.2014 01:29 Post subject: |
|
|
toni wrote: | Täällä luettiin sitten hieman huolimattomasti, mutta eipä tuo muuta mutuiluitani.
Mutta kapeisiin, pitkittäis uurteisiin olen törmännyt itsekin, ja juur molemmissa jo mainituissa esimerkeissä.
Lähemmäs 230cm pitkissä, vajaan vuosisadan takaisissa umpihanki suksissa, jotka taannoin omistin, oli juuri tällaset pitkittäis uurteet.
Nuolista olen taasen nähnyt jonkun kuvan netissä.
En osaa perustella asiaa, enkä arvioida sen merkitystä.
Suoriltaan päähäni ei nyt tule muita vastaavia puisia tarvekaluja, joissa olis samaa sovellutusta. |
http://www.kotiverstas.com/keskustelu/index.php?topic=11998.0
Nykyaikaisissa puupaneeleissa on myös taustapuolella usein ns "tappourat", vähentää vääntyilyä ja halkeilua. |
|
Back to top |
|
|
Jakke
Joined: 16 May 2008 Posts: 236 Location: Espoo
|
Posted: 08.11.2014 03:30 Post subject: |
|
|
Moi!
Mielenkiintoisia keskusteluja!
Ammuin kerran yhden kaverin kanssa, joka mainitsi kuulleensa, että urat nuolissa pitävät ne paremmin suorina. Niin kuin Tuomokin ihmetteli sen syytä, en osaa kuin arvailla. En myöskään ole itse sitä kokeillut, mutta hyvin voisi vaikkapa yhden noin 200 ylijäämänuolistani uhrata testausmielessä...
Maalaisjärjellä kun ajattelee, asiassa voi olla perää. Nuoleen syntyy normaalista poikkeavia uusia pintoja jotka kaiketi voivat hyvinkin jäykistää nuolta.
Jakke Lehtinen |
|
Back to top |
|
|
Jakke
Joined: 16 May 2008 Posts: 236 Location: Espoo
|
Posted: 08.11.2014 03:31 Post subject: |
|
|
Moi!
Mielenkiintoisia keskusteluja!
Ammuin kerran yhden kaverin kanssa, joka mainitsi kuulleensa, että urat nuolissa pitävät ne paremmin suorina. Niin kuin Tuomokin ihmetteli sen syytä, en osaa kuin arvailla. En myöskään ole itse sitä kokeillut, mutta hyvin voisi vaikkapa yhden noin 200 ylijäämänuolistani uhrata testausmielessä...
Maalaisjärjellä kun ajattelee, asiassa voi olla perää. Nuoleen syntyy normaalista poikkeavia uusia pintoja jotka kaiketi voivat hyvinkin jäykistää nuolta.
Jakke Lehtinen |
|
Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007 Posts: 949 Location: Vantaa
|
Posted: 08.11.2014 04:12 Post subject: |
|
|
Eivät ne lisäurat koskaan jäykistä, mutta tietyissä tapauksissa saattavat estää vääntyilyä. _________________ "Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
Back to top |
|
|
Tuomo
Joined: 25 Oct 2004 Posts: 2220 Location: Hausjärvi
|
Posted: 08.11.2014 06:33 Post subject: |
|
|
Alkaa mennä ohi aiheesta... Urat ilmeisesti toimivat oikeasti, joskin yhden nuolen otoksella on vaikea tehdä kovin vakuuttavia päätelmiä. Mutta mihin vaikutus perustuu? Litteän paneelin tapauksessa asia on helppo hahmottaa mutta entä pyöreän nuolen tapauksessa, jossa ei ole sydänpuu-pintapuu eroa.
Urat on ilmeisesti tehty painamalla yksinkertaisen jigin avulla, jolloin puun lievä puristuminen voi olla yksi tekijä. Periaate sama kuin nuolen suoristaminen kovalla esineellä hankaamalla. |
|
Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007 Posts: 949 Location: Vantaa
|
Posted: 08.11.2014 07:29 Post subject: |
|
|
Quote: | Mutta mihin vaikutus perustuu? |
Nyt ei insinöörikään suoraan tiedä mutta arvaa:
nuolen pinnalla olevat urat ikäänkuin katkaisevat mahdollisesti pinnalla ei_ihan_pituusakselin_ suuntaisten syiden taivuttavan vaikutuksen (jos ne olisivat täysin pyörähdyssymmetrisesti niin eivät aiheuttaisi taivutusta vain kiertymistä).
Pinnassa olevat urat myös pienentävät torsiojäykkyyttä, tämä liittyen edelliseen saattaisi olla efektin takana. _________________ "Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
Back to top |
|
|
toni
Joined: 31 Dec 2004 Posts: 1453 Location: aurajoki
|
Posted: 10.11.2014 00:15 Post subject: |
|
|
Ken tietää onko näitä tehty kaivertamalla, poltto uurtamalla, jne?
Tämähän avaa vaikutus mahdollisuuksia moneenkin suuntaan? |
|
Back to top |
|
|
Smirkelimies
Joined: 15 Jan 2009 Posts: 1055 Location: Oulu
|
Posted: 20.11.2014 08:15 Post subject: |
|
|
Tuomo wrote: |
Urat on ilmeisesti tehty painamalla yksinkertaisen jigin avulla, jolloin puun lievä puristuminen voi olla yksi tekijä. Periaate sama kuin nuolen suoristaminen kovalla esineellä hankaamalla. |
Voisi olettaa että jos puuta puristaa kasaan pieneltä alueelta, voisi materiaalia nousta muualta vastaavasti ylös, ainakin hieman.
Voisikohan nuolen pinnan kaarevien pintojen lisääntymisen vaikutuksessa olla myös samanlaisesta ilmiöstä kyse kuin jos taivuttaa ohuen vanerin mutkalle, tällöin se on jäykempi toiseen suuntaan. |
|
Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007 Posts: 949 Location: Vantaa
|
Posted: 20.11.2014 10:29 Post subject: |
|
|
Quote: | Voisi olettaa että jos puuta puristaa kasaan pieneltä alueelta, voisi materiaalia nousta muualta vastaavasti ylös, ainakin hieman. |
Varsin huokoisena aineena puu ei oikein käyttäydy näin.
Quote: | Voisikohan nuolen pinnan kaarevien pintojen lisääntymisen vaikutuksessa olla myös samanlaisesta ilmiöstä kyse kuin jos taivuttaa ohuen vanerin mutkalle, tällöin se on jäykempi toiseen suuntaan. |
Eipä myöskään näin. Vanerin tapauksessa on ihan vain kyse taivutusjäyhyyden lisäyksestä, puhdasta geometriaa. _________________ "Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
Back to top |
|
|
jkekoni
Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo
|
Posted: 20.11.2014 22:21 Post subject: |
|
|
Kyllä leveässä ja ohuessa lavassa näkyy, että selässä reunat nousevat ylös.
(Puhummeko samasta asiasta?) |
|
Back to top |
|
|
Tuomo
Joined: 25 Oct 2004 Posts: 2220 Location: Hausjärvi
|
Posted: 16.04.2015 03:23 Post subject: |
|
|
Lainaus sivulta 2:
"Suomalaista käsijousta ei ole säilynyt jälkimaailmalle yhtään kappaletta. Ainoana näkyvänä muistona siitä saattanemme pitää Taivassalon kirkkoon v:n 1470 vaiheilla maalattua Pyhän Simeonin jousta."
Mainittakoon, että Taivassalon kirkon Simon Kiivailijan "jousi" ei (valitettavasti) ole jousi vaan saha, joka tässä tapauksessa erehdyttävästi muistuttaa jousta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Simon_Kananeus |
|
Back to top |
|
|
J Menna
Joined: 21 Feb 2008 Posts: 1742 Location: Rajamäki
|
Posted: 16.04.2015 05:26 Post subject: |
|
|
Kyllä sahan ja jousen voi helposti sekoittaa... Varsinkin jos ne on maalattu keskiaikaiseen tyyliin.
Mutta tuosta aiemmasta keskutelusta että mitä ne urat nuolen varressa oikein on ja miksi?
Niitähän on tavan takaa preerinuolissa, 90 prossassa löydetyistä. Ja muissakin.
Jimm Hammin mukaan ne ovat tehty kätevän suoristamisen takia. Eli kun aihio on kuorittu, suoristettu ja siihen vedetty kolme painannetta/uraa , niin lämmityksen jälkeen se pitää hetsillee suoruutensa ja seuraavien päivien suoristeluoperaatiot saapi unohtaa. Se on siinä!
Hamm selittää tarkemmin miten tämä ura kahden reunaharjanteensa takia fysikaalisesti toimii: Bowyers Bible III, kirjassa.
Ryhtiurat. Menna nimesi ne nyt virallisesti. |
|
Back to top |
|
|
J Menna
Joined: 21 Feb 2008 Posts: 1742 Location: Rajamäki
|
Posted: 16.04.2015 05:30 Post subject: |
|
|
Tuomo: Quote: | Muistaakseni Jim Hamm mainitsi kirjassa Bows and Arrows of the Native Americans, että joissakin alkuperäisissä nuolissa oli pitkittäisiä uurteita. Muutamien testien jälkeen johtopäätöksenä oli, että urat liittyivät vääntyilyn estämiseksi. Joten siitä saattaa tosiaan olla kyse.
Kiinnostavaa olisi tietää, että jos taustalla on todellinen ilmiö, niin mikä se on. Miksi muutama pieni ura vähentäisi puun elämistä ulkoisten olosuhteiden mukaan? |
Tarkat sivut ovat Bowyers bible III s.137-138 |
|
Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007 Posts: 949 Location: Vantaa
|
Posted: 16.04.2015 08:21 Post subject: |
|
|
Quote: | Kyllä leveässä ja ohuessa lavassa näkyy, että selässä reunat nousevat ylös.
(Puhummeko samasta asiasta?) |
Olen näköjään unohtanut vastata.
Osittain, tämä poikittainen käyristyminen johtuu poissonin vakion takana olevasta ilmiöstä. Kun puuta esim. puristetaan yhdessä suunnassa niin kohtisuoriin suuntiin syntyy myös venymä, joka nyt sitten tässä ilmenee poikittaisena taipumisena. _________________ "Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
Back to top |
|
|
Tuomo
Joined: 25 Oct 2004 Posts: 2220 Location: Hausjärvi
|
Posted: 17.04.2015 04:55 Post subject: |
|
|
Alkuperäinen kuva on jo poistunut mutta tässä tämä Taivassalon kirkon Simon.
Kyllä tuo sittenkin aika jouselta näyttää. Taivassalon kirkosta kertovassa kirjassa kerrota, että "Simon Kiivailijan tunnuksena on jousta muistuttava saha." Vai saako tuosta sahan?
Mikähän taiteilijalla on ollut mallina? Jospa mallin saha on muistuttanut niin paljon jousta, että taiteilija on tehnyt jousen, joskin hyvin epätodennäköistä se on - uskonnollisissa aiheissa lienee edellytetty kohtuullista tarkkuutta.
Jousen puolesta puhuu Simon ote esineestä, sahasta ei noin voi oikein pitää kiinni. Lisäksi koko, malli, muoto, jousen kaari ja jänne. Kuva on tehty tarkkuudella, joten miksi saha olisi tunnistamaton?
Kommenttia!? |
|
Back to top |
|
|
J Menna
Joined: 21 Feb 2008 Posts: 1742 Location: Rajamäki
|
Posted: 17.04.2015 06:44 Post subject: |
|
|
Jos toi on saha niin mä oon paha.
Rekurvia vielä ylätipissä. |
|
Back to top |
|
|
Smirkelimies
Joined: 15 Jan 2009 Posts: 1055 Location: Oulu
|
|
Back to top |
|
|
J Menna
Joined: 21 Feb 2008 Posts: 1742 Location: Rajamäki
|
Posted: 17.04.2015 11:25 Post subject: |
|
|
hmmm... niin voi olla. tai olla olematta. tai voi olla että ei ole ollenkaan. |
|
Back to top |
|
|
Tuomo
Joined: 25 Oct 2004 Posts: 2220 Location: Hausjärvi
|
Posted: 17.04.2015 22:14 Post subject: |
|
|
Se on saha, koska sen pitäisi olla saha. Mutta kukaan ei usko, että se on saha, koska se näyttää aivan jouselta. Joten se on jousi vaikka sen pitäisi olla saha.
Pitäisi varmaan tehdä uusi ketju ja luoda äänestys - jousi vai saha. |
|
Back to top |
|
|
jkekoni
Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo
|
Posted: 21.04.2015 01:29 Post subject: |
|
|
Maalari ei tietnnyt miltä näytää jousen näköinen saha, joten maalasi jousen, koska sen pitäisi näyttää sahalta.
Viini puutuu, mutta voisi olla vyöllä kirjan alapuolella takin liepeen alla. |
|
Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646
|
Posted: 25.04.2015 08:35 Post subject: |
|
|
jkekoni wrote: |
Viini puutuu, mutta voisi olla vyöllä kirjan alapuolella takin liepeen alla. |
Liki kaikki suomalais-ugrilaiset kansat, unkarilaiset pois lukien, kantoivat kirjallisuuden ja arkistomateriaalin perusteella puista tai nahkaista viiniä selässä. Suomalaisten ja karjalalaisten osalta tähän viittaa myös nuolien sijainti ruumiiseen nähden rautakautisessa arkeologisessa aineistossa. |
|
Back to top |
|
|
Tuukka Kumpulainen
Joined: 25 Jul 2004 Posts: 1566 Location: Turku
|
Posted: 26.04.2015 02:03 Post subject: |
|
|
Mangrove wrote: | jkekoni wrote: |
Viini puutuu, mutta voisi olla vyöllä kirjan alapuolella takin liepeen alla. |
Liki kaikki suomalais-ugrilaiset kansat, unkarilaiset pois lukien, kantoivat kirjallisuuden ja arkistomateriaalin perusteella puista tai nahkaista viiniä selässä. |
Ei pidä ihan paikkaansa, edes 'liki' huomioiden. Obinugrilaisilla kansoilla ja saamelaisilla oli lukuisten lähteiden mukaan sekä vyö- että selkäviinejä. Viinejä tehtiin nahasta, tuohesta ja puusta. Tilanteen ja varmasti henkilökohtaisen preferenssin mukaan. |
|
Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646
|
Posted: 26.04.2015 11:13 Post subject: |
|
|
Tuukka Kumpulainen wrote: | Obinugrilaisilla kansoilla ja saamelaisilla oli lukuisten lähteiden mukaan sekä vyö- että selkäviinejä. Viinejä tehtiin nahasta, tuohesta ja puusta. Tilanteen ja varmasti henkilökohtaisen preferenssin mukaan. |
Fennoskandian alueen kirjallisista ja kuvallisista lähteistä mainittakoon Tornaeus (v. 1672), Alanus (1674), Brenner (1712) sekä Cajan (v. 1840), jotka kaikki kuvaavat, että suomalaiset, karjalaiset ja saamelaiset pitivät viiniä yksinomaan selässään. Regnard (v. 1731) on ainoa joka viittaa saamelaisten pitävän vyöllä riippuvaa viiniä. Karjalaisessa (ja hantilaisessa) kansanrunoudessa puhutaan yksinomaan selässä kannettavasta viinistä.
U.T. Sirelius (v. 1898-1900), Kannisto (v. 1901-1906) sekä Martin (v. 1897) mainitsevat yksittäistapauksina, että kahdessa hanti- ja yhdessä mansikylässä viiniä kannettiin vyöllä. En ole näitä kyliä piirtänyt vielä kartalle, mutta ajattelisin niiden summittaisista sijainneista, että ne ovat suurin piirtein melko lähellä toisiaan samojen jokien varsilla. Museoviraston kokoelmissa olen nähnyt yhteensä neljä obinugrilaista sekä karjalaista viiniä. Näistä yksi on itä-karjalainen (puusta), kaksi mansilaisia (myös puusta) sekä yksi hantilainen (nahasta). Niiden rakenteesta päätellen kaikki olivat tarkoitettu kannettavaksi selässä.
Poikkeuksia siis on ollut, mutta olen sitä mieltä, että viinin pitäminen selässä on ollut suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvien kansojen keskuudessa paljon yleisempää kuin viinin pito vyöllä. |
|
Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku
|
Posted: 28.04.2015 13:46 Post subject: |
|
|
Tuomo wrote: | Alkuperäinen kuva on jo poistunut mutta tässä tämä Taivassalon kirkon Simon.
Kyllä tuo sittenkin aika jouselta näyttää. Taivassalon kirkosta kertovassa kirjassa kerrota, että "Simon Kiivailijan tunnuksena on jousta muistuttava saha." Vai saako tuosta sahan?
Mikähän taiteilijalla on ollut mallina? Jospa mallin saha on muistuttanut niin paljon jousta, että taiteilija on tehnyt jousen, joskin hyvin epätodennäköistä se on - uskonnollisissa aiheissa lienee edellytetty kohtuullista tarkkuutta.
Jousen puolesta puhuu Simon ote esineestä, sahasta ei noin voi oikein pitää kiinni. Lisäksi koko, malli, muoto, jousen kaari ja jänne. Kuva on tehty tarkkuudella, joten miksi saha olisi tunnistamaton?
Kommenttia!? |
Se on jousi. Keskiaikaisissa pyhimyskuvissa on usein pyhimyksen attribuuttina se ase, millä hänet surmattiin ja minkä kautta hän siis saavutti marttyyriuden. Tätä pyhimystä on kansa nimittänyt "Sika-Simunaksi", koska hänen päivänsä (28.10.) ajoittui juuri sopivasti sianteurastusten ajankohtaan. |
|
Back to top |
|
|
Tuomo
Joined: 25 Oct 2004 Posts: 2220 Location: Hausjärvi
|
Posted: 28.04.2015 20:37 Post subject: |
|
|
Jospa se sittenkin on saha. Yhden perimätiedon mukaan Simon surmattiin sahaamalla kappaleiksi. Kuvissakin saha on kädessä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Simon_Kananeus
Tällä hetkellä ainoa asia, joka kertoo jousen puolesta on se, että se näyttää jouselta.
Joten, saha vai jousi? |
|
Back to top |
|
|
jousipata
Joined: 22 Sep 2008 Posts: 862 Location: hels.. lappi,keskiyläperä
|
Posted: 09.05.2015 18:54 Post subject: |
|
|
minusta näyttää enemmän jouselta kuin sahalta. tuonnäköistä esinettä en muuksi osaisi nimetä kuin jouseksi. se on ainakin fifti-sixti todennäköisyydellä jousi tuolla sika-simolla kädessään. _________________ tzoinnngggg... |
|
Back to top |
|
|
J Menna
Joined: 21 Feb 2008 Posts: 1742 Location: Rajamäki
|
Posted: 09.05.2015 22:14 Post subject: |
|
|
Härregyyd. Jousipata on herännyt horroksesta!
Moi taas pitkääääästä akaa! |
|
Back to top |
|
|
jousipata
Joined: 22 Sep 2008 Posts: 862 Location: hels.. lappi,keskiyläperä
|
Posted: 12.05.2015 13:38 Post subject: |
|
|
kiitos mennan juha toivotuksesta. pikajuoksijana kun tiedän sinut, niin nimestäsi tulee etäisesti mieleeni pietro mennea, pikajuoksija ja aikanaan nopein valkoihoinen eurooppalainen EE:n haltija. toinen nopea oli valeri borzoi, sukunimi tarkoittaa tuulennopeaa. se off topikista.
olen tässä horroksen aikana staaveja hiljaksiin valmistellut helpommin työstettävään olomuotoon. jousipuuta tuntuu olevan pitkiksi ajoiksi kun teen melko hitaasti ja harvakseen.
yhteen ostojouseenkin sorruin, mukkanuolen vastakaareen, mutta se ei ole läheskään omatekoisten puujousten veroinen. sanon jopa rumannäköinen ja kolho. kaikkea sitä hankkiikin. onpahan verrokki ettei niin huonoa kannata tehdä.
pari lylyä on vaiheessa ja muutama vetopuukoivu. kokeilin myös yhtä lapin pihlajaa, mutta ne tuntuvat paljon heikommilta kuin etelän pihlajat. _________________ tzoinnngggg... |
|
Back to top |
|
|
mlepola
Joined: 29 Nov 2011 Posts: 16
|
Posted: 14.06.2015 03:35 Post subject: Se on jousi |
|
|
Kyse ei ole sahasta, kirkkohistoriassa on ilmeisemmin virheellinen tieto, luultavasti likinäköinen lukkari on erehtynyt luulemaan jousta sahaksi ja se tieto on sitten päätynyt siihen kirjaseen.
U.T. Sireliuksen kirjasta ?Kansanomaista kulttuuria? osa 1 s. 45 löytyy seuraava maininta k.o. kuvasta; ?Suomalaisesta käsijousesta ei ole säilynyt jälkimaailmalle yhtään kappaletta. Ainoana näkyvänä muistona siitä saattanemme pitää Taivassalon kirkkoon v:n 1470 vaiheilla maalattua Pyhän Simeonin jousta.? |
|
Back to top |
|
|
Tuomo
Joined: 25 Oct 2004 Posts: 2220 Location: Hausjärvi
|
Posted: 14.06.2015 21:42 Post subject: |
|
|
Eli juuri tämän maalauksen kohdalla olisi uhmattu kirkollisia perinteitä ja maalattu Simeonille sahan sijasta jousi? Löytyykö maailma jotain muuta kuvaa, jossa Simeonilla olisi yhtä selvästi jousi kädessään?
No joo, kyllähän se niin paljon jouselta näyttää, että se on jousi, ei sitä oikein muuksi voi hyväksyä. Mukava olisi tietää, että miksi. Miksi tehtiin poikkeus perinteistä? |
|
Back to top |
|
|
suomialex
Joined: 06 Mar 2012 Posts: 201 Location: Stadi
|
Posted: 25.06.2015 13:53 Post subject: |
|
|
Jos se on se jousi jolla Simeon soittaa sahaansa? |
|
Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646
|
Posted: 22.07.2015 11:49 Post subject: |
|
|
Kansallismuseon hantilaisia ja mansilaisia jousia varastossa.
|
|
Back to top |
|
|
J Menna
Joined: 21 Feb 2008 Posts: 1742 Location: Rajamäki
|
Posted: 24.07.2015 01:41 Post subject: |
|
|
Komeita. Oisko noista kokokuvia ja vielä detaljikuvia lisuukkeeksi.? |
|
Back to top |
|
|
J Menna
Joined: 21 Feb 2008 Posts: 1742 Location: Rajamäki
|
Posted: 24.07.2015 01:43 Post subject: |
|
|
Jännät nuo päätyuranokit kun nokkiura ei ole/jatku selkäpuolelle. Lisää tarkempia kuvia? |
|
Back to top |
|
|
J Menna
Joined: 21 Feb 2008 Posts: 1742 Location: Rajamäki
|
Posted: 24.07.2015 07:02 Post subject: |
|
|
Ja varsinni olisi kiva nähä kuvaa noista siyah/tipi liitoksista. Näyttää vähän irtonaisilta- lie aika irrottanu saumat. |
|
Back to top |
|
|
Mangrove
Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646
|
Posted: 24.07.2015 12:33 Post subject: |
|
|
J Menna wrote: | Ja varsinni olisi kiva nähä kuvaa noista siyah/tipi liitoksista. |
|
|
Back to top |
|
|
|