Jousi

[J Menna]

Mikke:

[Nanook - pakkasen poika]

Jousi ja nuoli oli J-P Joonan valmistamat. Mallina Sami Laiti.
http://www.perinnejml.fi/vaistolla/vaistolla_2011-verkkoon.pdf

[toni]

Mukava lueskella aktiivista foorumia taas pitkästä aikaa(:

Mulla on tuo alta kulunut kesä mennyt pienen paussin jälkeen lylyjen kaadoissa ja selkäpuiksi parhaimmassa kokeiluterässä kulkevien vetopuisten lehtipuiden korjuussa.
Edelleenkään en omaa kiinnostusta sakaroiden kanssa vekslailuihin, suurriista paunohin, tms.

Mutta vastaavasti vannon edelleenkin lylyn kovan paahdon nimeen, liimattuihin esijännitystiloihin, jousten puskapituuksiin ja sen hyväksymiseen että hyvät lylyt on harvassa ja harvenevat edelleenkin sahailuiden jäljiltä. Hylkyyn kun menee runkoa kaiken kovan vaivannäön jälkeenkin.

Noista polttomerkinnöistä kallistun itekin todella vahvasti joko käytön mukana tulleeseen uudelleen tilleröinnin tarpeeseen, tai vielä vahvempana juur mainittuun kiertymien korjailuun tai peräti niiden ehkäisyynkin.

[Iivana]

Täsmennän nyt vielä, että tarkoitin noilla uurteilla noita vatsakappaleessa olevia pitkittäisuurteita, mitkä näkyvät täällä foorumillakin olevissa kuvissa sekä esimerkiksi Vilkunan artikkelissa.
Perustan väitteeni siihen, että ennen kokopuisissa suksissa oli hämmästyttävän samankaltaiset uurteet suksen pinnassa. Nämä oli tehty puuaineksen vääntyilyn estämiseksi. Muistan lapsena, että näitä suksissa oli ja niitä ihmettelin. Isoisä sanoi, että niillä on se tarkoitus, ettei suksi väänny kieroon. Vähäinenkin vääntyily suksessa on haitallista. Kuka puusuksilla on hiihtänyt niin tämän taipumuksen tietää. Sälesuksi ei väänny niin pahasti, tuskin ollenkaan. Mutta leveät säleistä tehdyt metsäsukseni tahtovat vähän kuitenkin kupruilla, kun pohja tehty yhdestä "laminaatista" niin tahtoo ohuesta kohdasta kantaa mennä kuprulle. Kaikesta huolimatta.

[Tuomo]

Muistaakseni Jim Hamm mainitsi kirjassa Bows and Arrows of the Native Americans, että joissakin alkuperäisissä nuolissa oli pitkittäisiä uurteita. Muutamien testien jälkeen johtopäätöksenä oli, että urat liittyivät vääntyilyn estämiseksi. Joten siitä saattaa tosiaan olla kyse.

Kiinnostavaa olisi tietää, että jos taustalla on todellinen ilmiö, niin mikä se on. Miksi muutama pieni ura vähentäisi puun elämistä ulkoisten olosuhteiden mukaan?

[toni]

Täällä luettiin sitten hieman huolimattomasti, mutta eipä tuo muuta mutuiluitani.
Mutta kapeisiin, pitkittäis uurteisiin olen törmännyt itsekin, ja juur molemmissa jo mainituissa esimerkeissä.

Lähemmäs 230cm pitkissä, vajaan vuosisadan takaisissa umpihanki suksissa, jotka taannoin omistin, oli juuri tällaset pitkittäis uurteet.
Nuolista olen taasen nähnyt jonkun kuvan netissä.
En osaa perustella asiaa, enkä arvioida sen merkitystä.
Suoriltaan päähäni ei nyt tule muita vastaavia puisia tarvekaluja, joissa olis samaa sovellutusta.

[Smirkelimies]

[Jakke]

Moi!

Mielenkiintoisia keskusteluja!

Ammuin kerran yhden kaverin kanssa, joka mainitsi kuulleensa, että urat nuolissa pitävät ne paremmin suorina. Niin kuin Tuomokin ihmetteli sen syytä, en osaa kuin arvailla. En myöskään ole itse sitä kokeillut, mutta hyvin voisi vaikkapa yhden noin 200 ylijäämänuolistani uhrata testausmielessä...
Maalaisjärjellä kun ajattelee, asiassa voi olla perää. Nuoleen syntyy normaalista poikkeavia uusia pintoja jotka kaiketi voivat hyvinkin jäykistää nuolta.

Jakke Lehtinen

[Jakke]

Moi!

Mielenkiintoisia keskusteluja!

Ammuin kerran yhden kaverin kanssa, joka mainitsi kuulleensa, että urat nuolissa pitävät ne paremmin suorina. Niin kuin Tuomokin ihmetteli sen syytä, en osaa kuin arvailla. En myöskään ole itse sitä kokeillut, mutta hyvin voisi vaikkapa yhden noin 200 ylijäämänuolistani uhrata testausmielessä...
Maalaisjärjellä kun ajattelee, asiassa voi olla perää. Nuoleen syntyy normaalista poikkeavia uusia pintoja jotka kaiketi voivat hyvinkin jäykistää nuolta.

Jakke Lehtinen

[T. Manner]

Eivät ne lisäurat koskaan jäykistä, mutta tietyissä tapauksissa saattavat estää vääntyilyä.

[Tuomo]

Alkaa mennä ohi aiheesta... Urat ilmeisesti toimivat oikeasti, joskin yhden nuolen otoksella on vaikea tehdä kovin vakuuttavia päätelmiä. Mutta mihin vaikutus perustuu? Litteän paneelin tapauksessa asia on helppo hahmottaa mutta entä pyöreän nuolen tapauksessa, jossa ei ole sydänpuu-pintapuu eroa.

Urat on ilmeisesti tehty painamalla yksinkertaisen jigin avulla, jolloin puun lievä puristuminen voi olla yksi tekijä. Periaate sama kuin nuolen suoristaminen kovalla esineellä hankaamalla.

[T. Manner]

[toni]

Ken tietää onko näitä tehty kaivertamalla, poltto uurtamalla, jne?
Tämähän avaa vaikutus mahdollisuuksia moneenkin suuntaan?

[Smirkelimies]

[T. Manner]

[jkekoni]

Kyllä leveässä ja ohuessa lavassa näkyy, että selässä reunat nousevat ylös.
(Puhummeko samasta asiasta?)

[Tuomo]

Lainaus sivulta 2:

"Suomalaista käsijousta ei ole säilynyt jälkimaailmalle yhtään kappaletta. Ainoana näkyvänä muistona siitä saattanemme pitää Taivassalon kirkkoon v:n 1470 vaiheilla maalattua Pyhän Simeonin jousta."

Mainittakoon, että Taivassalon kirkon Simon Kiivailijan "jousi" ei (valitettavasti) ole jousi vaan saha, joka tässä tapauksessa erehdyttävästi muistuttaa jousta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Simon_Kananeus

[J Menna]

Kyllä sahan ja jousen voi helposti sekoittaa... Varsinkin jos ne on maalattu keskiaikaiseen tyyliin.

Mutta tuosta aiemmasta keskutelusta että mitä ne urat nuolen varressa oikein on ja miksi?
Niitähän on tavan takaa preerinuolissa, 90 prossassa löydetyistä. Ja muissakin.
Jimm Hammin mukaan ne ovat tehty kätevän suoristamisen takia. Eli kun aihio on kuorittu, suoristettu ja siihen vedetty kolme painannetta/uraa , niin lämmityksen jälkeen se pitää hetsillee suoruutensa ja seuraavien päivien suoristeluoperaatiot saapi unohtaa. Se on siinä!
Hamm selittää tarkemmin miten tämä ura kahden reunaharjanteensa takia fysikaalisesti toimii: Bowyers Bible III, kirjassa.

Ryhtiurat. Menna nimesi ne nyt virallisesti.

[J Menna]

Tuomo:

[T. Manner]

[Tuomo]

Alkuperäinen kuva on jo poistunut mutta tässä tämä Taivassalon kirkon Simon.

Kyllä tuo sittenkin aika jouselta näyttää. Taivassalon kirkosta kertovassa kirjassa kerrota, että "Simon Kiivailijan tunnuksena on jousta muistuttava saha." Vai saako tuosta sahan?

Mikähän taiteilijalla on ollut mallina? Jospa mallin saha on muistuttanut niin paljon jousta, että taiteilija on tehnyt jousen, joskin hyvin epätodennäköistä se on - uskonnollisissa aiheissa lienee edellytetty kohtuullista tarkkuutta.

Jousen puolesta puhuu Simon ote esineestä, sahasta ei noin voi oikein pitää kiinni. Lisäksi koko, malli, muoto, jousen kaari ja jänne. Kuva on tehty tarkkuudella, joten miksi saha olisi tunnistamaton?

Kommenttia!?

[J Menna]

Jos toi on saha niin mä oon paha.
Rekurvia vielä ylätipissä.

[Smirkelimies]

http://www.ebay.co.uk/itm/VINTAGE-ANTIQUE-RUSTIC-PRIMITIVE-WOOD-BUCK-BOW-CROSS-CUT-SAW-FARM-LOGGING-tool-/221726200182?pt=LH_DefaultDomain_3&hash=item339fe95176


E-bayssa on myynnissä antiikkisahoja jotka on ihan jousen näköisiä. Simonin kirja on varmaan sahan käyttöohjekirja, pitäis suurentaa kannen tekstiä.

[J Menna]

hmmm... niin voi olla. tai olla olematta. tai voi olla että ei ole ollenkaan.

[Tuomo]

Se on saha, koska sen pitäisi olla saha. Mutta kukaan ei usko, että se on saha, koska se näyttää aivan jouselta. Joten se on jousi vaikka sen pitäisi olla saha.

Pitäisi varmaan tehdä uusi ketju ja luoda äänestys - jousi vai saha.

[jkekoni]

Maalari ei tietnnyt miltä näytää jousen näköinen saha, joten maalasi jousen, koska sen pitäisi näyttää sahalta.

Viini puutuu, mutta voisi olla vyöllä kirjan alapuolella takin liepeen alla.

[Mangrove]

[Tuukka Kumpulainen]

[Mangrove]

[Simo Hankaniemi]

[Tuomo]

Jospa se sittenkin on saha. Yhden perimätiedon mukaan Simon surmattiin sahaamalla kappaleiksi. Kuvissakin saha on kädessä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Simon_Kananeus

Tällä hetkellä ainoa asia, joka kertoo jousen puolesta on se, että se näyttää jouselta.

Joten, saha vai jousi?

[jousipata]

minusta näyttää enemmän jouselta kuin sahalta. tuonnäköistä esinettä en muuksi osaisi nimetä kuin jouseksi. se on ainakin fifti-sixti todennäköisyydellä jousi tuolla sika-simolla kädessään.

[J Menna]

Härregyyd. Jousipata on herännyt horroksesta!

Moi taas pitkääääästä akaa!

[jousipata]

kiitos mennan juha toivotuksesta. pikajuoksijana kun tiedän sinut, niin nimestäsi tulee etäisesti mieleeni pietro mennea, pikajuoksija ja aikanaan nopein valkoihoinen eurooppalainen EE:n haltija. toinen nopea oli valeri borzoi, sukunimi tarkoittaa tuulennopeaa. se off topikista.

olen tässä horroksen aikana staaveja hiljaksiin valmistellut helpommin työstettävään olomuotoon. jousipuuta tuntuu olevan pitkiksi ajoiksi kun teen melko hitaasti ja harvakseen.

yhteen ostojouseenkin sorruin, mukkanuolen vastakaareen, mutta se ei ole läheskään omatekoisten puujousten veroinen. sanon jopa rumannäköinen ja kolho. kaikkea sitä hankkiikin. onpahan verrokki ettei niin huonoa kannata tehdä.

pari lylyä on vaiheessa ja muutama vetopuukoivu. kokeilin myös yhtä lapin pihlajaa, mutta ne tuntuvat paljon heikommilta kuin etelän pihlajat.

[mlepola]

Kyse ei ole sahasta, kirkkohistoriassa on ilmeisemmin virheellinen tieto, luultavasti likinäköinen lukkari on erehtynyt luulemaan jousta sahaksi ja se tieto on sitten päätynyt siihen kirjaseen.

U.T. Sireliuksen kirjasta ”Kansanomaista kulttuuria” osa 1 s. 45 löytyy seuraava maininta k.o. kuvasta; ”Suomalaisesta käsijousesta ei ole säilynyt jälkimaailmalle yhtään kappaletta. Ainoana näkyvänä muistona siitä saattanemme pitää Taivassalon kirkkoon v:n 1470 vaiheilla maalattua Pyhän Simeonin jousta.”

[Tuomo]

Eli juuri tämän maalauksen kohdalla olisi uhmattu kirkollisia perinteitä ja maalattu Simeonille sahan sijasta jousi? Löytyykö maailma jotain muuta kuvaa, jossa Simeonilla olisi yhtä selvästi jousi kädessään?

No joo, kyllähän se niin paljon jouselta näyttää, että se on jousi, ei sitä oikein muuksi voi hyväksyä. Mukava olisi tietää, että miksi. Miksi tehtiin poikkeus perinteistä?

[suomialex]

Jos se on se jousi jolla Simeon soittaa sahaansa?

[Mangrove]

Kansallismuseon hantilaisia ja mansilaisia jousia varastossa.

[J Menna]

Komeita. Oisko noista kokokuvia ja vielä detaljikuvia lisuukkeeksi.?

[J Menna]

Jännät nuo päätyuranokit kun nokkiura ei ole/jatku selkäpuolelle. Lisää tarkempia kuvia?

[J Menna]

Ja varsinni olisi kiva nähä kuvaa noista siyah/tipi liitoksista. Näyttää vähän irtonaisilta- lie aika irrottanu saumat.

[Mangrove]