Jousi

[Smiz]

Onko kukaan rakennellut varsi- tai jalkajousia? Itselläni on jo pitkään ollut suunnitelmissa rakentaa moinen. Mitä materiaaleja suosittelette runkoon ja kaareen? Entäpä laukaisumekanismi? Ideoita, linkkejä ja vinkkejä otetaan vastaan. Kiitos.

[Risto Rautiainen]

Noistapa kysymyksistä voisi kirjoittaa kirjan

Payne-Gallwey niminen heppu itse asiassa on niin tehnytkin, pitäs olla kohtuu hyvin saatavilla. Kirjasta löytyy kuvia täältä: http://www.crossbows.ru/making/

Kannattanee ajella vaikka baabelin kalan läpi, helpottaa selaamista. Rungon voi tehdä mistä tahansa kovapuusta (koivu, tammi jne.) ja kaaren varmaan pystyy tekemään mistä tahansa jousipuusta, en ole kyllä kokeillut. Auttavasti voisi kuvitella jostain jäpäkästä lehtijousesta pystyvän rälläköimään itselleen teräksisen jousen. Tosin kun materiaalia ei ole alunperin sitä varten valmistettu, voi tulos olla jopa hengenvaarallinen, joten varovainen kannattaa olla. Rulla kannattaa tehdä luusta tai sarvesta, johon sitten lisää liipaisimen pään kohdalle metallia.

[MikaNuotio]

Samaa aisiaa käsiteltiin täällä http://www.eralle.net/forum/viewtopic.php?p=124956#124956

[Harri]

Huomasitko tämän aiheen foorumissa?

http://www.utbl.net/perinnejousi/viewtopic.php?t=114

Tuolla on muutamia aika mielenkiintoisia linkkejä varsijousista.

Itsekkin olen ajatellut varsijousen pykätä, kunhan saan muut jousiprojektit valmiiksi.

[antsu]

Tein tässä suomalaismallisen jalkajousen ja kaari tuli auton lehtijousesta, mutta eipä tosiaan tullut hyvää, vaikka jäykkyyttä oli 150 paunaa. Painoa oli ja vastaavasti iskunopeus aika huono. Jos tekee metallista niin saa tosiaan olla parasta tarkoitukseen käyvää jousiterästä. Suuressa Jousikirjassa on ohjeet siihen..

[M. Haverinen]

Mikäli haaveilee teräskaarisesta jalkajousesta, kannattaa silloin asettaa tavoitteet yli 300:n paunan. Muutoin teräs on liian raskas materaali kaareen ja tekee siitä hidasheittoisen. Puusta saa epäilemättä huomattavasti terästä nopeamman kaaren ja paunojakin pitäisi saada varmaan 150:n asti ilman jänne selkää ja sarvi vatsaa.

Tein viimeisimmän jalkajousen kaaren koivusta ja katajasta laminoimalla. Kataja oli lähes oksatonta ja koivuselkä oli seurattu yhdelle lustolle. Sain siihen noin 120 paunaa jäykkyyttä 12" vetopituudelle (noin 9" isku). Arvio perustuu siihen, että paunamittari heilahti yli 90 paunaa alle 10" vedolla. Kaari heitti aivan pirun hyvin siihan asti, kunnes sen typeryyksissäni rikoin.

Jousi ampui kuitenkin ennen hajoamistaan varsin hyviä tuloksia mm. yli 210fps 200gr pituusnuolta. Kunnollista pituus tulosta ei saatu, mutta paras laukaus joka lähtiessään osui kronon heijastimeen kantoi hieman yli 200m. Seuraavaksi yritimme kronottaa 1000gr bodkin nuolen, mutta nuolen nokkiura ei ollut jänteelle sopiva ja jousi löi tyhjänä jänteen lipsahtaessa nuolen ali. Sen pituinen se.

Älkää ikinä ampuko toisten nuolia omalla jousella, jos lainkaan epäilette niiden sopivuutta!!!

No, ei muuta kun uuden tekoon...

[Arwi]

Kiinnostaisi kanssa tuo tekeminen ja nimenomaan puukaarista.
Joten
kaarien mittoja kaivataan. Pituuksia, leveyksiä, kokemuksia jne.

[MikaNuotio]

Puukaarinen varsijousi näyttäisi olevan noin kaksi kertaa pitempikaarinen kuin yhdistelmä tai teräskaarinen. Iskupituus oli noin puolet yhden kaaren pituudesta. Puukaari esimerkkitapauksessa oli pyoreähkö vatsaltaan ja selkä littana eli näytti lyhennetyltä ELBiltä ja kaari oli ilmeisesti Marjakuusta.

Tässä pari kuvaa esimerkkitapauksesta. Kuten näkyy on puukaari aika pitkä.

[M. Haverinen]

[Vieras]

Tässä yhden yhdistelmäkaaren halkileikkaus (horn and sinew) ja vastaavanlaisella yhdistelmäkaarella varustettu varsijousi.

[Tuomo]

Tässä vähän mietiskelin varsijousta, jollainen olisi mukava joskus väsätä. Kuvia kun katselee, niin rupesin ihmettelemään, että miksi varsijousen kaari on viritetty suhteellisesti lähes samalle jännekorkeudelle kuin käsijousissakin? Miksi jännekorkeus ei voisi olla vaikkapa 0 cm? Tällöin kaaren iskupituus olisi pitempi. Esimerkiksi Haverisen varsijousi oli tekstin perusteella viritetty 3 tuuman jännekorkeudelle, mutta miksi? Miksi ei 0 tuumaa / senttiä? Vai tuleeko ongelmaksi jousen säätäminen siten, että jänne ei laahaa iskun lopussa varsijousen vartta? Vai onko ongelmana kaaren muotoilu, ilman että kaareen tekee keskelle reikää nuolta varten?

[Tuukka Kumpulainen]

Laitan kuvia omasta kokopuisesta vjousestani kunhan saan sen uuden kaaren valmiiksi ja jalkaan kiinni. Kaari on syreeniä, n. 35mm leveä tyvestä ja pituussuhteeltaan 1:3 (aiempi tuomikaari on hyvän matkaa lyhyempi ja tilleriltään pyöreämpi).

Tuomo,

Käytän varsijousessani aina niin lyhyttä jänneväliä kuin mahdollista, käytännössä n. 30 mm, eli sen verran, että jänne on kireällä heti alkuvedosta mutta ei enempää. Puisiin varsijousenkaariin kohdistuu materiaaliin nähden kohtuutonta rasitusta, kun jousi on täydessä vedossa väkisinkin sekuntikaupalla joka laukauksen välissä. Jos vain jotenkin voi kokonaisrasitusta pienentää, se kannattaa. Kun alkuperäisiä puukaarisia varsijousia ei ole jänteet paikoillaan säilynyt, emme tiedä mikä oli käytäntö keskiajalla (voin kyllä arvata). Myöhemmissä komposiittikaarissa jänteet ovat jopa hieman löysällä ja jänneväli siis olematon. Teräskaarisissa varsijousissa jännevälit olivat monasti kohtuuttoman suuruisia kaaren pituuteen ja jousen iskupituuteen nähden. Tähänkin käytäntöön on varmasti ollut hyvät syynsä.

Se, laahaako jänne tukkia iskun lopussa vai ei, riippuu detaljeista. Tätä samaa ongelmaa on ratkottu (tietysti) jo keskiajalla, joko tekemällä kaaresta edestäpäin katsoen käyrä tai työstämällä "kisko" koveraksi. Itse käytän molempia sopivassa suhteessa, eikä jänne kosketa mihinkään muuhun kuin kaaren ja nuolen nokkeihin. Tällä kitkan eliminoimisella on todella iso vaikutus nuolen lähtöön.

[K.Haulivuori]

Luultavasti jos jänne korkeus olisi varsijousessa 0, niin teho vähenisi huomattavasti. Esimerkiksi jos laitat käsijouseen jännekorkeuden nollaan niin
onhan selvää etttä se ampuu laiskasti. (paitsi jos pidentää vetoa) Näin luulisin.

[K.Haulivuori]

Öö, olen tainnut puhella jotain ihan puuta heinää äsköisessä viestissä.
Mutta luulisin että jos jänne korkeus olisi 0, niin heitto pysyisi varmasti kelpona. Mutta jos jänne olisi löysällä siis niin että se roikkuisi aivan vapaana, niin jänne ei saattelisi nuolta loppuun ja teho kärsisi. Siis niin että nuoli saisi liukua osan kourusta ilman jänteen työntämistä ja hidastuisi.

[Jukka Koivusaari]

[Tuukka Kumpulainen]

Jukka,

Heitä nyt vaan ne pari fiksua teknistä selitystä. Ei saa tuolla tavalla kiusata, että annetaan ymmärtää mutta ei ymmärretä antaa.

En ihan vähällä usko, että keskiajan loppupuolen teräskaaret olisivat myötäkäyristyneet käytössä, näiden valmistusta oli optimoitu tuohon mennessä toden teolla ympäri Eurooppaa useamman sata vuotta. En ole perillä teräksen syvimmästä olemuksesta, mutta luulisin sen myötäkäyristyvän puuta noin kymmenen kertaa tiheämpänä aineena ja asianmukaisesti karkaistuna hyvin niukasti jopa erittäin jäykissä kaarissa? Sotavarsijousten kaarissa on vielä rutkasti rasitusta jakavaa, litteää pintaa eivätkä jousten pituussuhteetkaan ole ihmeellisiä. Aikalaiskuvauksissa kerrotaan varhaisten teräskaarien paukkuneen herkästi poikki, liekö sepät joutuneet sitten "pehmittämään" kaariaan?

[Jukka Koivusaari]

No siis esimerkksi
Lyhyemmällä jänteellä jousta on helpompi käsitellä - pitkä kaari taas on taipuisampi ja saa siis olla paksumpi . Todella tehokkaassa apulaitteella viritettävässä varsijousessa päällimmäinen ongelma on saada mahdollisimman iso ja taipuisa kaari ängetyksi mahdollisimman pieneen tilaan. Sen takia niissä oli ne lyhyet iskupituudetkin = paksumpi kaari .

Valmiiksi myötäkäyrä kaari ei kehitä saranaa yhtä herkästi kuin suora . Varsinkin jos kärjissä on vastakaarta- tulee semmoinen kiertävä vääntö lapoihin.

Jänteen jännitys riippuu jänteen ja lavan kulman kosinista - eli kun jännekulma on laaja , jänteessä on levossa vähemmän venytystä - saadaan kevyempi ja venymättömämpi jänne. Tällaiseen jouseen on myös helpompi virittää jänne.

Loivalla jännekulmalla ja lyhyellä vedolla kaaren liike suhteessa jänteeseen on pienempi ja siis nopeus hitaampi - eli hyötysuhde paranee, kun kaaren liikuttelu vaatii vähemmän työtä.


Ja tosiaan teräskaari ei mene vatsasta ryppyyn niinkuin puu. Eli mikäli se sisäänajossa kuoleentumisen takia käyristyy sitä voi tietyissä rajoissa kiristellä lisää - väsymismurtuma on asia erikseen. Esm pianolangan voi pakotttaa pykkipojanjousen muotoon ja se joustaa edelleen kivasti.

Teräksesen käyttäytymisessä on huomattavia eroja tietysti karkaisun suhteen. Betoniraudasta tulee hyvin erilainen jousi kuin rautasahan terästä.

Ja muuten se jänteen hankaus nuoliuraankaan ei ole mikään poissuljettu selitys . Ainoa haitta korkeasta jänteestähän on hiukan raskaampi tukki.

Ylipitkä nuoliura taas helpottaa pitkien etupainoisten nuolten ampumista. Painopiste pysyy pidempään tuen päällä , eivät tipahda jänteeltä kesken kiihdytyksen niin herkästi.

[Vieras]

[Vieras]

En onnistunut jostain syystä kirjautumaan sisään lähettäessäni viestiä, mutta ylläoleva viesti tuli siis minulta.
/Toni Turunen

[S. Hankaniemi]

Hyvä, Toni! Alkaa Kylämäen pelto käydä lyhyeksi noilla kantomatkoilla.

[Tuukka Kumpulainen]

Kuralan pituusammuntapelto on muistaakseni 278 metriä aidasta aitaan. Ahtaaksi käy. Paikka on muutenkin - sijaintia lukuunottamatta - vähemmän optimaalinen.

Tonin koeammunnat ovat tosi mielenkiintoisia, etten sanoisi uraauurtavia. Noin vuosi sitten kronotimme samaa jousta vanhalla jänteellä ja jalalla, ja nuolten lähtönopeus kasvoi reilusti vielä kevyimmällä, lähinnä käsijousen pituusnuolta vastaavalla nuolellakin. Kuivalaukausnopeutta ei siis saavutettu, vaikka kaaren ja jänteen massa ovat moninkertaiset mihin tahansa puiseen käsijouseen verrattuna. Iskun lyhyydellä lienee jotain tekemistä tämän kanssa?

Tonin viimeisin tulos on aika vankka osoitus jänteen ja jalan välisen kitkan haitallisuudesta. Pitkää jänneväliä tämän eliminoimiseen ei tarvittu, vain pientä tuunausta osien yhteensovituksessa.

[tkorte]

On se hienon näköinen! Hyvä että tuunaatte, niin ei tarvii kaikkien tehdä mutu pohjalta.
Tollasta määkin olen aina halunnut, mutta kun metsästyskielto tuli niin en enää tiedä, en ehkä jaksa tehdä.. No eläke päivillä.

[Toni Turunen]

Perinteisten jalkajousien teräskaarien rakenteeseen tuli nyt uutta tietoa.

Nykyään helpoimmin teräskaaren rakentaa jousiteräksestä, mutta kansantieteellisessä aineistossa on viittauksia laminoituun rakenteeseen. Sireliuksen teoksessa "Suomen kansanomaista kulttuuria" kerrotaan, että "Selkä eli kaari oli rauasta, wielä kahesta rauasta, mellosta ja teräksestä, ulospuoli mellosta jotta ei katkiaisi, sisäspuoli teräksestä."

Itse en ainakaan ole löytänyt mitään tutkimuksia kaarien sisäisestä rakenteesta, joten todellinen valmistustekniikka on jäänyt arvausten varaan. Pääsin kuitenkin eilen tutkimaan Turun Maakuntamuseon luultavasti 1600-luvulta olevaa teräskaarta. Hiukan viilaa ruostuneeseen pintaan ja laimeaa typpihappoa päälle, niin totuus paljastui. Hiilipitoinen teräs etsautui tummaksi ja vähähiilinen rauta jäi vaaleaksi. Vanhat kansanviisaudet pitivät siis paikkaansa eli rakenne on laminoitu.

Yllättävää oli selässä olevan rautakerroksen ohuus koealueella. Alle 2 milliä 13 millin kokonaispaksuudesta. Todellisuudessa rautaa saattaa olla paksummaltikin. Itse olen kokeillut laminoitua rakennetta suhteella 1/3 rautaa ja 2/3 terästä. Taottaessa teräs kuroutui sivuilta raudan ympärille, niin että sivuprofiilista näytti siltä, että rautaa ei ole ollenkaan, vaikka keskellä rautaa oli kuitenkin yli 1/3 paksuudelta.

Näillä kokeilla ei löytynyt siis mitään suoraa ohjetta, millä suhteella terästä ja rautaa kannattaa laminoida sopivan rakenteen aikaansaamiseksi. Se ei selviä kuin rälläkällä ja itse ainakin mieluummin koeampuisin vanhoilla kaarilla kuin lähtisin niitä katkomaan.

[Risto Rautiainen]

Kiitoksia paljon, todella hyvää juttua Tonilta! Voiko kysessä olla materiaalin (teräs) säästäminen vai onko rakenteella todellakin jonkilaisia suorituskykyä parantavaa vaikutusta?

[jkekoni]

Jäi vaan mietityttään, että eikö todella ton kaaren sisälle pääse katsomaan mitenkään hajottamatta sitä.

Yksi idea joka tuli mieleen, että jos röntgen kuvan hyvin suurella energialla, niin näkyisikö mitään eroa raudassa ja teräksessä ja vaikkei näkyisi, niin näkyisikö liitoskohdassa edes jotain.

Poistit ruostetta typpihapolla. Onko sillä etuja fosforihappoon nähden?

Mulle tuli mieleen että eikös sähkösoodaus ole sellainen jota käytetään, kun ei haluta kuluttaa alkuperäistä materiaalia.

[Toni Turunen]

Laminoitu rakenne on tehty ominaisuuksien parantamiseksi. Pelkkä raudasta tehty kaari jännitettäessä vain taipuisi ilman, että se palautuu vanhaan muotoonsa. Teräskaaren sen sijaan voi karkaista ja päästää jousimaiseksi. Teräs on kuitenkin aina enemmän tai vähemmän haurasta ja teräskaari saattaa mennä poikki. Sitkeä rautakerros minimoi katkeamisen riskiä. Eli rauta toimii selässä kuin raakanahka puujousessa.
Mahdollista on myös, että teräs/rauta rakenteesta on myös enemmänkin hyötyä, eli että se toimii kuin kahdesta puusta tehdyt puujouset.

En poistanut ruostetta typpihapolla vaan viilalla. Typpihapolla etsasin vain raudan ja teräksen erot esiin. En tiedä paljoakaan noista hapoista, mutta etsaukseen toimii monet hapot.

[Risto Rautiainen]

Tänks. Perustuuko tuo siihen, että raudan vetolujuus olisi parempi kuin teräksen vai yksinkertaisesti siihen että paikataan mahdollisia valmistuksessa tulleita virheitä? Rauta kun ei karkene, niin ei ole pelkoa että siihen olisi tullut esim karkaisussa ylimääräisiä jännityksiä jne?

[Jukka Koivusaari]

[Arwi]

[Toni Turunen]

[Simo Hankaniemi]

Eikö vaski tarkoita lähinnä pronssia? On mahdollista, että se on laitettu siihen vain runomitan vaatimusten vuoksi. Mutta onko mitään tietoja siitä, että olisi yhdistetty pronssia ja rautaa (terästä) samaan kaareen? Pronssi on kai terästä elastisempaa, joten pronssiselkä tuntuisi loogiselta ratkaisulta. En tunne kovin hyvin metalliasioita, joten en tiedä onko tällainen ratkaisu käytännössä mahdollinen. Pronssista on kyllä tehty jousia sekä Lähi-idässä että Intiassa.

[Mika]

Tukiton varsijousi (bamboo/horn/sinew composite bow 60#-100#).

"This low crossbow draw-weight was just for ease of experimentation."

[Mika]

Edellisen laukaisumekanismi.

[V.T]

[Arwi]

[V.T]

Ahh, yes olen pahoillani unohdin tuon kokonaan Vaskitsa ON ollut aikoinaan sisiliskon kaltainen matelija jolla on ollut raajat muistaakseni. Mutta aiheesta jatkukoon?

[jkekoni]

Jännä toi laukaisukoneisto.

Näytää siltä, että toi vaatii käytännössä metalliset osat.

[Jukka Koivusaari]

[jkekoni]

wow, Niimpä näkyy!

Kuvista puuttuu hieman resoa, että voisi katsella lähempää.

Saako tollaisesta puisesta kestävää ilman että se kasvaa liian suureksi?

Joo vanerista saa sitten varmaan jo paremmin, kun siinä
ei ole syiden suuntaista heikkoutta samalla tavalla, kuin tavan puussa.

[Jukka Koivusaari]

Kuvassa on noin sentin paksuiset pyökin ja omenapuun palat - akseli 2mm karkaistua naulaa. Viimeksi kokeiltu jousi on suunnillen 70 paunainen. Periaatteessa virekynteen kohdistuu sama rasitus kuin kaaren päihin - eli kestääkseen lukon pitäisi olla suunnilleen samankokoinen kuin jousen kärjet + kulumisvara.

[Vieras]

[Jukka Koivusaari]

[Mika]

Muistaakseni teräskaarinen varsijousi tärähti huomattavasti tai huomattavan terävästi laukaistaessa tai ihan lopuksi. Tuo terävä tärähdys voi selittää salaperäiset lisämetrit kevyemmällä nuolella, kuin saattona, kun taasen jo hiemankin painavampi nuoli pehmentää jo luonnostaan tuota terävää iskua, niin kuin laukaisua muutenkin. Itse ammuskelin joskus teräsnuolia teräskaarisella jousella ja tuosta huolimatta muistan terävän iskun laukaisun yhteydessä.

Ihan pienelläkin tärähdyksellä voi olla kevyemmän nuolen osalta ratkaiseva merkitys...

[Tell]

[Mika]

Build a Wooden Crossbow Popular Mechanics Plans
Repeating Crossbow
http://www.vintageprojects.com/archery/crossbowfull.pdf

[Enska]

Tervehdys kaikille perinnejousen rakentajille. Rakensin viime talvena kaksi perinteellistöä teräsjousta eli jalkajousta Museovirastossa olevan mallin mukaan. Työaikaa en laksenut mutta aloitin syksyllä ja jouset olivat valmiina huhtikuun lopulla. Nuolien teko on edelleen menossa. Toisen teräsjousen pituus on 96 cm ja pitempi on 108 cm.
Jousen leveys on keskikohdalta 8 cm ja kärjissä le veys on 4 cm. Jousen paksuus on keskellä 8 mm ja kärjissä 6 mm. Jouset karkaistiin jousitakomossa. Tuotekehittelin jänteen kiinnityksen pulttaamalla jännekoukut teräsjousen päihin. Jättämällä koukun kärjen kiristysruuvin löysälle pystyn koukun kärkeen pannun putken avulla vipuamaan jänteen kireälle. Sen jälkeen kiristän koukun kiinityspultin.
Pyörähtävän lukon sorvasin ja jyrsin teräksestä. Varren muotoilin saarnesta. Jänne on dacronia (B60 bowstring) ja tein sen 160 kertaiseksi. Päällystin jänteen tiukalla nailonpunoksella ja lopuksi kiersin jänteen ympärille nahkasuojuksen.
Kevyet Nuolet tein 10 mm alumiiniputkesta joihin sorvasin terät alumiini tangosta. Sulat kiinitin liimaalla. Raskaat nuolet tein koivusta joihin tuli teräskärjet. Teräskärjet tein 4 cm pitkistä ja 10 mm halkaisijaltaan olevista teräsputken pätkistä joihin pistehitasukselle kiinitin 8 cm pitkän ja 4 mm halkaisijaltaan olevan teräskärjen.
Teräsjousen virittimen tein lattateräksestä. Löysin kirjastosta kirjan missä oli mallikuva. Kehittelin ideaa ja nyt minulla on kaksikourainen 120 cm pitkällä viritintangolla varustettu teräsjousen viritin. Ilman viritintä en saisi kumopaakaan jousta viritetyksi.
Kesällä on koeammunnat. Kuka tietää miten rakennetaan lentonopeuden mittauslaite? Onko olemassa valmiita valokennomittareita? Miten teräsjousen voima mitataan? Miten lasketaan lentonopeus ja kantama kun tunnetaan teräsjousen voima ja nuolen paino
Miten lasketaan kantama kun tiedetään jousen voima ja nuolen paino?

[Mika]

Joskus ollut tuollainen valokenno,

http://www.riistamaa.fi/
http://www.riistamaa.fi/files/2006/05/chrony-m-1.pdf
http://www.riistamaa.fi/files/2006/05/chrony-beta-master.pdf

Kantamaa ei lasketa, vaan käysdään testaamassa. Liian monta muuttujaa jotka puuttuvat kaavasta, jolloin tulos voi olla teoreettinen paras mahdollinen, tai keskimääräinen. Mistään soffaperuna mittailusta on vaikeata tehdä käytännöllistä.

Nopeusmittarikin on turha, mikäli laitteella laskee kantamia ja ampumatta :=)

[Mika]

Lisää valokennosta löytyy googlella, http://www.google.fi/search?hl=fi&q=Chrony+M-1&btnG=Hae&meta= ,tai kuvia googlella http://images.google.fi/images?hl=fi&q=Chrony%20M-1&btnG=Hae&ie=UTF-8&oe=UTF-8&um=1&sa=N&tab=wi

Taisi valottaa asiaa. Ei pidä ottaa nokkiinsa, mikäli on sitä sorttia.

[Tuukka Kumpulainen]

Enska,

Mikä mahtaa olla jousten vetopituus? Kovin ohuita ja leveitä kaaret ovat - ei rasitu teräs niinkuin pitäisi. Paksuutta voisi olla keskellä helposti 12 milliä ja leveydestä vastaavasti puolet pois niin kaarten massa suhteessa vetovastukseen pienenisi tehokkaalle tasolle ilman että turvallisuudesta tarvitsisi tinkiä.

160-lankainen dacron-jänne on ylipaksu ja syö sekin heittoa. Jos jousesi ovat 200-paunaisia, riittää jänteeseen mukavasti kolmekymmentä lankaa. Jänteen massa putoaa viidennekseen ja säästyvä energia siirtyy nuoleen. Ja nahkapäälliset pois jos nyt ei ehdoin tahdoin halua heikentää joustensa tehoa.

Jäykkien varsijousten kaarten jäykkyyden (voiman) mittaus on melko hankalaa. Sataan paunaan asti pärjää tarkoitukseen tehdyillä jousimittareilla, mutta jos kaaret eivät ilman vippaa mene vireeseen, ovat ne paljon jäykempiä. Tavallinen riuska mies tempaisee paljain käsin ja jalkalenkin avulla 150-paunaisen jousen vireeseen, moni jonkin verran jäykemmänkin. Kaarten taipumasta paljain käsin kiskomalla saa osviittaa täyden vedon vastuksesta. Koivusaaren jänteestäroikkumismetodi toimii myös kunhan oman painonsa tietää.

Nuolten nopeuden mittaamiseen voi hommata vähän yli satkulla kaupasta kronografin.

Kantamia on ihan turha ja käytännössä mahdoton laskea. Etsit vain turvallisen, riittävän ison peltoaukean ja ammut siellä pituutta kantaman selvittääksesi.

[Jukka Koivusaari]