Jousi Foorumin päävalikko Jousi
HTML-kopio vanhasta keskustelualueesta
 
 OhjeOhje   HakuHaku   KäyttäjälistaKäyttäjälista   KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät   RekisteröidyRekisteröidy 
 Omat asetuksetOmat asetukset   Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestitKirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit   Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään 

Varsijousen rakentelua
Siirry sivulle 1, 2  Seuraava
 
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Jousi Foorumin päävalikko -> Varsijouset
Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe  
Kirjoittaja Viesti
Smiz
Vieras





LähetäLähetetty: 24.05.2005 18:16    Viestin aihe: Varsijousen rakentelua Vastaa lainaamalla viestiä

Onko kukaan rakennellut varsi- tai jalkajousia? Itselläni on jo pitkään ollut suunnitelmissa rakentaa moinen. Mitä materiaaleja suosittelette runkoon ja kaareen? Entäpä laukaisumekanismi? Ideoita, linkkejä ja vinkkejä otetaan vastaan. Kiitos.
Takaisin alkuun
Risto Rautiainen



Liittynyt: 23 Lok 2004
Viestejä: 149

LähetäLähetetty: 24.05.2005 21:29    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Noistapa kysymyksistä voisi kirjoittaa kirjan Smile

Payne-Gallwey niminen heppu itse asiassa on niin tehnytkin, pitäs olla kohtuu hyvin saatavilla. Kirjasta löytyy kuvia täältä: http://www.crossbows.ru/making/

Kannattanee ajella vaikka baabelin kalan läpi, helpottaa selaamista. Rungon voi tehdä mistä tahansa kovapuusta (koivu, tammi jne.) ja kaaren varmaan pystyy tekemään mistä tahansa jousipuusta, en ole kyllä kokeillut. Auttavasti voisi kuvitella jostain jäpäkästä lehtijousesta pystyvän rälläköimään itselleen teräksisen jousen. Tosin kun materiaalia ei ole alunperin sitä varten valmistettu, voi tulos olla jopa hengenvaarallinen, joten varovainen kannattaa olla. Rulla kannattaa tehdä luusta tai sarvesta, johon sitten lisää liipaisimen pään kohdalle metallia.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
MikaNuotio



Liittynyt: 06 Syy 2004
Viestejä: 534

LähetäLähetetty: 24.05.2005 21:39    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Samaa aisiaa käsiteltiin täällä http://www.eralle.net/forum/viewtopic.php?p=124956#124956
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Harri
Site Admin


Liittynyt: 07 Hei 2004
Viestejä: 83
Paikkakunta: Turku

LähetäLähetetty: 24.05.2005 21:42    Viestin aihe: varsijousilinkit Vastaa lainaamalla viestiä

Huomasitko tämän aiheen foorumissa?

http://www.utbl.net/perinnejousi/viewtopic.php?t=114

Tuolla on muutamia aika mielenkiintoisia linkkejä varsijousista.

Itsekkin olen ajatellut varsijousen pykätä, kunhan saan muut jousiprojektit valmiiksi.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
antsu
Vieras





LähetäLähetetty: 01.06.2005 10:38    Viestin aihe: jalkajousi Vastaa lainaamalla viestiä

Tein tässä suomalaismallisen jalkajousen ja kaari tuli auton lehtijousesta, mutta eipä tosiaan tullut hyvää, vaikka jäykkyyttä oli 150 paunaa. Painoa oli ja vastaavasti iskunopeus aika huono. Jos tekee metallista niin saa tosiaan olla parasta tarkoitukseen käyvää jousiterästä. Suuressa Jousikirjassa on ohjeet siihen..
Takaisin alkuun
M. Haverinen



Liittynyt: 14 Elo 2004
Viestejä: 74

LähetäLähetetty: 01.06.2005 11:22    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Mikäli haaveilee teräskaarisesta jalkajousesta, kannattaa silloin asettaa tavoitteet yli 300:n paunan. Muutoin teräs on liian raskas materaali kaareen ja tekee siitä hidasheittoisen. Puusta saa epäilemättä huomattavasti terästä nopeamman kaaren ja paunojakin pitäisi saada varmaan 150:n asti ilman jänne selkää ja sarvi vatsaa.

Tein viimeisimmän jalkajousen kaaren koivusta ja katajasta laminoimalla. Kataja oli lähes oksatonta ja koivuselkä oli seurattu yhdelle lustolle. Sain siihen noin 120 paunaa jäykkyyttä 12" vetopituudelle (noin 9" isku). Arvio perustuu siihen, että paunamittari heilahti yli 90 paunaa alle 10" vedolla. Kaari heitti aivan pirun hyvin siihan asti, kunnes sen typeryyksissäni rikoin.

Jousi ampui kuitenkin ennen hajoamistaan varsin hyviä tuloksia mm. yli 210fps 200gr pituusnuolta. Kunnollista pituus tulosta ei saatu, mutta paras laukaus joka lähtiessään osui kronon heijastimeen kantoi hieman yli 200m. Seuraavaksi yritimme kronottaa 1000gr bodkin nuolen, mutta nuolen nokkiura ei ollut jänteelle sopiva ja jousi löi tyhjänä jänteen lipsahtaessa nuolen ali. Sen pituinen se.

Älkää ikinä ampuko toisten nuolia omalla jousella, jos lainkaan epäilette niiden sopivuutta!!!

No, ei muuta kun uuden tekoon... Crying or Very sad
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Arwi



Liittynyt: 26 Elo 2004
Viestejä: 329

LähetäLähetetty: 01.06.2005 17:25    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kiinnostaisi kanssa tuo tekeminen ja nimenomaan puukaarista.
Joten :lol:
kaarien mittoja kaivataan. Pituuksia, leveyksiä, kokemuksia jne.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
MikaNuotio



Liittynyt: 06 Syy 2004
Viestejä: 534

LähetäLähetetty: 01.06.2005 17:53    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Puukaarinen varsijousi näyttäisi olevan noin kaksi kertaa pitempikaarinen kuin yhdistelmä tai teräskaarinen. Iskupituus oli noin puolet yhden kaaren pituudesta. Puukaari esimerkkitapauksessa oli pyoreähkö vatsaltaan ja selkä littana eli näytti lyhennetyltä ELBiltä ja kaari oli ilmeisesti Marjakuusta.

Tässä pari kuvaa esimerkkitapauksesta. Kuten näkyy on puukaari aika pitkä.



Crossbow2.jpg
 Description:
 Filesize:  93.39 KB
 Viewed:  45443 Time(s)

Crossbow2.jpg



Crossbow1.jpg
 Description:
 Filesize:  165.82 KB
 Viewed:  45443 Time(s)

Crossbow1.jpg


Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
M. Haverinen



Liittynyt: 14 Elo 2004
Viestejä: 74

LähetäLähetetty: 04.06.2005 21:06    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Arwi kirjoitti:
kaarien mittoja kaivataan. Pituuksia, leveyksiä, kokemuksia jne.


Kaikki eurooppalaiset ja pohjoismaiset alkuperäiset puu- tai komposiittikaaret jotka olen nähnyt näyttävät melkoisen leveiltä ennemmin kuin pyöreiltä ja kapeilta. Monet ovat päistä todella leveitä ja raskaita, mutta se ei ehkä ole ollut ongelma ammuttaessa todella raskaita vasamia. Nuotion arvelema puukaaren pituus tuntuu minusta aivan liioittelulta. Teräskaaret voivat olla hieman lyhyempiä, mutta en ole koskaan nähnyt niin suuria eroja. Omissa kokeiluissa olen käyttänyt iskupituus / kaarenpituus suhdetta 1:3. Todennäkoisesti 1:2,5 riittäisi kevyemmillä, mutta ainakin edellinen jalavakaari (noin 70 paunaa) otti reiluhkosti settiä jo 1:3 suhteella. Silti heitti hyvin.

Nykyisessä (ja toistaiseksi ainoassa) jalassa vetopituudeksi tulee noin 30cm eli 12" joten kaaren pituutena olen pitänyt noin 90cm. Mitä lyhempi isku, sitä vähemmän kyseisestä paunamäärästä saa irti. Joissain säilyneissä kotimaisissa teräskaarisissa jousissa isku on vain kymmenisen senttiä.
Omat kaareni ovat olleet keskeltä viitisen senttiä leveitä ja aluksi 15- 20mm paksuja. Se Koivu-kataja kaari tosin oli yli 25mm paksu, mutta sitä sai ohentaa reilusti. Jos ei aio käyttää mitään 1000-1500gr vasamia, lapojen päät kannattaa ohentaa (tai paremminkin kaventaa. Kaventamalla saa enemmän massaa pois ilman, että kevennettävä kohta antaa periksi) niin kevyiksi kuin vaan uskaltaa. Kaaren muoto pitää olla yleensä jousta takaa päin katsottuna kaareva siten, ettei jänne laahaa iskupintaa pitkin, vaan lepää siinä suorana kevyesti pintaa koskien. Muulloin jänteen ja pinnan välinen kitka syö jännettä ja iskunopeutta.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Vieras






LähetäLähetetty: 02.08.2005 19:19    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tässä yhden yhdistelmäkaaren halkileikkaus (horn and sinew) ja vastaavanlaisella yhdistelmäkaarella varustettu varsijousi.


Crossbow3.jpg
 Description:
 Filesize:  64 KB
 Viewed:  45442 Time(s)

Crossbow3.jpg



Crossbow4.jpg
 Description:
 Filesize:  93.06 KB
 Viewed:  45442 Time(s)

Crossbow4.jpg


Takaisin alkuun
Tuomo



Liittynyt: 25 Lok 2004
Viestejä: 2220
Paikkakunta: Hausjärvi

LähetäLähetetty: 12.01.2006 14:01    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tässä vähän mietiskelin varsijousta, jollainen olisi mukava joskus väsätä. Kuvia kun katselee, niin rupesin ihmettelemään, että miksi varsijousen kaari on viritetty suhteellisesti lähes samalle jännekorkeudelle kuin käsijousissakin? Miksi jännekorkeus ei voisi olla vaikkapa 0 cm? Tällöin kaaren iskupituus olisi pitempi. Esimerkiksi Haverisen varsijousi oli tekstin perusteella viritetty 3 tuuman jännekorkeudelle, mutta miksi? Miksi ei 0 tuumaa / senttiä? Vai tuleeko ongelmaksi jousen säätäminen siten, että jänne ei laahaa iskun lopussa varsijousen vartta? Vai onko ongelmana kaaren muotoilu, ilman että kaareen tekee keskelle reikää nuolta varten?
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti Käy lähettäjän sivustolla
Tuukka Kumpulainen



Liittynyt: 25 Hei 2004
Viestejä: 1566
Paikkakunta: Turku

LähetäLähetetty: 12.01.2006 15:52    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Laitan kuvia omasta kokopuisesta vjousestani kunhan saan sen uuden kaaren valmiiksi ja jalkaan kiinni. Kaari on syreeniä, n. 35mm leveä tyvestä ja pituussuhteeltaan 1:3 (aiempi tuomikaari on hyvän matkaa lyhyempi ja tilleriltään pyöreämpi).

Tuomo,

Käytän varsijousessani aina niin lyhyttä jänneväliä kuin mahdollista, käytännössä n. 30 mm, eli sen verran, että jänne on kireällä heti alkuvedosta mutta ei enempää. Puisiin varsijousenkaariin kohdistuu materiaaliin nähden kohtuutonta rasitusta, kun jousi on täydessä vedossa väkisinkin sekuntikaupalla joka laukauksen välissä. Jos vain jotenkin voi kokonaisrasitusta pienentää, se kannattaa. Kun alkuperäisiä puukaarisia varsijousia ei ole jänteet paikoillaan säilynyt, emme tiedä mikä oli käytäntö keskiajalla (voin kyllä arvata). Myöhemmissä komposiittikaarissa jänteet ovat jopa hieman löysällä ja jänneväli siis olematon. Teräskaarisissa varsijousissa jännevälit olivat monasti kohtuuttoman suuruisia kaaren pituuteen ja jousen iskupituuteen nähden. Tähänkin käytäntöön on varmasti ollut hyvät syynsä.

Se, laahaako jänne tukkia iskun lopussa vai ei, riippuu detaljeista. Tätä samaa ongelmaa on ratkottu (tietysti) jo keskiajalla, joko tekemällä kaaresta edestäpäin katsoen käyrä tai työstämällä "kisko" koveraksi. Itse käytän molempia sopivassa suhteessa, eikä jänne kosketa mihinkään muuhun kuin kaaren ja nuolen nokkeihin. Tällä kitkan eliminoimisella on todella iso vaikutus nuolen lähtöön.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
K.Haulivuori



Liittynyt: 02 Tam 2006
Viestejä: 122
Paikkakunta: Nousiainen

LähetäLähetetty: 12.01.2006 15:54    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Luultavasti jos jänne korkeus olisi varsijousessa 0, niin teho vähenisi huomattavasti. Esimerkiksi jos laitat käsijouseen jännekorkeuden nollaan niin
onhan selvää etttä se ampuu laiskasti. (paitsi jos pidentää vetoa) Näin luulisin. Rolling Eyes
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
K.Haulivuori



Liittynyt: 02 Tam 2006
Viestejä: 122
Paikkakunta: Nousiainen

LähetäLähetetty: 06.02.2006 20:20    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Öö, olen tainnut puhella jotain ihan puuta heinää äsköisessä viestissä.
Mutta luulisin että jos jänne korkeus olisi 0, niin heitto pysyisi varmasti kelpona. Mutta jos jänne olisi löysällä siis niin että se roikkuisi aivan vapaana, niin jänne ei saattelisi nuolta loppuun ja teho kärsisi. Siis niin että nuoli saisi liukua osan kourusta ilman jänteen työntämistä ja hidastuisi. Very Happy
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Jukka Koivusaari



Liittynyt: 04 Mar 2005
Viestejä: 232

LähetäLähetetty: 28.02.2006 22:42    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tuukka Kumpulainen kirjoitti:
Teräskaarisissa varsijousissa jännevälit olivat monasti kohtuuttoman suuruisia kaaren pituuteen ja jousen iskupituuteen nähden. Tähänkin käytäntöön on varmasti ollut hyvät syynsä.


Voisin esittää tuohon parikin mahdollista fiksua teknistä selitystä. Mutta totuus noissa saattaa olla niinkin tylsä kuin, että kaari on käytössä käyristynyt ja jännettä on kiristelty lyhentämällä.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Tuukka Kumpulainen



Liittynyt: 25 Hei 2004
Viestejä: 1566
Paikkakunta: Turku

LähetäLähetetty: 01.03.2006 13:19    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Jukka,

Heitä nyt vaan ne pari fiksua teknistä selitystä. Ei saa tuolla tavalla kiusata, että annetaan ymmärtää mutta ei ymmärretä antaa.

En ihan vähällä usko, että keskiajan loppupuolen teräskaaret olisivat myötäkäyristyneet käytössä, näiden valmistusta oli optimoitu tuohon mennessä toden teolla ympäri Eurooppaa useamman sata vuotta. En ole perillä teräksen syvimmästä olemuksesta, mutta luulisin sen myötäkäyristyvän puuta noin kymmenen kertaa tiheämpänä aineena ja asianmukaisesti karkaistuna hyvin niukasti jopa erittäin jäykissä kaarissa? Sotavarsijousten kaarissa on vielä rutkasti rasitusta jakavaa, litteää pintaa eivätkä jousten pituussuhteetkaan ole ihmeellisiä. Aikalaiskuvauksissa kerrotaan varhaisten teräskaarien paukkuneen herkästi poikki, liekö sepät joutuneet sitten "pehmittämään" kaariaan?
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Jukka Koivusaari



Liittynyt: 04 Mar 2005
Viestejä: 232

LähetäLähetetty: 07.03.2006 12:32    Viestin aihe: varsijousi Vastaa lainaamalla viestiä

No siis esimerkksi
Lyhyemmällä jänteellä jousta on helpompi käsitellä - pitkä kaari taas on taipuisampi ja saa siis olla paksumpi . Todella tehokkaassa apulaitteella viritettävässä varsijousessa päällimmäinen ongelma on saada mahdollisimman iso ja taipuisa kaari ängetyksi mahdollisimman pieneen tilaan. Sen takia niissä oli ne lyhyet iskupituudetkin = paksumpi kaari .

Valmiiksi myötäkäyrä kaari ei kehitä saranaa yhtä herkästi kuin suora . Varsinkin jos kärjissä on vastakaarta- tulee semmoinen kiertävä vääntö lapoihin.

Jänteen jännitys riippuu jänteen ja lavan kulman kosinista - eli kun jännekulma on laaja , jänteessä on levossa vähemmän venytystä - saadaan kevyempi ja venymättömämpi jänne. Tällaiseen jouseen on myös helpompi virittää jänne.

Loivalla jännekulmalla ja lyhyellä vedolla kaaren liike suhteessa jänteeseen on pienempi ja siis nopeus hitaampi - eli hyötysuhde paranee, kun kaaren liikuttelu vaatii vähemmän työtä.


Ja tosiaan teräskaari ei mene vatsasta ryppyyn niinkuin puu. Eli mikäli se sisäänajossa kuoleentumisen takia käyristyy sitä voi tietyissä rajoissa kiristellä lisää - väsymismurtuma on asia erikseen. Esm pianolangan voi pakotttaa pykkipojanjousen muotoon ja se joustaa edelleen kivasti.

Teräksesen käyttäytymisessä on huomattavia eroja tietysti karkaisun suhteen. Betoniraudasta tulee hyvin erilainen jousi kuin rautasahan terästä.

Ja muuten se jänteen hankaus nuoliuraankaan ei ole mikään poissuljettu selitys . Ainoa haitta korkeasta jänteestähän on hiukan raskaampi tukki.

Ylipitkä nuoliura taas helpottaa pitkien etupainoisten nuolten ampumista. Painopiste pysyy pidempään tuen päällä , eivät tipahda jänteeltä kesken kiihdytyksen niin herkästi.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Vieras






LähetäLähetetty: 16.03.2006 00:28    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

antsu kirjoitti:
Tein tässä suomalaismallisen jalkajousen ja kaari tuli auton lehtijousesta, mutta eipä tosiaan tullut hyvää, vaikka jäykkyyttä oli 150 paunaa. Painoa oli ja vastaavasti iskunopeus aika huono.


M. Haverinen kirjoitti:
Mikäli haaveilee teräskaarisesta jalkajousesta, kannattaa silloin asettaa tavoitteet yli 300:n paunan. Muutoin teräs on liian raskas materaali kaareen ja tekee siitä hidasheittoisen.


Itse olen tehnyt arviolta noin 200 paunaisen suomalaistyyppisen teräskaarisen jalkajousen. Viritys tapahtuu viritysvyöllä ja vekaralla, joten kaaren virittäminen onnistuu kohtuullisen vähäisellä voimankäytöllä. Käytännössä jaloilla pitää nostaa noin 50kg. Onnistuu ainakin itseltäni huomattavasti paremmin kuin vaikkapa 70 paunaisen jousen jännittäminen. Teräskaari on raskaampaa materiaalia kuin puu, joten paunoja tarvitaan, mutta heitossa ei ole ollut valittamista.

Viime vuonna ammuin teräskaarella pituusammuntakisoissa 217 metriä 18g:n nuolella. Nyt sain valmiiksi samaan kaareen uuden tukin ja jänteen ja olen juuri käynyt koeampumassa uudistettua peliä. Heitto on nyt 286 metriä samalla vanhalla 18g:n nuolella (mitattu linjassa mitalla). Uudistuksina on kevyempi jänne (paino vanhassa 71g ja uudessa 43g) sekä tukin rakenne niin ettei jänne pääse hankaamaan tukkia liikaa. Vanhasta kaaresta löytyi yllättävän paljon lisää potkua kun yksityiskohdat saatiin kuntoon.

Teräskaarten "hidasheittoisuus" on hyvin suhteellista. Vaikka kaari painaa kuin synti (1,7kg), niin muutaman gramman erot nuolten painossa vaikuttavat oleellisesti heittoon. 5 grammaa vähemmän nuolen painoon lisäsi heittoa 36 metriä. Jos teräskaari olisi todella hidasheittoinen, niin se tuskin heittäisi kevyempiä nuolia oleellisesti paremmin kuin raskaampia.

Tässä kuva vanhan teräskaarijouseni uudistetusta asusta. Seuraavaksi olisi tarkoitus tehdä uusi teräskaari laminoimalla. Paunoja ei yhtään lisää, mutta kaaren painoa alas kaventamalla leveyttä ja paksuntamalla kaarta. Lisäksi kaareen vain vähän myötäkäyryyttä ja jänneväli alhaiseksi jotta iskupituus pitenisi. Näillä resepteillä heitto toivottavasti paranee entisestään ilman paunojen kasvua.



150306 026.jpg
 Description:
 Filesize:  152.28 KB
 Viewed:  44741 Time(s)

150306 026.jpg


Takaisin alkuun
Vieras






LähetäLähetetty: 16.03.2006 00:35    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

En onnistunut jostain syystä kirjautumaan sisään lähettäessäni viestiä, mutta ylläoleva viesti tuli siis minulta.
/Toni Turunen
Takaisin alkuun
S. Hankaniemi
Vieras





LähetäLähetetty: 16.03.2006 01:11    Viestin aihe: heitto Vastaa lainaamalla viestiä

Hyvä, Toni! Alkaa Kylämäen pelto käydä lyhyeksi noilla kantomatkoilla.
Takaisin alkuun
Tuukka Kumpulainen



Liittynyt: 25 Hei 2004
Viestejä: 1566
Paikkakunta: Turku

LähetäLähetetty: 16.03.2006 10:23    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kuralan pituusammuntapelto on muistaakseni 278 metriä aidasta aitaan. Ahtaaksi käy. Paikka on muutenkin - sijaintia lukuunottamatta - vähemmän optimaalinen.

Tonin koeammunnat ovat tosi mielenkiintoisia, etten sanoisi uraauurtavia. Noin vuosi sitten kronotimme samaa jousta vanhalla jänteellä ja jalalla, ja nuolten lähtönopeus kasvoi reilusti vielä kevyimmällä, lähinnä käsijousen pituusnuolta vastaavalla nuolellakin. Kuivalaukausnopeutta ei siis saavutettu, vaikka kaaren ja jänteen massa ovat moninkertaiset mihin tahansa puiseen käsijouseen verrattuna. Iskun lyhyydellä lienee jotain tekemistä tämän kanssa?

Tonin viimeisin tulos on aika vankka osoitus jänteen ja jalan välisen kitkan haitallisuudesta. Pitkää jänneväliä tämän eliminoimiseen ei tarvittu, vain pientä tuunausta osien yhteensovituksessa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
tkorte



Liittynyt: 23 Jou 2005
Viestejä: 648
Paikkakunta: Ilomantsi

LähetäLähetetty: 16.03.2006 10:35    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

On se hienon näköinen! Hyvä että tuunaatte, niin ei tarvii kaikkien tehdä mutu pohjalta.
Tollasta määkin olen aina halunnut, mutta kun metsästyskielto tuli niin en enää tiedä, en ehkä jaksa tehdä.. No eläke päivillä.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Toni Turunen



Liittynyt: 15 Maa 2006
Viestejä: 3

LähetäLähetetty: 18.03.2006 19:19    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Perinteisten jalkajousien teräskaarien rakenteeseen tuli nyt uutta tietoa.

Nykyään helpoimmin teräskaaren rakentaa jousiteräksestä, mutta kansantieteellisessä aineistossa on viittauksia laminoituun rakenteeseen. Sireliuksen teoksessa "Suomen kansanomaista kulttuuria" kerrotaan, että "Selkä eli kaari oli rauasta, wielä kahesta rauasta, mellosta ja teräksestä, ulospuoli mellosta jotta ei katkiaisi, sisäspuoli teräksestä."

Itse en ainakaan ole löytänyt mitään tutkimuksia kaarien sisäisestä rakenteesta, joten todellinen valmistustekniikka on jäänyt arvausten varaan. Pääsin kuitenkin eilen tutkimaan Turun Maakuntamuseon luultavasti 1600-luvulta olevaa teräskaarta. Hiukan viilaa ruostuneeseen pintaan ja laimeaa typpihappoa päälle, niin totuus paljastui. Hiilipitoinen teräs etsautui tummaksi ja vähähiilinen rauta jäi vaaleaksi. Vanhat kansanviisaudet pitivät siis paikkaansa eli rakenne on laminoitu.

Yllättävää oli selässä olevan rautakerroksen ohuus koealueella. Alle 2 milliä 13 millin kokonaispaksuudesta. Todellisuudessa rautaa saattaa olla paksummaltikin. Itse olen kokeillut laminoitua rakennetta suhteella 1/3 rautaa ja 2/3 terästä. Taottaessa teräs kuroutui sivuilta raudan ympärille, niin että sivuprofiilista näytti siltä, että rautaa ei ole ollenkaan, vaikka keskellä rautaa oli kuitenkin yli 1/3 paksuudelta.

Näillä kokeilla ei löytynyt siis mitään suoraa ohjetta, millä suhteella terästä ja rautaa kannattaa laminoida sopivan rakenteen aikaansaamiseksi. Se ei selviä kuin rälläkällä ja itse ainakin mieluummin koeampuisin vanhoilla kaarilla kuin lähtisin niitä katkomaan.



180306 001.jpg
 Description:
 Filesize:  17.62 KB
 Viewed:  44615 Time(s)

180306 001.jpg


Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Risto Rautiainen



Liittynyt: 23 Lok 2004
Viestejä: 149

LähetäLähetetty: 21.03.2006 23:10    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kiitoksia paljon, todella hyvää juttua Tonilta! Voiko kysessä olla materiaalin (teräs) säästäminen vai onko rakenteella todellakin jonkilaisia suorituskykyä parantavaa vaikutusta?
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
jkekoni



Liittynyt: 01 Tam 2005
Viestejä: 2834
Paikkakunta: Espoo

LähetäLähetetty: 22.03.2006 00:07    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Jäi vaan mietityttään, että eikö todella ton kaaren sisälle pääse katsomaan mitenkään hajottamatta sitä.

Yksi idea joka tuli mieleen, että jos röntgen kuvan hyvin suurella energialla, niin näkyisikö mitään eroa raudassa ja teräksessä ja vaikkei näkyisi, niin näkyisikö liitoskohdassa edes jotain.

Poistit ruostetta typpihapolla. Onko sillä etuja fosforihappoon nähden?

Mulle tuli mieleen että eikös sähkösoodaus ole sellainen jota käytetään, kun ei haluta kuluttaa alkuperäistä materiaalia.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Toni Turunen



Liittynyt: 15 Maa 2006
Viestejä: 3

LähetäLähetetty: 22.03.2006 16:12    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Laminoitu rakenne on tehty ominaisuuksien parantamiseksi. Pelkkä raudasta tehty kaari jännitettäessä vain taipuisi ilman, että se palautuu vanhaan muotoonsa. Teräskaaren sen sijaan voi karkaista ja päästää jousimaiseksi. Teräs on kuitenkin aina enemmän tai vähemmän haurasta ja teräskaari saattaa mennä poikki. Sitkeä rautakerros minimoi katkeamisen riskiä. Eli rauta toimii selässä kuin raakanahka puujousessa.
Mahdollista on myös, että teräs/rauta rakenteesta on myös enemmänkin hyötyä, eli että se toimii kuin kahdesta puusta tehdyt puujouset.

En poistanut ruostetta typpihapolla vaan viilalla. Typpihapolla etsasin vain raudan ja teräksen erot esiin. En tiedä paljoakaan noista hapoista, mutta etsaukseen toimii monet hapot.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Risto Rautiainen



Liittynyt: 23 Lok 2004
Viestejä: 149

LähetäLähetetty: 23.03.2006 17:56    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tänks. Perustuuko tuo siihen, että raudan vetolujuus olisi parempi kuin teräksen vai yksinkertaisesti siihen että paikataan mahdollisia valmistuksessa tulleita virheitä? Rauta kun ei karkene, niin ei ole pelkoa että siihen olisi tullut esim karkaisussa ylimääräisiä jännityksiä jne?
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Jukka Koivusaari



Liittynyt: 04 Mar 2005
Viestejä: 232

LähetäLähetetty: 08.04.2006 13:04    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Toni Turunen kirjoitti:
Perinteisten jalkajousien teräskaarien rakenteeseen tuli nyt uutta tietoa.

Nykyään helpoimmin teräskaaren rakentaa jousiteräksestä, mutta kansantieteellisessä aineistossa on viittauksia laminoituun rakenteeseen. Sireliuksen teoksessa "Suomen kansanomaista kulttuuria" kerrotaan, että "Selkä eli kaari oli rauasta, wielä kahesta rauasta, mellosta ja teräksestä, ulospuoli mellosta jotta ei katkiaisi, sisäspuoli teräksestä."


Nyt uutta ?
Takovi rautaisen kaaren
vaskesta selän valavi.


1835 vai milloin julkaistu ?
Meillä toi meltorautaselkä oli koulussa äikäntunnila yleinen puheenaihe joskus 20 vuotta takaperin.





Tuossa muuten erilaisia lukkolaitteita
http://www.kolumbus.fi/jik/j_varsijousia.jpg
- alle satapaunaisessa virepyörä on turha . Suora tikku riittää virekynneksi, kun lukonkehys ja akseli kestää hyvin kevyemmät kuormat.
( Isompi 60#/40" pienempi 200#/7" - kaaret marjakuusta . Noita tehokkaampia jousia ei oikein jaksa viimeistellä , kun ei niille löydy juuri mitään järkevää käyttöä - 70#/8" on täysin riittävä hupiammuntaan alle 50m matkoilla. Kevyet nuolet on halpoja eikä huku nurmikon alle )

ja lisää -pari ilman metallia
http://www.kolumbus.fi/jik/jousilukko.jpg
-olen tykästynyt tuohon kiinalaiseen kolmiosaiseen.
Näyttää monimutkaiselta, mutta on itseasiassa helpompi tehdä kuin perinteinen länsimainen pyörämalli, koska osat eivät ole kuorimitettuina liikkuessaan. - Pehmeä lyhyt liipaisu.


sekä sarjassamme keksintöjä, joita ei kannata jättää käyttämättä,kun ne on kerran tehty
http://www.kolumbus.fi/jik/j_kaks1.jpg
http://www.kolumbus.fi/jik/j_pyssy2.jpg
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Arwi



Liittynyt: 26 Elo 2004
Viestejä: 329

LähetäLähetetty: 08.04.2006 19:19    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Jukka Koivusaari kirjoitti:
sarjassamme keksintöjä


Shocked Very Happy
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Toni Turunen



Liittynyt: 15 Maa 2006
Viestejä: 3

LähetäLähetetty: 09.04.2006 17:05    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Jukka Koivusaari kirjoitti:

Nyt uutta ?
Takovi rautaisen kaaren
vaskesta selän valavi.

1835 vai milloin julkaistu ?
Meillä toi meltorautaselkä oli koulussa äikäntunnila yleinen puheenaihe joskus 20 vuotta takaperin.


En kirjoittanut, että nuo yleisesti tiedossa olevat vanhat viittaukset meltoselkään ovat uutta tietoa. Uutta oli se, että nyt niiden paikkaansapitävyyteen tuli varmennus, kun kävin etsaamassa aidon museokaaren rakennetta esille.

Se, että kalevalassa puhutaan hauen leukaluisista kanteleista ei vielä todista, että sellaisia on ollut. Heikoilla jäillä ollaan myöskin, jos tuo "Takovi rautaisen kaaren, vaskesta selän valavi" tulkitaan suoraan meltoselkäiseksi kaareksi. Tieto ja spekulointi on kaksi eri asiaa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Simo Hankaniemi



Liittynyt: 08 Hei 2004
Viestejä: 4937
Paikkakunta: Turku

LähetäLähetetty: 09.04.2006 17:54    Viestin aihe: vaski Vastaa lainaamalla viestiä

Eikö vaski tarkoita lähinnä pronssia? On mahdollista, että se on laitettu siihen vain runomitan vaatimusten vuoksi. Mutta onko mitään tietoja siitä, että olisi yhdistetty pronssia ja rautaa (terästä) samaan kaareen? Pronssi on kai terästä elastisempaa, joten pronssiselkä tuntuisi loogiselta ratkaisulta. En tunne kovin hyvin metalliasioita, joten en tiedä onko tällainen ratkaisu käytännössä mahdollinen. Pronssista on kyllä tehty jousia sekä Lähi-idässä että Intiassa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Mika
Vieras





LähetäLähetetty: 09.04.2006 18:11    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tukiton varsijousi (bamboo/horn/sinew composite bow 60#-100#).

"This low crossbow draw-weight was just for ease of experimentation."



tomxbw01.jpg
 Description:
 Filesize:  55.05 KB
 Viewed:  43901 Time(s)

tomxbw01.jpg



tomxbw03.jpg
 Description:
 Filesize:  29 KB
 Viewed:  43901 Time(s)

tomxbw03.jpg



tomxbw02.jpg
 Description:
 Filesize:  40.49 KB
 Viewed:  43901 Time(s)

tomxbw02.jpg


Takaisin alkuun
Mika
Vieras





LähetäLähetetty: 09.04.2006 18:14    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Edellisen laukaisumekanismi.


tngxbow.jpg
 Description:
 Filesize:  17.47 KB
 Viewed:  43899 Time(s)

tngxbow.jpg



tngxbow3.jpg
 Description:
 Filesize:  21.11 KB
 Viewed:  43899 Time(s)

tngxbow3.jpg


Takaisin alkuun
V.T



Liittynyt: 13 Maa 2005
Viestejä: 214
Paikkakunta: Kuusankoski

LähetäLähetetty: 09.04.2006 19:13    Viestin aihe: Re: vaski Vastaa lainaamalla viestiä

Simo Hankaniemi kirjoitti:
Eikö vaski tarkoita lähinnä pronssia? On mahdollista, että se on laitettu siihen vain runomitan vaatimusten vuoksi. Mutta onko mitään tietoja siitä, että olisi yhdistetty pronssia ja rautaa (terästä) samaan kaareen? Pronssi on kai terästä elastisempaa, joten pronssiselkä tuntuisi loogiselta ratkaisulta. En tunne kovin hyvin metalliasioita, joten en tiedä onko tällainen ratkaisu käytännössä mahdollinen. Pronssista on kyllä tehty jousia sekä Lähi-idässä että Intiassa.
Ehkä hieman offtopic mutta kumminkin mainitsemastasi vaskista tuli mieleen Vaskitsa muistaakseni oikealta nimeltään KUPARIkäärme... Jos se tarkoittaakin kuparia?
_________________
Tarpeeksi kovassa paineessa paskastakin puristuu timantteja Wink
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Arwi



Liittynyt: 26 Elo 2004
Viestejä: 329

LähetäLähetetty: 09.04.2006 20:10    Viestin aihe: Re: vaski Vastaa lainaamalla viestiä

V.T kirjoitti:
Simo Hankaniemi kirjoitti:
Eikö vaski tarkoita lähinnä pronssia? On mahdollista, että se on laitettu siihen vain runomitan vaatimusten vuoksi. Mutta onko mitään tietoja siitä, että olisi yhdistetty pronssia ja rautaa (terästä) samaan kaareen? Pronssi on kai terästä elastisempaa, joten pronssiselkä tuntuisi loogiselta ratkaisulta. En tunne kovin hyvin metalliasioita, joten en tiedä onko tällainen ratkaisu käytännössä mahdollinen. Pronssista on kyllä tehty jousia sekä Lähi-idässä että Intiassa.
Ehkä hieman offtopic mutta kumminkin mainitsemastasi vaskista tuli mieleen Vaskitsa muistaakseni oikealta nimeltään KUPARIkäärme... Jos se tarkoittaakin kuparia?


Offtopikkia vielä. Vaskitsahan on enempi sisilisko, kuin käärme. (myös vähäkäärme vanhankansan keskuudessa)
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
V.T



Liittynyt: 13 Maa 2005
Viestejä: 214
Paikkakunta: Kuusankoski

LähetäLähetetty: 10.04.2006 06:21    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Ahh, yes olen pahoillani unohdin tuon kokonaan Vaskitsa ON ollut aikoinaan sisiliskon kaltainen matelija jolla on ollut raajat muistaakseni. Mutta aiheesta jatkukoon? Smile
_________________
Tarpeeksi kovassa paineessa paskastakin puristuu timantteja Wink
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
jkekoni



Liittynyt: 01 Tam 2005
Viestejä: 2834
Paikkakunta: Espoo

LähetäLähetetty: 10.04.2006 09:35    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Jännä toi laukaisukoneisto.

Näytää siltä, että toi vaatii käytännössä metalliset osat.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Jukka Koivusaari



Liittynyt: 04 Mar 2005
Viestejä: 232

LähetäLähetetty: 10.04.2006 12:06    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

jkekoni kirjoitti:
Jännä toi laukaisukoneisto.

Näytää siltä, että toi vaatii käytännössä metalliset osat.



Vastahan minä tuossa yllä ( http://www.kolumbus.fi/jik/jousilukko.jpg -alempi rivi )esitin vastaavan puisena - tai liipaisin on messinkipeltiä , mutta sen voi korvata vaikka narusilmukalla.

Vanerilapuista laminoimalla voi kasata tarkan kopion pronssilukoista.




Joo niistä vaskiselistä - atarnilla joku aika sitten oli juttua Intiassa mahdollisesti käytetyistä kupari/pronssi-selkäisistä rautajousista.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
jkekoni



Liittynyt: 01 Tam 2005
Viestejä: 2834
Paikkakunta: Espoo

LähetäLähetetty: 10.04.2006 13:00    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

wow, Niimpä näkyy!

Kuvista puuttuu hieman resoa, että voisi katsella lähempää.

Saako tollaisesta puisesta kestävää ilman että se kasvaa liian suureksi?

Joo vanerista saa sitten varmaan jo paremmin, kun siinä
ei ole syiden suuntaista heikkoutta samalla tavalla, kuin tavan puussa.


Viimeinen muokkaaja, jkekoni pvm 13.04.2006 12:00, muokattu 1 kertaa
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Jukka Koivusaari



Liittynyt: 04 Mar 2005
Viestejä: 232

LähetäLähetetty: 10.04.2006 13:21    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kuvassa on noin sentin paksuiset pyökin ja omenapuun palat - akseli 2mm karkaistua naulaa. Viimeksi kokeiltu jousi on suunnillen 70 paunainen. Periaatteessa virekynteen kohdistuu sama rasitus kuin kaaren päihin - eli kestääkseen lukon pitäisi olla suunnilleen samankokoinen kuin jousen kärjet + kulumisvara.

Tuukka Kumpulainen kirjoitti:
Noin vuosi sitten kronotimme samaa jousta vanhalla jänteellä ja jalalla, .... Kuivalaukausnopeutta ei siis saavutettu, vaikka kaaren ja jänteen massa ovat moninkertaiset mihin tahansa puiseen käsijouseen verrattuna. Iskun lyhyydellä lienee jotain tekemistä tämän kanssa?


Ette virtuaalimassoja vaivautuneet laskemaan - siitähän saisi osviittaa.

Ammuitteko muuten telineestä vai käsivaralta ? Rekyyli voi heikentää hyötysuhdetta nuolen kasvaessa - ääritapauksessa nuoli jää paikalleen ja jousi lentää taaksepäin.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Vieras






LähetäLähetetty: 13.04.2006 10:16    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Jukka Koivusaari kirjoitti:

Tuossa muuten erilaisia lukkolaitteita
http://www.kolumbus.fi/jik/j_varsijousia.jpg
- alle satapaunaisessa virepyörä on turha . Suora tikku riittää virekynneksi, kun lukonkehys ja akseli kestää hyvin kevyemmät kuormat.
( Isompi 60#/40" pienempi 200#/7" - kaaret marjakuusta .

Miten olet mitannut 200-paunaisen kaaren jäykkyyden? Vai oletko laskenut sen fysiikan kaavoilla kuten heittonopeutesikin?
Takaisin alkuun
Jukka Koivusaari



Liittynyt: 04 Mar 2005
Viestejä: 232

LähetäLähetetty: 14.04.2006 15:52    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Anonymous kirjoitti:
[
Miten olet mitannut 200-paunaisen kaaren jäykkyyden? Vai oletko laskenut sen fysiikan kaavoilla kuten heittonopeutesikin?


Jalkalenkki puunoksaan - jänteessä roikkuen pystyi vetämään leukaa ilman , että meni täyteen vireeseen . Lienee siis 80 yli kilon - parisataa paunaa siis pyöristettynä lähimpään sataan.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Mika



Liittynyt: 22 Huh 2006
Viestejä: 978

LähetäLähetetty: 26.05.2006 21:23    Viestin aihe: teräskaari Vastaa lainaamalla viestiä

Muistaakseni teräskaarinen varsijousi tärähti huomattavasti tai huomattavan terävästi laukaistaessa tai ihan lopuksi. Tuo terävä tärähdys voi selittää salaperäiset lisämetrit kevyemmällä nuolella, kuin saattona, kun taasen jo hiemankin painavampi nuoli pehmentää jo luonnostaan tuota terävää iskua, niin kuin laukaisua muutenkin. Itse ammuskelin joskus teräsnuolia teräskaarisella jousella ja tuosta huolimatta muistan terävän iskun laukaisun yhteydessä.

Ihan pienelläkin tärähdyksellä voi olla kevyemmän nuolen osalta ratkaiseva merkitys...
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Tell



Liittynyt: 14 Huh 2006
Viestejä: 59
Paikkakunta: Oulu

LähetäLähetetty: 04.07.2006 11:19    Viestin aihe: Re: jalkajousi Vastaa lainaamalla viestiä

antsu kirjoitti:
Tein tässä suomalaismallisen jalkajousen ja kaari tuli auton lehtijousesta, mutta eipä tosiaan tullut hyvää, vaikka jäykkyyttä oli 150 paunaa. Painoa oli ja vastaavasti iskunopeus aika huono. Jos tekee metallista niin saa tosiaan olla parasta tarkoitukseen käyvää jousiterästä. Suuressa Jousikirjassa on ohjeet siihen..


Onnistuuko metallikaaren tekeminen poropeukalolta, joka on viimeksi takonut yläasteen metallityön tunnilla? Entä onko kirjassa ohjeita puukaarisen varsijousen tekoon?
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Mika



Liittynyt: 22 Huh 2006
Viestejä: 978

LähetäLähetetty: 28.04.2007 16:48    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Build a Wooden Crossbow Popular Mechanics Plans
Repeating Crossbow
http://www.vintageprojects.com/archery/crossbowfull.pdf
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Enska



Liittynyt: 25 Tou 2007
Viestejä: 1
Paikkakunta: Helsinki

LähetäLähetetty: 26.05.2007 18:57    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tervehdys kaikille perinnejousen rakentajille. Rakensin viime talvena kaksi perinteellistöä teräsjousta eli jalkajousta Museovirastossa olevan mallin mukaan. Työaikaa en laksenut mutta aloitin syksyllä ja jouset olivat valmiina huhtikuun lopulla. Nuolien teko on edelleen menossa. Toisen teräsjousen pituus on 96 cm ja pitempi on 108 cm.
Jousen leveys on keskikohdalta 8 cm ja kärjissä le veys on 4 cm. Jousen paksuus on keskellä 8 mm ja kärjissä 6 mm. Jouset karkaistiin jousitakomossa. Tuotekehittelin jänteen kiinnityksen pulttaamalla jännekoukut teräsjousen päihin. Jättämällä koukun kärjen kiristysruuvin löysälle pystyn koukun kärkeen pannun putken avulla vipuamaan jänteen kireälle. Sen jälkeen kiristän koukun kiinityspultin.
Pyörähtävän lukon sorvasin ja jyrsin teräksestä. Varren muotoilin saarnesta. Jänne on dacronia (B60 bowstring) ja tein sen 160 kertaiseksi. Päällystin jänteen tiukalla nailonpunoksella ja lopuksi kiersin jänteen ympärille nahkasuojuksen.
Kevyet Nuolet tein 10 mm alumiiniputkesta joihin sorvasin terät alumiini tangosta. Sulat kiinitin liimaalla. Raskaat nuolet tein koivusta joihin tuli teräskärjet. Teräskärjet tein 4 cm pitkistä ja 10 mm halkaisijaltaan olevista teräsputken pätkistä joihin pistehitasukselle kiinitin 8 cm pitkän ja 4 mm halkaisijaltaan olevan teräskärjen.
Teräsjousen virittimen tein lattateräksestä. Löysin kirjastosta kirjan missä oli mallikuva. Kehittelin ideaa ja nyt minulla on kaksikourainen 120 cm pitkällä viritintangolla varustettu teräsjousen viritin. Ilman viritintä en saisi kumopaakaan jousta viritetyksi.
Kesällä on koeammunnat. Kuka tietää miten rakennetaan lentonopeuden mittauslaite? Onko olemassa valmiita valokennomittareita? Miten teräsjousen voima mitataan? Miten lasketaan lentonopeus ja kantama kun tunnetaan teräsjousen voima ja nuolen paino Question
Miten lasketaan kantama kun tiedetään jousen voima ja nuolen paino?
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Mika



Liittynyt: 22 Huh 2006
Viestejä: 978

LähetäLähetetty: 26.05.2007 19:05    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Joskus ollut tuollainen valokenno,

http://www.riistamaa.fi/
http://www.riistamaa.fi/files/2006/05/chrony-m-1.pdf
http://www.riistamaa.fi/files/2006/05/chrony-beta-master.pdf

Kantamaa ei lasketa, vaan käysdään testaamassa. Liian monta muuttujaa jotka puuttuvat kaavasta, jolloin tulos voi olla teoreettinen paras mahdollinen, tai keskimääräinen. Mistään soffaperuna mittailusta on vaikeata tehdä käytännöllistä.

Nopeusmittarikin on turha, mikäli laitteella laskee kantamia ja ampumatta :=)
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Mika



Liittynyt: 22 Huh 2006
Viestejä: 978

LähetäLähetetty: 26.05.2007 19:10    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lisää valokennosta löytyy googlella, http://www.google.fi/search?hl=fi&q=Chrony+M-1&btnG=Hae&meta= ,tai kuvia googlella http://images.google.fi/images?hl=fi&q=Chrony%20M-1&btnG=Hae&ie=UTF-8&oe=UTF-8&um=1&sa=N&tab=wi

Taisi valottaa asiaa. Ei pidä ottaa nokkiinsa, mikäli on sitä sorttia.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Tuukka Kumpulainen



Liittynyt: 25 Hei 2004
Viestejä: 1566
Paikkakunta: Turku

LähetäLähetetty: 26.05.2007 20:04    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Enska,

Mikä mahtaa olla jousten vetopituus? Kovin ohuita ja leveitä kaaret ovat - ei rasitu teräs niinkuin pitäisi. Paksuutta voisi olla keskellä helposti 12 milliä ja leveydestä vastaavasti puolet pois niin kaarten massa suhteessa vetovastukseen pienenisi tehokkaalle tasolle ilman että turvallisuudesta tarvitsisi tinkiä.

160-lankainen dacron-jänne on ylipaksu ja syö sekin heittoa. Jos jousesi ovat 200-paunaisia, riittää jänteeseen mukavasti kolmekymmentä lankaa. Jänteen massa putoaa viidennekseen ja säästyvä energia siirtyy nuoleen. Ja nahkapäälliset pois jos nyt ei ehdoin tahdoin halua heikentää joustensa tehoa.

Jäykkien varsijousten kaarten jäykkyyden (voiman) mittaus on melko hankalaa. Sataan paunaan asti pärjää tarkoitukseen tehdyillä jousimittareilla, mutta jos kaaret eivät ilman vippaa mene vireeseen, ovat ne paljon jäykempiä. Tavallinen riuska mies tempaisee paljain käsin ja jalkalenkin avulla 150-paunaisen jousen vireeseen, moni jonkin verran jäykemmänkin. Kaarten taipumasta paljain käsin kiskomalla saa osviittaa täyden vedon vastuksesta. Koivusaaren jänteestäroikkumismetodi toimii myös kunhan oman painonsa tietää.

Nuolten nopeuden mittaamiseen voi hommata vähän yli satkulla kaupasta kronografin.

Kantamia on ihan turha ja käytännössä mahdoton laskea. Etsit vain turvallisen, riittävän ison peltoaukean ja ammut siellä pituutta kantaman selvittääksesi.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Jukka Koivusaari



Liittynyt: 04 Mar 2005
Viestejä: 232

LähetäLähetetty: 28.05.2007 00:24    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Enska kirjoitti:

Kesällä on koeammunnat. Kuka tietää miten rakennetaan lentonopeuden mittauslaite?


Heiluri :
http://www.g4tv.com/techtvvault/features/45094/Build_a_Ballistic_Pendulum.html

Enska kirjoitti:

Miten teräsjousen voima mitataan?



Jos ei löydy vaakaa, laske arvio jousivakiosta.
Ripusta punnus jänteelle , jaa iskupituus jänteen siirtymällä ja kerro sillä punnuksen massa.
- Tai nojaa jänteellä tukki henkilövaakaa vasten.

Enska kirjoitti:

Miten lasketaan lentonopeus ja kantama kun tunnetaan teräsjousen voima ja nuolen paino Question
Miten lasketaan kantama kun tiedetään jousen voima ja nuolen paino?



Energia = 1/2 vetojäykkyys * iskupituus
Nopeus = neliöjuuri ( 2 * energia / (nuolen massa + 1/25 jousen massa ))

Teoreettinen maksimikantama 45 asteen korolla = lähtönopeus toiseen potenssiin jaettuna putoamiskiihtyvyydellä ( 9,82 m/s^2) ( + 200m on luultavasti sopiva varoetäisyys )

Vyötärön korkeudelta vaakasuoraan laukaistun nuolen pitäisi osua maahan noin puolessa sekunnissa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Näytä edelliset viestit:   
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Jousi Foorumin päävalikko -> Varsijouset Kaikki ajat ovat GMT + 3 tuntia
Siirry sivulle 1, 2  Seuraava
Sivu 1 Yht. 2

 
Siirry:  
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa
You can attach files in this forum
You can download files in this forum


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
Käännös Jorma Aaltonen,
Päivittänyt, Lurttinen www.phpbbsuomi.com