| Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
| Kirjoittaja |
Viesti |
Kiul
Liittynyt: 18 Kes 2007
Viestejä: 422
|
 Lähetetty: 16.03.2008 11:11 Viestin aihe: |
 |
|
Niin..... Itse oletin keskustelijoiden tutustuneen mm. näihin Beiterin videoihin. Näistä erilaisista 'värähtelyistä' käytiin SJAL:n puolella keskustelua viime vuoden puolella varsin paljon.
Yksi huomionarvoinen seikka, joka puhuu nimenomaan sormien aiheuttaman sivuttaísvoiman puolesta on, ettei näissä Beiterin videoissa juuri näy pystysyyntaista värähtelyä. Ei, vaikka nuoli ei pystysuunnassa ole keskellä jännettä ja on lisäksi viistossa kärki alempana. Tietysti on muistettava, että olympiamiehet tasaavat lappohin kohdistuvia voimia tilleriä säätämällä, mutta kaikesta huolimatta pystykomponentti värähtelyssä on varsin pieni sivuttaisheiluntaan verrattuna.
Jänne toisiaan heiluu paljon kuten Hankaniemi totesi. Niinpä erilaiset jännevaimentimet ja 'string tamerit' (kuminen vaimennin, johon jänteen eteenpäin kohdistuva isku pysäytetään) ovat kovasti muodissa kun jänteen aiheuttamaan ääntä halutaan vaimentaa. Näin siis 'high tech' jousissa.  Lyhyen jännevälin perinnejousissa jänteen liike vaimennetaan tietysti pokakäden ranteeseen, luonnollisesti.  |
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
T. Manner
Liittynyt: 30 Kes 2007
Viestejä: 949
Paikkakunta: Vantaa
|
| Lähetetty: 16.03.2008 13:10 Viestin aihe: |
|
|
| Lainaus: | | Yksi huomionarvoinen seikka, joka puhuu nimenomaan sormien aiheuttaman sivuttaísvoiman puolesta on, ettei näissä Beiterin videoissa juuri näy pystysyyntaista värähtelyä. |
Tuo sormien aiheuttama ilmiö on oikeastaan sivuttaissiirtymä ei voima, sillä on merkitystä koska se tarkoittaa, että jäykempään nuoleen tavallaan aiheutetaan isompi voima, epäsuorasti tosin.
| Lainaus: | | Yllättävän paljon näytti nuoli taipuilevan laukaisussa. Jänteen löysä lepatus laukaisun jälkeen oli uutta minulle. |
Hidastukset ovat monesti kovin hyödyllisiä kun asiasta keskustellaan, kinasteluun nekään eivät paljon auta. Valitettavasti oma kamerani ei tuohon pysty, olisi käyttöä muussakin.
Tuo lepatus on osa virtuaalimassaa.
TM |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Kiul
Liittynyt: 18 Kes 2007
Viestejä: 422
|
| Lähetetty: 16.03.2008 14:58 Viestin aihe: |
|
|
| T. Manner kirjoitti: | | Tuo sormien aiheuttama ilmiö on oikeastaan sivuttaissiirtymä ei voima, sillä on merkitystä koska se tarkoittaa, että jäykempään nuoleen tavallaan aiheutetaan isompi voima, epäsuorasti tosin. |
Tietysti näin. Valitan epätarkka ilmaisua. Toisin itse ilmiö pysyy samana.  |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
T. Manner
Liittynyt: 30 Kes 2007
Viestejä: 949
Paikkakunta: Vantaa
|
| Lähetetty: 16.03.2008 18:40 Viestin aihe: |
|
|
| Lainaus: | | Tietysti näin. Valitan epätarkka ilmaisua. Toisin itse ilmiö pysyy samana. |
Ilmiöön tämä ei nyt vaikuta. Värähtelyjä tarkastellessa on joskus oltava asian kanssa tarkkana koska ns. muodonmuutos eli liikekontrolloitu heräte johtaa eri tulokseen kuin voimakontrolloitu. Voimiakin on sitten monenlaisia, useimmiten luokiteltuna sen mukaan kuinka ne käyttäytyvät kun syntyy muodonmuutoksia.
Jos sopivasta hidastuksesta mitataan sivuttaissiirtymä ja nuolen kiihtyvyys niin on mahdollista laskea muodonmuutokset nurjahduksessa. En ole aivan vakuttunut, että tästä olisi juuri muuta hyötyä kuin onnistumisen ilo. Tulos saattaisi hyvinkin olla käyttökelvoton käytännön nuolen tekemisessä, johtuen asiaan liittyvistä epävarmuuksista.
Jos joku on tavannut hidastuksen peukalovedon laukauksesta niin olisi mielenkiintoista verrata tapahtuuko ensimmäinen taipuma toiseen suuntaan kuin sormilla vedossa.
TM
TM |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Ari Rantala
Liittynyt: 23 Lok 2007
Viestejä: 3636
Paikkakunta: Nokia
|
| Lähetetty: 16.03.2008 23:52 Viestin aihe: |
|
|
Tein tuossa hieman laskelmia...joskaan en ihan finaaliin asti. No jotakin kuitenkin.
Ensin nurjahdusvoima jossa sauvan pituutena on 700mm ja halkaisijana 9mm. Nurjahduspituutena koko sauvan pituus eli sauva ei ole jäykästi tuettu. Materiaalina mänty jolle eri taulukot antavat E:lle (Yong's modulus) arvoja 10000N/mm2...12000N/mm2. Otin keskiarvon 11000N/mm2.
Eulerin nurjahduskaavan mukaan laskettuna ko. sauva nurjahtaisi voimalla 71,2N eli noin 16#:lla.
Seuraavaksi laskin kiihtyvyyden. Otin vetopituudesta 29" pois jänteen korkeuden kahvasta (240mm) ja tähteelle jäi 490mm. Jousen tehoiksi nakkasin tuolle vedolla 250N (n. 57#). Eli lähelle sitä mitä tuo Blue on. Eli a=F/m -> 250N/0,027kg=9259m/s**2.
Piirsin myös voima/venymäkuvajan Bluen arvoilla ja tästä kuvajasta luin, että kun vetopituus on 490mm ja voima 250N, kuvajan alle jäävä pinta-ala on noin 53 ruutua. "Ruutu" edustaa tässä tuota potentiaalienergian pinta-alaa jota en laiskuuttani jaksanut laskemalla laskea...arvoksi tuli kuitenkin W=53*1,25J=66J (a' 0,050m*25N=1,25J).
Seuraavaksi laskin nuolen lähtönopeuden oletuksella, että potentiaalienergiasta 75% muuttuisi nuolen liike-energiaksi eli Ek=1/2*mv**2=0,75*W -> v=sqr(2Ek/m)=60,6 m/s.
Sitten loppui paukut tältä erää. Pitäisi vielä laskea millä voimalla nuoli itse vastustaa tuota liikkeellelähtöään...tai tuossa yllähän se taitaa melkein jo ollakin... ja laskea siitä mikä tuo todellinen nurjahdusvoima on.
Filkanpätkistä näkee mitä haluaa nähdä. Minä näen niistä kuinka nuoli taipuu heti koko pituudeltaan eikä vain siirry peräosastaan. Siinä alan kyllä olla samaa mieltä, että se snadi alkusysäys taitaa olla syynä siihen miksi nuoli nurjahtaa juuri noin. Sekään ei kyllä selitä sitä miksi tuo vasurilaukaus lähtee ihan samalla tavalla kuin oikeakätinen...
Tietyllä tapaa tuo paradoksi taistelee itseään vastaan. Jostakinhan sen "venkoiluun" käytetyn energian pitää tulla ja olla samalla jostakin muusta pois.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Ari Rantala
Liittynyt: 23 Lok 2007
Viestejä: 3636
Paikkakunta: Nokia
|
| Lähetetty: 17.03.2008 00:03 Viestin aihe: |
|
|
| Lainaus: | | Jos sopivasta hidastuksesta mitataan sivuttaissiirtymä ja nuolen kiihtyvyys niin on mahdollista laskea muodonmuutokset nurjahduksessa. |
Voisihan tuota hyödyntää lähestymällä asiaa pelkästään taipuman kautta...en ole kyllä varma olisiko siitäkään muuta iloa kun se. että tietäisi sen
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Juri
Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa
|
| Lähetetty: 17.03.2008 02:21 Viestin aihe: |
|
|
| Ari Rantala kirjoitti: | | Sekään ei kyllä selitä sitä miksi tuo vasurilaukaus lähtee ihan samalla tavalla kuin oikeakätinen... |
Mikä on tämän vasuriherran vetopituus ja mikä on omasi? Käytittekö samoja nuolia?
Minulla saattaa olla asialle luonnollinen selitys.
_________________
Kantapään kautta. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Kiul
Liittynyt: 18 Kes 2007
Viestejä: 422
|
| Lähetetty: 17.03.2008 10:12 Viestin aihe: |
|
|
| Ari Rantala kirjoitti: | Filkanpätkistä näkee mitä haluaa nähdä. Minä näen niistä kuinka nuoli taipuu heti koko pituudeltaan eikä vain siirry peräosastaan. Siinä alan kyllä olla samaa mieltä, että se snadi alkusysäys taitaa olla syynä siihen miksi nuoli nurjahtaa juuri noin. Sekään ei kyllä selitä sitä miksi tuo vasurilaukaus lähtee ihan samalla tavalla kuin oikeakätinen...
Tietyllä tapaa tuo paradoksi taistelee itseään vastaan. Jostakinhan sen "venkoiluun" käytetyn energian pitää tulla ja olla samalla jostakin muusta pois. |
Pikku kyssäri tätä koskien. Miten hyvin nuolet sopivat jouseesi? Miten olet tämän 'hyvyyden' todentanut? Vaikka sulattoman nuolen testillä?
Nuolihan saattaa olla oikealla spinealueella ja toimia 'kelvollisesti', mutta siitä on vielä pitkä matka hyvin toimivaan nuoleen. Jos keppisi on sopivan notkea ja riittävän pitkä, toimii se yleensä 'jotenkuten' lyhyemmällä vedollakin ja eri puolelta ammuttaessa. Keppi 'venkoilee' sen verran, että pääsee ohi rungon joten kuten. Muistaakseni täälläkin jossain keskustelussa todettiin 'ylipitkän' kepin anteeksiantavuus. Tällöin kyse on kuitenkin 'näennäisesti' kelvollisesta kepistä, ei oikeasti sopivasta. Oikeasti sopivan kepin löytäminen/tekeminen lienee perinnejouseen haastavaa. Ainakin 'lasikuitujouseen' saa hieman hommia tehdä oikean kepin löytämiseksi ja usein asian joutuu 'korjaamaan' isolla sulituksella.  |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
T. Manner
Liittynyt: 30 Kes 2007
Viestejä: 949
Paikkakunta: Vantaa
|
| Lähetetty: 17.03.2008 10:54 Viestin aihe: |
|
|
| Lainaus: | Ensin nurjahdusvoima jossa sauvan pituutena on 700mm ja halkaisijana 9mm. Nurjahduspituutena koko sauvan pituus eli sauva ei ole jäykästi tuettu. Materiaalina mänty jolle eri taulukot antavat E:lle (Yong's modulus) arvoja 10000N/mm2...12000N/mm2. Otin keskiarvon 11000N/mm2.
Eulerin nurjahduskaavan mukaan laskettuna ko. sauva nurjahtaisi voimalla 71,2N eli noin 16#:lla. |
Nuoli ei ole Eulerin nurjahdustapaus ainakaan aivan puhtaasti, koska toinen pää ei ole tukipiste vaan nuolen omasta massasta johtuva hitauskuorma.
Johtaa aivan eri yhtälöön, joka sekään ei ole kyllä ratkaisematon.
Taisin sen joskus kauan sitten ratkoa, mutta tulosta en muista muuten kuin, että ei siitä paljon iloa ollut. Siihen pitäisi sitten ottaa vielä mukaan kärjen pistemassa, joka taasen aiheuttaa Eulerin tapaisen kuormituksen, mutta hieman eri reunaehdoilla.
TM |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Arwi
Liittynyt: 26 Elo 2004
Viestejä: 329
|
| Lähetetty: 17.03.2008 15:48 Viestin aihe: |
|
|
| Kiul kirjoitti: |
Nuolihan saattaa olla oikealla spinealueella ja toimia 'kelvollisesti', mutta siitä on vielä pitkä matka hyvin toimivaan nuoleen. Jos keppisi on sopivan notkea ja riittävän pitkä, toimii se yleensä 'jotenkuten' lyhyemmällä vedollakin ja eri puolelta ammuttaessa. Keppi 'venkoilee' sen verran, että pääsee ohi rungon joten kuten. Muistaakseni täälläkin jossain keskustelussa todettiin 'ylipitkän' kepin anteeksiantavuus. Tällöin kyse on kuitenkin 'näennäisesti' kelvollisesta kepistä, ei oikeasti sopivasta. |
Jotain tuollaista joo.
Ainakin itselläni olen myös huomannut sen että jos ammun alle 15m matkoja niin saan nuolia tauluun ja jopa pieneen kasaankin vaikka nuolet olis
spineltään liian jäykkiä.
Vasta kun matka menee yli ton 15 metrin niin sitten rupeaa selkeästi näkymään, että liian jäykkä rupeaa karkaamaan sivulle.
Mutta mä olen myös huono ampumaan että senkin takia nuolet menee väliin minne sattuu |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Ari Rantala
Liittynyt: 23 Lok 2007
Viestejä: 3636
Paikkakunta: Nokia
|
| Lähetetty: 17.03.2008 16:52 Viestin aihe: |
|
|
| Lainaus: | | Mikä on tämän vasuriherran vetopituus ja mikä on omasi? Käytittekö samoja nuolia? |
Vasurilla on ehkä 10-20mm lyhempi veto kun mulla ja mulla se on teoriassa 29", käytännössä lähempänä 28":a. Nuolet ovat samoja.
| Lainaus: | | Pikku kyssäri tätä koskien. Miten hyvin nuolet sopivat jouseesi? Miten olet tämän 'hyvyyden' todentanut? Vaikka sulattoman nuolen testillä? |
Periaatteessa pyrin mitoittamaan nuolen 9grain/lbs. Käytännössä en ainakaan puunuolilla pääse tuohon vaan mitoitus heittelee jossakin 7-12grain/lbs välillä. Alumiiniset ovat vielä tuostakin painavampia mutta se taas johtuu käyttämästäni dural-putkesta. Tasapainon pyrin saamaan hieman kärkipainoiseksi keskeltä milleissä 20-35mm kärjen puolelle. Tämän olen huomannut itselläni toimivaksi. Sitä en kyllä tiedä kuinka oikeaoppinen mitoitus tuo on.
Sulatonta nuolta en ole varsinaisesti testannut. Ampunut kylläkin. Sisätiloissa ja lyhyeltä, n. 3-4m matkalta.
Pitäisi saada tuosta laukaisutapahtumasta kuvaa ylhäältä tai alhaalta niin näkisi miten nuoli oikeasti ohittaa rungon ja onko sillä väliä kumpaan suuntaan se aluksi siinä taipuu. Minun silmäni ei pysty hahmottamaan taipuman maksimikohtaa ja sen sykliä runkoon nähden noista hidastuksista.
| Lainaus: | | Nuoli ei ole Eulerin nurjahdustapaus ainakaan aivan puhtaasti, koska toinen pää ei ole tukipiste vaan nuolen omasta massasta johtuva hitauskuorma. |
Juu. Ihan totta. Pyrinkin tuolla vain hahmottamaan minkä suuruisesta voimasta voisi olla kyse. Voiman suuruus kun ei mielestäni merkittävästi muutu vaikka tukipisteet olisivat jotakin muuta. Kunhan eivät ole jäykkiä. Nurjahduspituutena kun on kuitenkin nuolitangon koko pituus.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Kiul
Liittynyt: 18 Kes 2007
Viestejä: 422
|
| Lähetetty: 17.03.2008 17:20 Viestin aihe: |
|
|
| Ari Rantala kirjoitti: | Periaatteessa pyrin mitoittamaan nuolen 9grain/lbs. Käytännössä en ainakaan puunuolilla pääse tuohon vaan mitoitus heittelee jossakin 7-12grain/lbs välillä. Alumiiniset ovat vielä tuostakin painavampia mutta se taas johtuu käyttämästäni dural-putkesta. Tasapainon pyrin saamaan hieman kärkipainoiseksi keskeltä milleissä 20-35mm kärjen puolelle. Tämän olen huomannut itselläni toimivaksi. Sitä en kyllä tiedä kuinka oikeaoppinen mitoitus tuo on.
Sulatonta nuolta en ole varsinaisesti testannut. Ampunut kylläkin. Sisätiloissa ja lyhyeltä, n. 3-4m matkalta. . |
En tarkoittanut painoa, joka sinänsä on spinen kannalta toisarvoinen juttu, vaan nimenomaan notkeuden sopivuutta. Viestistäsi päättelen, ettei sulattoman nuolen testi ole tuttu. Testissä verrataan sulallisen ja samanlaisen sulattoman nuolen osumapisteitä kun ammutaan 'samaan tähtäyspisteeseen'. Yksinkertaistaen vosi sanoa, että liian jäykkä nuoli osuu sulattomana 'ulommaksi' (poispäin rungosta) kuin sulallisena ja notkea taas 'sisemmäksi' (rungon puolelle) kuin sulallinen nuoli.
Ampumamatka ei kovin pitkä tietysti voi olla, ehkä 10m ja formia sen verran, että eron huomaa. Pystyviiva taustassa auttaa hahmottamaan jutun. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Ari Rantala
Liittynyt: 23 Lok 2007
Viestejä: 3636
Paikkakunta: Nokia
|
| Lähetetty: 17.03.2008 18:30 Viestin aihe: |
|
|
| Lainaus: | | En tarkoittanut painoa, joka sinänsä on spinen kannalta toisarvoinen juttu, vaan nimenomaan notkeuden sopivuutta. |
Kyllä tuo 9grain/lbs määrää myös varren jäykkyyden. Varren pituus kun ei muutu. Puunuolia en ole montaakaan vielä tehnyt mutta tuolla mitoituksella 700mm pitkän aihion halkaisija vaihtelee 6-9mm välillä ja jos menee yli 9mm siirryn suosiolla muovivarteen.
Esimerkkinä nuoli jonka paino on 550grain sopii noin 60-65 paunaiseen jouseen ja 275grain 25-30 paunaiseen.
Tuo sulaton testaus on tosiaan uutta minulle. Olen kyllä kuullut siitä puhuttavan mutta en ole sitä koskaan itse kokeillut. Minä kun testailen tuota jäykkyyttä kumilenkillä ja mittaviivaimella...pitäneepä kokeilla.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
T. Manner
Liittynyt: 30 Kes 2007
Viestejä: 949
Paikkakunta: Vantaa
|
| Lähetetty: 17.03.2008 22:00 Viestin aihe: |
|
|
En nyt onnistunut löytämään nurjahdusta suoraan taulukkotapauksena, mutta alin värähtelytaajuus näyttäisi nousevan n. kolminkertaiseksi.
TM |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Kiul
Liittynyt: 18 Kes 2007
Viestejä: 422
|
| Lähetetty: 17.03.2008 22:48 Viestin aihe: |
|
|
| Ari Rantala kirjoitti: | Kyllä tuo 9grain/lbs määrää myös varren jäykkyyden. Varren pituus kun ei muutu. Puunuolia en ole montaakaan vielä tehnyt mutta tuolla mitoituksella 700mm pitkän aihion halkaisija vaihtelee 6-9mm välillä ja jos menee yli 9mm siirryn suosiolla muovivarteen.
.....
Tuo sulaton testaus on tosiaan uutta minulle. Olen kyllä kuullut siitä puhuttavan mutta en ole sitä koskaan itse kokeillut. Minä kun testailen tuota jäykkyyttä kumilenkillä ja mittaviivaimella...pitäneepä kokeilla. |
Kaipa se paino saattaa jotain osviittaa antaa, mutta ei kyllä ole sama asia kuin spine niinkään epähomogeenisessa tavarassa kuin puu. Ymmärtääkseni esim. Mukkanuolen mäntykepeissä ei painon perusteella voi spinea 'arvata'. Tosin kannattaa kepit tietysti punnitakin, jotta saa samanlaisen setin senkin osalta. Siis, jos sen tason tarkkuutta hommaan hakee.
Ampumalla tulee staattisen spinen lisäksi se dynaaminenkin testattua. Nuolen lento se kuitenkin on ratkaisevaa, sanoi taulukot mitä tahansa. 
Vaikken kisassa olekaan mukana, niin jallupullon voittaminen vaatiin hyvän jousen lisäksi t o d e l l a hyvän nuolen. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Ari Rantala
Liittynyt: 23 Lok 2007
Viestejä: 3636
Paikkakunta: Nokia
|
| Lähetetty: 18.03.2008 00:33 Viestin aihe: |
|
|
| Lainaus: | Kaipa se paino saattaa jotain osviittaa antaa, mutta ei kyllä ole sama asia kuin spine niinkään epähomogeenisessa tavarassa kuin puu. Ymmärtääkseni esim. Mukkanuolen mäntykepeissä ei painon perusteella voi spinea 'arvata'. Tosin kannattaa kepit tietysti punnitakin, jotta saa samanlaisen setin senkin osalta. Siis, jos sen tason tarkkuutta hommaan hakee.
Ampumalla tulee staattisen spinen lisäksi se dynaaminenkin testattua. Nuolen lento se kuitenkin on ratkaisevaa, sanoi taulukot mitä tahansa. |
Osin samoja sanoja joilla Tornion äijä, Kari Mikkola aikoinaan minua koitti opastaa nuolien valinnan kanssa. Tuo "mäntykepeissä ei painon perusteella voi spinea 'arvata'" kuvaa hyvin sitä ongelmaa joka puuvartisissa nuolissa on. Tiheäsyinen, tasalaatuiselta näyttävä puu ei välttämättä olekaan hyvää ja hötöltä vaikuttava voi pelittää vallankin hyvin.
Ampumallahan ne parhaiten selviää ne dynaamiset ominaisuudet ja kuten sanot, se miten se lentää ja osuu on ratkaisevaa.
Viilaan juurikin ns. Upseerinuolisettiäni ja samalla tein kolme pituusammuntanuolta. Tai aihioitahan ne vielä ovat. Tähän asti 22:sta alokkaasta on päässyt vain 8 kpl varsia. Finaaliin huolitaan vain ne jotka pärjäävät kenttätesteissä
| Lainaus: | | Vaikken kisassa olekaan mukana, niin jallupullon voittaminen vaatiin hyvän jousen lisäksi t o d e l l a hyvän nuolen. |
Harmi kun se nuoli valitaan varmaankin "firman" nuolista...tai en minä tiedä vaikka saisi käyttää omiakin jos ne vain täyttävät ehdon n grainia/jousen pauna....minen nyt muista miten toi meni.
Ja käsittääkseni skaba on avoin. Eli jalkkarin voi pokata itselleen hennollakin kepillä jos se vain nakkaa hyvin
| Lainaus: | | En nyt onnistunut löytämään nurjahdusta suoraan taulukkotapauksena, mutta alin värähtelytaajuus näyttäisi nousevan n. kolminkertaiseksi. |
En minäkään löytänyt "taulukkotapausta" tuolle...Lähin tapaus on sellainen jossa toinen pää on nivelöity ja toisen pään liike sallittu yhden akselin (x tai z) suunnassa. Nivelöity pää voisi kuvata jänteessä nokistaan kiinni olevaa päätä ja se toinen taas kärkeä....tai päinvastoin.
Olettamuksia tässä pitänee tehdä aika radikaalisti sillä ei ainakaan minun matematiikkani riitä ratkaisemaan täysin oikeata laskentakaavaa
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Juri
Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa
|
|
| Takaisin alkuun |
|
|
tkorte
Liittynyt: 23 Jou 2005
Viestejä: 648
Paikkakunta: Ilomantsi
|
| Lähetetty: 18.03.2008 15:41 Viestin aihe: |
|
|
| Lainaus: | | Kyllä tuo 9grain/lbs määrää myös varren jäykkyyden. Varren pituus kun ei muutu. |
Älkää hyvät ihmiset ottako tosissaan noita rantalan teorioita. Jos te yritätte noin poikkitieteellisesti löytää oikeaa nuolta niin syvälle suohon mennään.
Aina kun näette grains/paunat- yhdistelmän, niin sillä vertaillaan eri jousten kykyä heittää nuolta joka painaa vaikkapa 10grains/50#. Sillä kun nyt sattuu olemaan merkitystä, että minne se massa sijoittuu: onko putki raskas ja vähän kärjessä painoa vai kärjessä paljon painoa ja erittäin kevyt putki.Molemmat voi painaa yhtä paljon ja vain toinen on hyvä lähtemään 50# jousesta.
Alumiinilaatuja kun löytyy eri karkaisuasteilla, seinämän paksuuksilla ja ulkohalkaisijalla. Ei mitenkään toimi rantalan teoria jos pituus on kaikilla nuolilla sama 
Onkohan taas ollut kaikki rantalaa ennen olleet väärässä, kun spine on valittu nuolen valintataulukoihin keskeiseksi kriteeriksi eikä paino?
No ekyptiläisillä oli heinäsirkat... |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Ari Rantala
Liittynyt: 23 Lok 2007
Viestejä: 3636
Paikkakunta: Nokia
|
| Lähetetty: 18.03.2008 19:41 Viestin aihe: |
|
|
| Lainaus: | | Alumiinilaatuja kun löytyy eri karkaisuasteilla, seinämän paksuuksilla ja ulkohalkaisijalla. Ei mitenkään toimi rantalan teoria jos pituus on kaikilla nuolilla sama |
Minä puhuin kyllä puuvartisista nuolista...
Mutta enivei. Mietin otsa rypyssä tuon sormilaukaisun merkitystä kun asia naksahti kohdalleen. Ratkaisu on liiankin yksinkertainen ja siksi en sitä heti tajunnut
Nuoli taipuu laukaisussa siihen ainoaan suuntaan johon sillä on mahdollisuus taipua. Rungon puolella on vastassa runko, alasuunnassa käsi tai hylly, yläsuunta dellataan asettamalla nokki suoran linjan yläpuolelle...jäljelle jää suunta rungosta poispäin tai viistosti siitä ylös.
Nuoli on tietysti hetkellä nolla varreltaan täysin tukipisteiden välissä mutta hetkellä 0+1 kädensijan ja jännekorkeuden vaikutus astuu peliin.
Näin ollen tuo sormilaukaisun pienikin suuntaan vaikuttava tekijä onkin äkkiä hyvinkin merkittävä tekijä. Laskennallisesti, tai vieläkin varmemmin mittaamalla ja kokeilemalla löytänee sopivan jäykkyyden jossa nuoli nurjahtaa sopivasti väistääkseen mutta ei liikaa. Liika venkoilu kun hukkaa energiaa ja se on pois lennosta.
Noh. Mitäs tohon sanotte?
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Juri
Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa
|
| Lähetetty: 18.03.2008 23:31 Viestin aihe: |
|
|
| Ari Rantala kirjoitti: | | Laskennallisesti, tai vieläkin varmemmin mittaamalla ja kokeilemalla löytänee sopivan jäykkyyden jossa nuoli nurjahtaa sopivasti väistääkseen mutta ei liikaa. Liika venkoilu kun hukkaa energiaa ja se on pois lennosta. |
Tämä juuri on se salaperäinen spine. Nuolen jäykkyys.
| Ari Rantala kirjoitti: | | Noh. Mitäs tohon sanotte? |
Hyvä ari! 
_________________
Kantapään kautta. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Ari Rantala
Liittynyt: 23 Lok 2007
Viestejä: 3636
Paikkakunta: Nokia
|
| Lähetetty: 18.03.2008 23:55 Viestin aihe: |
|
|
| Lainaus: | Tämä juuri on se salaperäinen spine. Nuolen jäykkyys.
|
Juttelin tässä illan mittaan asiasta Mikkolan kanssa puhelimitse ja TJA:n puhjoht. Erkkilän Juhan kanssa ihan naamatusten. Mikkolahan oli, kuten kaikki hyvin muistavat, Jari Lipposen valmentaja...
Molemmat ovat tähtäinjousimiehiä ja tietämys perinnepuolesta on vähän sitä ja tätä...
Kumpikin kertoi, että nuolen tasalaatuisuudella jäykkyyden ja nimenomaan tasalaatuisen taipuman ja taipuman suunnan suhteen saa tehdä ihan hitosti duunia saadakseen kelpo ratasetin läjään. Mikkola kertoi, että sinänsä tasalaatuista nuolisettiä viriteltiin ja varmaankin viritellään edelleenkin partakoneen terällä höyläämällä ampujan ominaisuuksien mukaan.
Tuo nyt on vähän liioittelua mielestäni. Jos kaikki osuu keltaiselle niin kyllä sillä pitäisi pärjätä...
Tukee silti sitä, että jos haluaa tasalaatuisen setin on jokaisen nuolen toimittava samalla tavalla. Myös tuon otollisimman taipumasuunnan ja sen taipuman suuruuden suhteen. Eli teen edelleenkin omat nuoleni niin kuin olen aikoinaan oppini siihen saanut...
Älä Juri tuuleta...mä keksin jotain uutta vänkättävää 
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Ari Rantala
Liittynyt: 23 Lok 2007
Viestejä: 3636
Paikkakunta: Nokia
|
| Lähetetty: 19.03.2008 00:42 Viestin aihe: |
|
|
| Lainaus: | | Aina kun näette grains/paunat- yhdistelmän, niin sillä vertaillaan eri jousten kykyä heittää nuolta joka painaa vaikkapa 10grains/50#. Sillä kun nyt sattuu olemaan merkitystä, että minne se massa sijoittuu |
Kyllähän sillä saa myös arvion nuolen heitettävyydestä. Meilläpäin kyllä painoon ja jäykkyyteen vaikuttaa myös nuolen halkaisija.
Tasapaksussa nuolessa massa sijoittuu yleensä tasaisesti...sikäli kun se on puunuolelle mahdollista.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
tkorte
Liittynyt: 23 Jou 2005
Viestejä: 648
Paikkakunta: Ilomantsi
|
| Lähetetty: 20.03.2008 12:23 Viestin aihe: |
|
|
| Rantala kirjoitti: | | Periaatteessa pyrin mitoittamaan nuolen 9grain/lbs. Käytännössä en ainakaan puunuolilla pääse tuohon vaan mitoitus heittelee jossakin 7-12grain/lbs välillä. Alumiiniset ovat vielä tuostakin painavampia mutta se taas johtuu käyttämästäni dural-putkesta. |
| Lainaus kirjoitti: |
Alumiinilaatuja kun löytyy eri karkaisuasteilla, seinämän paksuuksilla ja ulkohalkaisijalla. Ei mitenkään toimi rantalan teoria jos pituus on kaikilla nuolilla sama
|
Minä puhuin kyllä puuvartisista nuolista...
No jotenkin tuolta tuli alumiinikin esille...
| Lainaus: | | Tasapaksussa nuolessa massa sijoittuu yleensä tasaisesti...sikäli kun se on puunuolelle mahdollista. |
Suurin osa nuolista on varustettu enemmän tai vähemmän painavalla kärjellä. Nuolen testaus ilman siinä käytettävää kärkeä ei ole kovin viksua, jos haluaa hyvin lähtevän nuolen
| Rantala kirjoitti: |
Älä Juri tuuleta...mä keksin jotain uutta vänkättävää
|
|
|
| Takaisin alkuun |
|
|
jkekoni
Liittynyt: 01 Tam 2005
Viestejä: 2834
Paikkakunta: Espoo
|
| Lähetetty: 20.03.2008 12:36 Viestin aihe: |
|
|
Yritin korjailla lainauksia, mutta en ollut varma mitä halusit.
Lainaus alkaa [quote="keneltä"] ja loppuu [/quote],ei toisinpäin.
Pelkkä [quote] lainattu [/quote] toimii, muttei sisällä sitä keneltä lainattiin. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Ari Rantala
Liittynyt: 23 Lok 2007
Viestejä: 3636
Paikkakunta: Nokia
|
| Lähetetty: 20.03.2008 18:32 Viestin aihe: |
|
|
| Lainaus: | | Suurin osa nuolista on varustettu enemmän tai vähemmän painavalla kärjellä. Nuolen testaus ilman siinä käytettävää kärkeä ei ole kovin viksua, jos haluaa hyvin lähtevän nuolen |
Minäpä haluan valita jo varsiksi mahdollisimman tasalaatuisen setin. Ketuttaa nääs veistellä niitä kärkiä irti jos lopputulos on täysi susi...
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Juri
Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa
|
| Lähetetty: 21.03.2008 15:52 Viestin aihe: |
|
|
| Ari Rantala kirjoitti: | | Minäpä haluan valita jo varsiksi mahdollisimman tasalaatuisen setin. Ketuttaa nääs veistellä niitä kärkiä irti jos lopputulos on täysi susi... |
Helpoin tapa saada tasalaatuisia varsia on ostaa ne. Esim. Mukkanuolen erinomaiset mäntyaihiot ovat sekä valmiiksi spinetettyjä että punnittuja. Eikä ole edes kallista. Tästä on aika hyvä aloittaa.
Spine mitataan aina siltä jäykimmältä puolelta, niin että lustot osoittavat jousen kahvaa kohti. Näin niitä myös käytetään.
Nuolen ei ole hyvä olla mahdollisimman helposti taipuva. Parempi että venkoilu rauhoittuu laukauksen jälkeen niin nopeasti kuin suinkin. Ei ole myöskään hyvä jos nuoli notkistuu lisää käytössä.
Ehdotan mitä nöyrimmästi että kokeilet tutkittua ja toimivaksi havaittua perinteistä systeemiä ensin. Se on myös hyvä vertailukohta omille kokeiluillesi. 
Ikkunaleikkauksettomaan jouseen kannattaa nuolelle valita 5-10# pienempi spinearvo kuin jousessa.
Oletusarvo nuolen spine-arvoille on 28" varren pituus ja 125 greinin kärki.
Tuuma lisää pituutta varteen notkistaa nuolta 5#, tuuma vähemmän taas jäykistää saman verran.
25 grainia painoa lisää kärkeen notkistaa nuolta myös samaisen 5# ja toisin päin.
Tuuma lisää sulkien pituuteen jäykistää nuolta 5# jne...
100 gr kärki ja 4" sulat antavat nuolelle saman spinen kuin 125 gr kärki ja 5" sulat, nuolen paino tosin muuttuu.
_________________
Kantapään kautta. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
jkekoni
Liittynyt: 01 Tam 2005
Viestejä: 2834
Paikkakunta: Espoo
|
| Lähetetty: 21.03.2008 21:38 Viestin aihe: |
|
|
Toi 5-10# pienempi on muuten aikan hankala tehdä 25# jouselle, kun tollaisia aihiota ei vaan saa mistään, mutta tietenkin 35-40# jouselle on jo huomattavasti helpompaa....
Itse käytin 6mm koivupyörölistaa ja 1/4" kärkiä. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Ari Rantala
Liittynyt: 23 Lok 2007
Viestejä: 3636
Paikkakunta: Nokia
|
| Lähetetty: 22.03.2008 00:57 Viestin aihe: |
|
|
| Lainaus: | | Helpoin tapa saada tasalaatuisia varsia on ostaa ne. Esim. Mukkanuolen erinomaiset mäntyaihiot ovat sekä valmiiksi spinetettyjä että punnittuja. Eikä ole edes kallista. Tästä on aika hyvä aloittaa. |
Pöh. "Oikea primitiivi" ei osta kaupasta mitään
| Lainaus: | | Nuolen ei ole hyvä olla mahdollisimman helposti taipuva. Parempi että venkoilu rauhoittuu laukauksen jälkeen niin nopeasti kuin suinkin. Ei ole myöskään hyvä jos nuoli notkistuu lisää käytössä. |
Jepa. Sitä juttua voi "säätää" etsimällä aihioista se taipuisin suunta ja hakea sitten se suunta jossa taipuma/taivutusvoima on kaikilla sama. Sitten kiinnitetään nokki tämän suunnan suhteen oikein.
| Lainaus: | | Ehdotan mitä nöyrimmästi että kokeilet tutkittua ja toimivaksi havaittua perinteistä systeemiä ensin. Se on myös hyvä vertailukohta omille kokeiluillesi. |
Tässä mitään nöyristelemään tarvi alkaa. Mulla on hitosti aihioita ja aikomus tehdä niistä erilaisia settejä erilaisin metodein. Vertaillaan sitten keväämmällä mitä eroja niissä on.
BTW...Yksi kolmen saman näköisen, mutta keskenään täysin erilaisen nuolen setti lähesvalmistui tänään. Siitä enemmän tuolla omalla paikallaan.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Juri
Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa
|
| Lähetetty: 22.03.2008 01:30 Viestin aihe: |
|
|
[quote="Ari Rantala"] | Lainaus: | | Pöh. "Oikea primitiivi" ei osta kaupasta mitään |
Oikeatkaan primitiivit eivät aina ihan kaikkea tee itse. Vaihtokauppa se on mikä kannattaa. Mitenköhän niitä piikivikärkiäkin päätyi suomeen asti? Joillain intiaaniheimoillakin oli kuulemma erikoismiehiä pitämässä huolta ettei heimolla pääse nuolet loppumaan.
Hommia on luonnollisesti muutenkin jaettu taitojen yms. mukaan. Mitäs järkeä siinä nyt olisi jos kaikkien pitäisi tehdä vaikka keramiikkakulhonsa itse?
_________________
Kantapään kautta. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
M.Reinikainen
Site Admin
Liittynyt: 16 Hel 2008
Viestejä: 1591
Paikkakunta: Reso
|
| Lähetetty: 16.04.2008 22:05 Viestin aihe: |
|
|
Tälläinen löytyi kun kattelin ympärilleni
http://www.youtube.com/watch?v=G1Kj6X_AcbU&feature=related
jos ei toimi niin Youtubeen haku: The archer's paradox is not a myth!
Itselleni on käynyt miltein samal taval aivan ehjän uuden nuolen (jonka olin ostanut valmiina) kanssa kun ekaa kertaa kokeilin sitä.
_________________
You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Simo Hankaniemi
Liittynyt: 08 Hei 2004
Viestejä: 4937
Paikkakunta: Turku
|
| Lähetetty: 16.04.2008 22:37 Viestin aihe: |
|
|
[quote="Juri"] | Ari Rantala kirjoitti: | | Lainaus: | | Pöh. "Oikea primitiivi" ei osta kaupasta mitään |
Oikeatkaan primitiivit eivät aina ihan kaikkea tee itse. Vaihtokauppa se on mikä kannattaa. Mitenköhän niitä piikivikärkiäkin päätyi suomeen asti? Joillain intiaaniheimoillakin oli kuulemma erikoismiehiä pitämässä huolta ettei heimolla pääse nuolet loppumaan.
Hommia on luonnollisesti muutenkin jaettu taitojen yms. mukaan. Mitäs järkeä siinä nyt olisi jos kaikkien pitäisi tehdä vaikka keramiikkakulhonsa itse? |
Näin on, intiaaneilla homma oli varsin pitkälle erikoistunut. Jotkut tekivät pelkästään jousenjänteitä, toiset pelkästään nuolikoteloita. Ja luonnollisesti jousentekijät ja nuolentekijät olivat erikseen. Nuolenkärjet olivat usein ostotavaraa, myös jousipuuta ja alustavasti tehtyjä jousiaihioita ostettiin. Joillakin comancheilla oli varaa ostaa nuolet valmiina mm. Uuden-Meksikon kauppiailta.
Tietysti oli myös henkilöitä, jotka tekivät melkein kaiken itse. Tämä oli tietysti seurausta köyhyydestä, ei ollut varaa ostaa, tai sitten henkilö tunsi tavallista enemmän harrastusta asiaan. Kokonaistehokkuuden kannalta oli tietysti järkevää, että varusteiden osat olivat erikoistuneiden ammattimiesten tekemiä. Tällöin useammilla miehillä oli paremmat varusteet kuin jos jokaisella olisi ollut kaikki omaa tekua. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
|
Ohje
Haku
Käyttäjälista
Käyttäjäryhmät
Rekisteröidy
Omat asetukset
Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit
Kirjaudu sisään
