Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
Leppis
Liittynyt: 19 Syy 2011 Viestejä: 24
|
Lähetetty: 24.09.2011 21:36 Viestin aihe: jousiterästen arvoista |
|
|
Olen lukenut erään jousiteräsvalmistajan sivuilta tällaista: murtolujuus 1500 N/mm2 = 1500 Mpa
Aika huimaa lukemaa, kun vertaa johonkin rakenneteräkseen, moninkertainen lujuus.
Onko porukoilla tietoa, mitä luokkaa kimmomoduulit ovat jousiteräksillä? Kimmomoduulista ei tuon valmistajan sivuilla ollut mainintaa. Teräksen kimmomoduulihan on yleensä noin 210 000 MPa. Helpottaisi teräskaaren suunnittelua, kun tietäisi lujuuden lisäksi kimmomoduulin.
Tasapaksulle lattatangolle oon väsänny kaavat exeliin, mutta tasaisesti päihin kapenevan laskenta tuottaa vähän ongelmaa, kun lujuusopin opinnoista on vierähtänyt jo 20 vuotta. Jos tasapaksu latta veistellään tasaisesti päitä kohti kapenevaksi, mahtaisiko taipuma päissä kaksinkertaistua samalla voimalla? Taipumaviivahan tuolla profiililla tulee likimain sellainen, että kaaren säde on vakio koko matkalla. Koska latan paksuus on vakio, pysyy jännitykset myös liki vakiona keskeltä päitä kohti kuljettaessa.
Toisaalta tuon voisi testata vaikkapa jollain puulistan palalla, taipuman mittaus ennen ja jälkeen kapenevaan muotoon sahauksen. Omassa tapauksessani luultavasti nopeampi tapa kuin alkaa laskea tuntikausia ja todennäköisesti vielä väärin. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Leppis
Liittynyt: 19 Syy 2011 Viestejä: 24
|
Lähetetty: 24.09.2011 22:34 Viestin aihe: |
|
|
korjaus edelliseen: teräksen kimmomoduuli on yleensä 210 000 N/mm2. menee näköjään nollat ja desimaalit joka postauksessa sekaisin mulla.
(JK:Korjattu alkup viestiin.) |
|
Takaisin alkuun |
|
|
heikki
Liittynyt: 09 Kes 2009 Viestejä: 1178 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 25.09.2011 14:37 Viestin aihe: |
|
|
Ei jousen teko ole noin vaikeaa. Puujousessa vain veistetään staavista kaikki ylimääräinen pois. Teräsjousi taas taotaan niin, että se taipuu mukavasti ja on suunnilleen sopivan jäykkä.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Jukka Koivusaari
Liittynyt: 04 Mar 2005 Viestejä: 232
|
Lähetetty: 26.09.2011 00:08 Viestin aihe: Re: jousiterästen arvoista |
|
|
Terästä voi kuormittaa saman joule / 5 grammaa kuin puutakin.
Varsijousta jos teet, ei sitä liian tarkkaan kannata optimoida. Senhän pitää kuitenkin kestää täydessä vedossa muutama minuutti, jotta sillä jotain tekee. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
T. Manner
Liittynyt: 30 Kes 2007 Viestejä: 949 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 28.09.2011 14:29 Viestin aihe: |
|
|
Olellisempi luku olisi teräksen myötölijuus, sitä ei pitäisi ylittää jos haluaa kaaren pitävän kutinsa.
Käytännössä kaikkien normalliteräksien kimmomoduli on vakio, tuo noin 207 GPa.
Ei tuollaisen kaaren laskenta kovin vaikeaa ole, mutta vaatiihan se hieman rutiinia. Sinänsä ihan perus lujuusoppi riittää.
Jos haluaa hienostella niin onhan noita ilmaisia FEM ohjelmia saatavissa, esim. LISA.
TLM _________________ "Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
Takaisin alkuun |
|
|
jkekoni
Liittynyt: 01 Tam 2005 Viestejä: 2834 Paikkakunta: Espoo
|
Lähetetty: 30.09.2011 14:18 Viestin aihe: |
|
|
http://www.lisa-fet.com/
Wow ! Tollainenkin on olemassa.
Woodbear bow calc kin toimisi varmaan aika hyvin, mutta en tiedä
toimiiko peukalosääntö: kuormitus 80% murtolujuudesta teräksen kanssa.
Jos miettii mitä tapahtuu teräsjousen katketessa, niin ehkä hieman varovaisempi mitoitus lienee paikallaan.
Lainaus: |
Olellisempi luku olisi teräksen myötölijuus, sitä ei pitäisi ylittää jos haluaa kaaren pitävän kutinsa.
|
Eli siis jousiteräs siis vääntyy tärviölle jos sitä ylikuorimitetaan?
Mulla on ollut sellainen virheellinen kuva, että kovametallit eivät taivu, vaan katkeavat vain ennalta arvaamattomasti. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
T. Manner
Liittynyt: 30 Kes 2007 Viestejä: 949 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 30.09.2011 20:23 Viestin aihe: |
|
|
Lainaus: | Eli siis jousiteräs siis vääntyy tärviölle jos sitä ylikuorimitetaan? |
Kyllä, mitä suurimmassa määrin. Tai siis siihen jää pysyvä muodonmuutos kun ylitetään myötöraja.
Lainaus: | Mulla on ollut sellainen virheellinen kuva, että kovametallit eivät taivu, vaan katkeavat vain ennalta arvaamattomasti. |
Jousia ei lämpökäsitellä lasinkoviksi päinvastoin kun monet olettavat, vaan kaikki päästetään. No hieman käyttötarkoituksesta riippuen, mutta melkin aina kyllä.
80% myötölujuudesta voisi toimia, ensimmäisen tekisin ehkä 70%.
TLM _________________ "Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
Takaisin alkuun |
|
|
jkekoni
Liittynyt: 01 Tam 2005 Viestejä: 2834 Paikkakunta: Espoo
|
Lähetetty: 03.10.2011 10:59 Viestin aihe: !! Teräs on melkein puuta !! |
|
|
Murtolujuus on muuten 0.7% kimmomodulista, eli siis teräs on muuten samantapainen tollaisen vähän hauraamman jousipuun kanssa.
Eli siis: Tee kaari samoilla mitoilla suorasyisestä männystä. Jos se kestää, niin kestää teräksisenä. Paunoja tulee vaan 20x enemmän (*).
* Heitetty stetson harrison menetelmällä, en jaksa kaivella taulukoita. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
T. Manner
Liittynyt: 30 Kes 2007 Viestejä: 949 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 03.10.2011 13:24 Viestin aihe: |
|
|
Lainaus: | Murtolujuus on muuten 0.7% kimmomodulista, eli siis teräs on muuten samantapainen tollaisen vähän hauraamman jousipuun kanssa.
|
Valitettavasti ei pidä paikkaansa, tässä se antaisi murtolujuudeksi aika komeat 1450 Mpa, johon kyllä teräksellä päästään, mutta ei millä tahansa.
Lainaus: | Paunoja tulee vaan 20x enemmän (*). |
Tarpeeksi lähellä, jotta tuota voi käyttää.
TLM _________________ "Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
Takaisin alkuun |
|
|
jkekoni
Liittynyt: 01 Tam 2005 Viestejä: 2834 Paikkakunta: Espoo
|
Lähetetty: 03.10.2011 13:31 Viestin aihe: |
|
|
Lainaus: | tässä se antaisi murtolujuudeksi aika komeat 1450 Mpa, johon kyllä teräksellä päästään |
Lainaus: | Olen lukenut erään jousiteräsvalmistajan sivuilta tällaista: murtolujuus 1500 N/mm2 = 1500 Mpa |
Siis puhuin tässä threadissa puhutusta jousiteräksestä, en mistä tahansa teräksestä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
jkekoni
Liittynyt: 01 Tam 2005 Viestejä: 2834 Paikkakunta: Espoo
|
Lähetetty: 03.10.2011 13:40 Viestin aihe: |
|
|
Tää on nimittäin ainakin mulle uutta tietoa, että teräs siis on "samalla" dekadilla puun kanssa. Itse olin käsityksessä, että teräs on huomattavasti alitehokkampi jousimateriaali, mitä on kompensoitu varsijousissa tekemällä jousista käsittämättömän järeitä. ok, ehkä myöhäiskeskiaikaisen sepän takoma jousi ei ollut yleisesti ihan nykyaikaisen kaupallisen jousiteräksen tasolla...
... kyllä olen tietoinen että normaalin käsijousen teko tehokkaksi on hankalaa, sillä 4cm leveätä jousta ei voi helposti skaalata 2mm leveäksi teräsjousksi, johtuen sivutaipumasta.
Samaten 30# käsijousen muuttaminen 600# jouseksi sujuu toki ihan tehokkasti, mutta aiheuttaa ... käsittelyongelmia. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
T. Manner
Liittynyt: 30 Kes 2007 Viestejä: 949 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 03.10.2011 15:38 Viestin aihe: |
|
|
Sorry, en huomannutkaan tuota aloitusta. Tuohon pääse kyllä perus hiiliteräs materiaaleilla, mutta päästö jää kyllä vähäiseksi ja lopputulos voi olla vaaralliisen lasihauras. En suosittele, seostetuilla teräksillä saa helpommin korkean myötörajan ja paremman sitkeyden. Jousta ei voi mitoittaa murtolujuuden mukaan vaan se on tehtävä myötölujuuden mukaan.
Lainaus: | Tää on nimittäin ainakin mulle uutta tietoa, että teräs siis on "samalla" dekadilla puun kanssa |
En nyt ihan tajunnut tätä?
TLM _________________ "Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
Takaisin alkuun |
|
|
jkekoni
Liittynyt: 01 Tam 2005 Viestejä: 2834 Paikkakunta: Espoo
|
Lähetetty: 03.10.2011 15:41 Viestin aihe: |
|
|
Lainaus: | Terästä voi kuormittaa saman joule / 5 grammaa kuin puutakin. |
Olin kuvitellut, että teräksen kuormitus joulea per gamma on huomattavasti alhaisempi. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
jkekoni
Liittynyt: 01 Tam 2005 Viestejä: 2834 Paikkakunta: Espoo
|
Lähetetty: 03.10.2011 15:45 Viestin aihe: |
|
|
Onko jousiteräs "kaupassa valmista käytettäväksi" *, ilman että sitä pitää lämpökäsitellä?
Tietenkin ongelmaksi muodostuu, että kuinka rälläköidä kuumentamatta. Täällä tai jossain muualla oli juuttua, että märkä pyyhe saattaisi riittää, niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin...
*) tyyliin varsijousen kaarena tms. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
T. Manner
Liittynyt: 30 Kes 2007 Viestejä: 949 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 03.10.2011 17:35 Viestin aihe: |
|
|
Lainaus: | Onko jousiteräs "kaupassa valmista käytettäväksi" *, ilman että sitä pitää lämpökäsitellä? |
Lähes aina teräksen toimitusmuoto on pehmeänä. Poikkeus on esim. harjateräs ja pianolanka, jotka eräässä mielessä ovat jo valmiita tuoteita.
Eli jousiteräs latta toimitetaan pehmeänä. Jos tekee kaaren vanhasta lehtijousesta on tilanne toinen, tämä on lämpökäsitelty ja jos sitä rälläköi niin pitää huolehtia jähdytyksestä, muuten voi materiaali päästyä eli pehmetä liiaksi.
TLM _________________ "Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
Takaisin alkuun |
|
|
T. Manner
Liittynyt: 30 Kes 2007 Viestejä: 949 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 03.10.2011 17:38 Viestin aihe: |
|
|
Helsingissä voisi olla mm. Vallilan Takomo, joka pystyisi tekemään lämpökäsittelyn nimenomaan jousille.
TLM _________________ "Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
Takaisin alkuun |
|
|
jkekoni
Liittynyt: 01 Tam 2005 Viestejä: 2834 Paikkakunta: Espoo
|
Lähetetty: 04.10.2011 10:48 Viestin aihe: |
|
|
Nuotioon kunnes punertuu ja järveen kunnes ei kuplii- menetelmä tuskin tuo laatua... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
T. Manner
Liittynyt: 30 Kes 2007 Viestejä: 949 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 04.10.2011 11:16 Viestin aihe: |
|
|
Lainaus: | Nuotioon kunnes punertuu ja järveen kunnes ei kuplii- menetelmä tuskin tuo laatua... |
LOL, teräksen lämpökäsittely koostuu tyypillisesti kahdesta osasta; karkaisusta eli lämmityksestä aika korkeaan lämpötilaan (n. 750 C) ja nopeasta jädytyksestä sekä sen jälkeisestä päästöstä, jossa teräs lämmitetään suhteellisen matalaan lämpötilaan (200-300 C). Lämpötilat eivät ole absoluuttisen tarkkoja, mutta rajansa kaikella.
Kyllä se karkaisu voi onnistua nuotiosta järveenkin, mutta todennäköisesti ei.
TLM _________________ "Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Jukka Koivusaari
Liittynyt: 04 Mar 2005 Viestejä: 232
|
Lähetetty: 05.10.2011 20:29 Viestin aihe: |
|
|
jkekoni kirjoitti: | Lainaus: | Terästä voi kuormittaa saman joule / 5 grammaa kuin puutakin. |
Olin kuvitellut, että teräksen kuormitus joulea per gamma on huomattavasti alhaisempi. |
Pianolangalla tein muinoin kokeet . Kuormitus oli jotain 2 J/cm^3 , kun alkoi ottaa myötäkäyryyttä.
1,4 J/cm^3 olen muistisääntönä pitänyt.
Lainaus: |
Itse olin käsityksessä, että teräs on huomattavasti alitehokkampi jousimateriaali, mitä on kompensoitu varsijousissa tekemällä jousista käsittämättömän järeitä. |
Vitsihän on nimenomaan päinvastainen. Käsittämättömän voimakas jousi siedettävän pienessä tilassa.
Semmoinen kilojouleluokan renessanssitykki puujousena vaatisi siinä 10 litraa vääntyvää puuta . Eli jotain puhelintolpan vahvuisen kaaren. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Leppis
Liittynyt: 19 Syy 2011 Viestejä: 24
|
Lähetetty: 14.10.2011 23:45 Viestin aihe: |
|
|
Tulipas vähän koitettua laskea, mitä tapahtuu, kun tasasivuinen lattatanko leikataan keskikohdasta lineaarisesti päitä kohti kapenevaksi, jousen paksuuden pysyessä vakiona. Tällainen lopputulos jalkajousikäytössä:
1. vetopituus kasvaa ~50% paunojen pysyessä samana eli joulet kasvaa 50% jousen maksimi rasitusasteen pysyessä vakiona. Tuon laskelman tein erittäin yksinkertaistetusti eli jaoin jousen puolikkaan kahteen erilevyiseen osaan ja käytin lujuusopin peruskaavoja palkin taivutukseen liittyen. Vielä useampaan osaan jakamalla saisi toki tarkemman tuloksen.
2. massasta lähtee ~50% pois
Edellisten yhteenvetona jousen tehokkuus liikkuvaan massaan suhteutettuna kolminkertaistuu. Erityisesti kevyehköjä nuolia ammuuttaessa pyramidi mallin suorituskyky tasasivuiseen malliin verratuna on huima. Pyramidimalli ampuu myös raskasta nuolta paremmin, koska jouleja tulee 50% lisää.
ps. Pari viimeistä jalkajousen kaarta pihlajasta olen veistänyt suoraan sillä periaatteella, että taivutuksesta tuleva maksimijännitys pysyy vakiona koko kaaren matkalla, pois lukien aivan kärjen lähistöä, joka on hieman muuta osaa enemmän "varman päälle" laskettu. Muuttuva leikkausprofiilin muoto kärjestä keskelle mennessä tuo hieman haastetta ja laskenta on siltä osin "sinne päin". Näyttäisi kuitenkin sille, että tuolla tavalla suunnitellut jouset taipuvat nätisti, eikä aloittelevan jousen veistäjän silmällä osaisi tilleröidä niitä yhtään paremmin mihin laskemalla on päästy. Puun materiaalissa on tietenkin poikkeamia, mitä laskenta ei voi huomioida. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|