Jousi

[Mangrove]

Edellämainitussa Sireliuksen tutkielmassa Die Handarbeiten der Ostjaken und Wogulen käsitellään erinomaisella tarkkuudella nämä jousenteossa tarvitut työkalut.

[pyssymies]

Eivätkös nuo ole lukkaro ja kavahöylä?

[Mangrove]

[Mangrove]

[Mangrove]

"Finnit" ovat merisaamelaisia, "lappalaiset" tunturisaamelaisia. Käännös K. M. Walleniuksen mukaan.
Friis, P. C. 1632. Norriges oc omliggende Øers sandfoerdige Bescriffuelse. Kiobenhaffn.

[...] Finnit ovat laihoja, suonikkaita miehiä ja kuitenkin väkevämpiä kuin kaikki muut ihmiset, minkä saattaa kokea heidän jousistaan, joita norjalainen mies ei pysty jännittämään puolenkaan siitä kuin finni. He ovat [...] kiivasluontoisia ja pahansisuisia miehiä, kuin olisi heillä karhun luonto. [...] Ja he pyrkivät ennen kaikkea ampumaan hylkeitä ja juoksiaisia saadakseen rasvaa, sillä jokaisen finnin on juotava puoli kannua traania joka aterialla. [...] He eivät syö minkäänlaista leipää. [...]

Finnit ovat ihmeellisen hyviä ampujia, kuitenkin ainoastaan käsijousella. [...] He ampuvat niin varmasti, että se on kerrassaan hämmästyttävää, ja he pitävät häpeänä olla kerrankaan osumatta ja he totuttautuvat lapsesta alkaen siihen, niin ettei finnipoika saa aamuateriaansa, ennen kuin on kolmasti peräkkäin osunut kirvesmiehen kairan reikään. Ja heillä on oma kielensä, jota he puhuvat keskenään ja lappalaisten kera.

[Juri]

[jousipata]

juoksiainen on siis tavallinen delfiini ja se nimi on nykyään myös hyönteisen lajinimenä, ennen juoksujalkainen, nykyään siis juoksiainen.

pajalla ikuisuuspihlajaprojektistani aloin tekemään suomalaisjousta. sakarat jo jollain mallilla. tilleröinti kesken. tuohta on. vatsaa arvon kun oikein sopivaa suoraa lylyä ei ole, niin jätänkö laittamatta mitään vai tempasenko kerettiläisesti jonkun millin saarnislaissin mahaan. siinä miettimistä.

[Iivana]

Eikä kuiva tähän hätään...

[jousipata]

no, on mulla yks mäntylylystaavi, se on vain melko mutkainen, kapea ja tarkemmin sitä kaapiessani näyttää lylyn osuus melko vähäiseltä eli vaaleaa puuta on paljon punertavien lylysyiden seassa. ehkä se menisi korvikkeena, kuitenkin aitoa lapin mäntyä. jos siitä vetäsis millin siivun mahaan. pitäis ensin oikoa. melkoinen homma suhteessa pieneen epävarmaan hyötyyn.

[Ari Rantala]

En lähtisi kokeilulinjalle. Varsinkaan jos haluat tuosta jotakin toimivaa. Harjoitteluna ja kokemuksen hankkimisena se ehkä menisi mutta sinuna etsisin priimaa lylyä ja sama vaatimus tietysti muillekin käytettäville materiaaleille.

[Juri]

Samaa mieltä kuin Ari. Saisi olla myös selkäslaissi suoraa, oksatonta ja vammatonta tavaraa että olisi onnistumisen mahdollisuuksia.
Kelvollisen materiaalin valinta on jousenteossa ensisijainen juttu.

[jousipata]

kyllähän guruja uskon tässä asiassa. teen toimivan suomalaisjousen ilman lylypuuta, olkoon vaikka vähäisehkö paunoiltaan, mutta tyylin mukainen. vähän raaputtelin sitä kieroa, oksaista, vajaalylyistä männynkäppyrää ja siitä lienee tosiaankin turha yrittää saada materiaalia edes huonoonkaan jouseen.

[Ari Rantala]

[toni]

Eläkääs nyt(:

Tottahan tuollainenkin puu käy vallan hyvin paahdon, muotoon taivuttamisen, toisen perättäisen paahto yrityksen, jne. hakemiseen.
Myös se miten paljon lyly muuttaa ominaisuuksiaan, mitenkin rankan paahdon jäljiltä on aiva hemmetin arvokasta kokemusta.
Näiden jälkeen ei hyvien slaissien pilaaminen ole enään niin lähellä.

Oksan kohdista pääsee poraamalla ne pois ja liimaamalla tilalle yhteensopivan lylytapin samasta slaissista.

Normikasvu lylyn seassa onkin sitten hankalampi, mutta tietyin edellytyksin sekin saattaa kestää, jos puusta ei hae sitä mitä hyvästä lylystä haluaisi saavansa irti.

Mutkikkuuteen ei sitten ilman näkemistä pysty samomaan mitään.
En ole kokeillut sivuttais suunnassa tapahtuvaa suoristusta.

Koko nykyinen lylyjousi sirkus on nin lasten kengissä että ilman kokeiluja jää varmasti moni relevantti juttu oivaltamatta.

[jousipata]

toni, onhan se niinkin.

[Juha]

Hyppäsin kuukaus sitte pois oravanpyörästä, mullakaan ei oo mitään tarvesta. Kuinkahan tuon profiilin saisi poikkee...?

[jousipata]

Ei koske suom.-ugr.-jousta suoraan, mutta kummalla paikkaisitte pihlajaisen pitkäjousen saranakohdan vatsapuolelta: Kuusilylynsiivulla vai pihlajasiivulla? molemmista on sopiva siivu käytössä. sarana on lavan tyvessä, heti feidien jälkeen. jousi on ihan pelastettavissa kuitenkin.

[jousipata]

Niin ja miksi jommalla kummalla? Lisäksi värieroja ei tule juuri nimeksikään käytän kumpaa vaan kun vatsa on tummaa ydinpihlajaa.

[heikki]

[jousipata]

Olet oikeassa taas kerran Heikki. Pihlajaan päädyin itsekin pähkäiltyäni asiaa puulajien käyttäytymisten kannalta. Pihlaja käyttäytyy samalla tavalla kuin pihlaja, varsinkin kun on samasta puusta. Olipas nerokas neronleimaus taas.

[MiikkaK]

Olisiko jollakin tämän foorumin lukijoista haluja tulla katsomaan alkuperäistä Viitasaaren jousta ihan livenä?

Voin pitää sitä pari viikkoa näytillä tuossa toukokuussa, jolloin sen katsastaminen on helppoa (ennen kuin se viedään takaisin museon varaston syövereihin). Ihan yksityisiä näyttelyitä en valitettavasti voi järjestää jokaiselle, mutta jos saatte sovittua jonkin yhteisen päivän niiden kesken, jotka haluavat päästä näkemään & mittamaan & dokumentoimaan tuota jousta, niin se kyllä järjestyy.

Jousi on siis tällä hetkellä Keski-Suomen museon kokoelmissa Jyväskylässä.

t: Miikka Kumpulainen, arkeologian amanuenssi, Keski-Suomen museo

[Iivana]

Iivana haluasi.

[jousipata]

Kyllä haluja olisi. Toukokuun loppupuolella on lomanpätkää. Tietysti riippuu, että miten reitin varrelle J:kylä osuisi, minä päivinä etelästä pohjoiseen ja taas takaisin matkustellessani. Melko hankalalta vaikuttaa osuttaa.

[Mangrove]

Kviljon uusin ugrijousi Paleoplanetin keskustelupalstalta. Noin 40 paunaa 26 tuuman vedolla sekä n. 50 paunaa 28 tuumalla näyttää olevan yhteistä monille ugrijousille?

[jousipata]

Nätti Kviljon jousi on kyllä. Onkohan Kviljo Suomalainen ja asuu Norjassa vai miten nimi tuntuu niin Suomalaiselta.

[Mangrove]

[Yleisajattelija]

Onkopas tuo jousi nähtävillä nyt?

[Mangrove]

Mitä mieltä lukijat ovat Ruotsin Gräsbosta helmikuussa löydetystä kivikautisesta lepänpalasesta, jota paikalliset tutkijat väittävät osaksi kaksiosaista jousta. Löytö on ajoitettu n. 3500 eKr (vrt. Paltamon n. 300 eKr). Tuukka onkin jo ehtinyt kommentoida löytöä tuoreeltaan kys. blogiin.

Världens äldsta tvåvedsbåge
Världens äldsta tvåvedsbåge funnen i Gräsbo, Uppland

[jousipata]

olisi ja onhan se iso harppaus vanhimman 2-osaisen jousen iässä. mielestäni täysin mahdollista, että on ollut jousi. mikä muu tarkoitus voisi olla 2-osaisella puulla tuolta ajalta kuin jousi?

[Mangrove]

Tämä on vanhin tuntemani aikalaiskuvaus nykyisen Suomen ja Pohjois-Venäjän alueen metsästäjistä. Se esittää novgorodilaisia metsästäjiä. Puukaiverrusta säilytetään eräässä Saksan Stralsundin kirkossa. Se on ajoitettu vuosille 1360-70. Kaiverrus ei kuitenkaan ilmeisesti esitä Novgorodin kaupunkia vaan Riikaa, minne metsäntuotteet kuljetettiin sisämaasta.

Rigafahrergestühl
Osa kaiverruksesta (kts. linkki)

[Ilkka Seikku]

Haa! Lurppakorvainen koira siellä tassuttelee taustalla. Mikäpä muukaan kuin tataarien ikioma luottopakki, nykyiseltä nimeltään venäjänajokoira. Koiran asentokin on kuvattu aika asiantuntevasti; pää säkälinjan alapuolella. Tässätapauksessa se ei tarkoita alistumista eikä nöyrtymistä vaan on tyypillinen asento juurikin venäjänajokoiralle.
Sinänsä mielenkiintoinen koiravalinta oravametsälle..

Pahoittelen offtopiccia..

[jousipata]

onhan metsäsuomalaisillakin aina ollut erinäisiä ajokoiria apunaan elinkeinonharjoittamisessa, suomenajokoiran suku on vanhaa, niin varmasti venäjänajokoirankin. on karhukoiria ja sen edeltäjiä, on lintukoiria eli jokunen suomenpystykorvan esi-isistä ja myös pohjanpystykorvan. kautta ihmiskunnan tunnetun historian koira on ollut mukana monin tavoin. muistaakseni turusta on kaivettu keskiaikaiset koiran jäännökset jotka muistuttavat nykyisiä länsi-göötanmaanpystykorvan ja serkkurotunsa welsh corgi pembroken rakennetta.

[Mangrove]

Paavin "suomalaisille" ja "ruotsalaisille" antamia synninpäästöjä käsittelevässä lähdekirjassa on mielenkiintoinen kertomus eräästä rikoksesta 1400-luvun lopun Savosta. Alkuperäinen kirje on latinaksi, mutta olen oheen yrittänyt kääntää sen olennaiset osat suomeksi. Kyseinen viittaus on ainoa asiakirjakokoelmassa oleva viite käsijousen olemassaoloon "Suomessa" tuona aikana, sillä jo 1400-luvulla näyttäisi varsijousi olleen paljon kaupungeissa, s.o. Turussa ja Viipurissa. Kirjassa on myös eräs asiakirja liittyen tappoon "puujousella" "Ruotsissa".

Risberg, S., Salonen, K. 2008. Auctoritate Papae. The Church Province of Uppsala and the Apostolic Penitentiary 1410–1526.

292. 9.1.1486. Rooma.
Thomas Olavi, seurakunnan kirkonherra Savossa, Turun hiippakunnassa, [...] löi palvelijaansa Jaakobia kahdesti tai kolmesti sellaisella köydellä, jota täällä yleisesti käytetään käsijousissa (arcu manuali). [...]

[Iivana]

Paavi on penaalista! Tämä on rehellinen subjektiivinen mielipiteeni, johon vaikuttaa syntyperä ja perimätieto Ruotsalaisten touhuista miehittämillään alueilla.

[Kuhmon Ahma]

[Ilkka Seikku]

[heikki]

[J Menna]

Veistäjän silmään...


Kaunis puureliefi. On kovasti puunkuvanveiston luonteen omainen rykäisy. Eli tahtoo sanoa sitä että hieman kömpelö materiaali on mielestäni tyylikästä työstää juuri noin: yksinkertaistaen sopivasti. Samaan aikaa varmaan savi-pronssi tai sivellinpuolella taipui tältä tekiljältä taide jos minkälaiseen realistiseen pikkutarkkuuteen, mutta puussa sen voi tehdä juuri noin tyylikkäästi jos materiaalia ymmärtää. Samaan aikaan siinä on arvokkuutta ja kansanomaisuutta kivassa suhteessa. Teos ei turhaan briljeeraa.
Hivelee. Joskus on vaikea kertoa joillekkin miksi keskiaikainen kirkkotaide (puinen) on kaunista. Jousien tekijöille ei varmaan tarvitse.

Son siinä.

[Mangrove]

Lönnrotin Pielisjärveltä v. 1828 ylöskirjoittamassa runossa on kiintoisa viittaus jousien säilytykseen. Teräskaaria ei liene ollut tarvetta paljon kuivatella vai olisiko jousen kuivaaminen viittaus sen hiljattaiseen tuhoutumiseen l. heitteillejättöön?
http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr07233250

[Andes]

Jopas on mielenkiintonen, hieno runo kokonaisuudessaankin tuolta linkin takaa. Kertoo paljon tuon aikakauden muutoksen tuulista erärintamalla. Vanhan shemeikan haikeaa huokailua huvenneitten peuralaumojen perään. Ei enää kannattanu jousen teko, ampumataidon ylläpito. Lylykeppi jouti nakata riihen ylisille kuivettumaan, mielessä ajatus, jospa peurat sittenki vielä palais..

[Mangrove]

Pirkkalasta löytyi kaksi luista nuolenkärkeä. Kaivauksenjohtaja Sami Ranisen mukaan kaksi 1000-luvulta peräisin olevaa luista nuolenkärkeä ovat "tavattoman hyväkuntoisia, ne voisi saman tien kiinnittää nuolen varteen ja lähteä metsälle". Valitettavasti kärjistä ei ole vielä julkaistu valokuvia.

[Mangrove]

Huikea muinaislöytö Pirkkalassa: Suomen ensimmäiset luiset nuolenkärjet. Kuva toisesta kärjestä löytyy linkin takaa.

[Mangrove]

Francesco Negrin Lapinmatkasta 1663-1666 ei ole vieläkään ilmestynyt suomennosta, joten kopioin tähän pätkän, missä hän tietääkseni ensimmäisenä tutkijana kertoo yksityiskohtaisesti Pohjois-Suomen ja Pohjois-Norjan alueella eläineiden saamelaisten jousesta. Vuonna 1883 painetun edition mukaisesti.

[Andes]

Että niinkin pitkiä.. Mainihtiko sakaroita olevan?

[Mangrove]

[Mangrove]

Alm, J. Bows and Bow-Shooting among the Lapps. Ethnos 6/1936. Stockholm.

[...]
"As has been said above, the Ostiak bow and the Lapp bow appear to have been very similar. The Ostiak bow here depicted, fig. 2, is 176 cm long, and has a flat back of birch-wood and a rounded belly of the wood of some coniferous tree (larch?). The limbs have a maximum width of 4.2 cm, and a minimum thickness of 1.75 cm and are broader than the rounded handle, which has a maximum thickness of 2.7 cm and a width of 2.8 cm. The latter is covered with birch-bark. The limbs terminate in straigth and inflexible "horns", 14 cm long, the ends of which, when the bow is unstrung, point in forward direction. The horns and triangular in section, with their greatest width, 1.5 cm, on the back side. On that side the birch wood strip extends as far as the point of the horn. But the greater part of the horn consists of a seperate piece of birch-wood, the inner, wedge-shaped portion of which is fitted in between the strips of birch and larch, to which it is glued on. In addition this joint is reinforced by a lashing with sinews. Such lashings reinforce the limbs in some places and also the ends of the horns at the string-notches.

The string-notches are sunk in the ends of the horns, "parallel to the horns". The string consists of a cord, and its loops are of a length equalling that of the horns".

Fig. 2. Ostiak bow and arrows. (The Ethnographical Museum of Sweden.)

[Mangrove]

Ruotsin etnografisen museon kokoelmatiedot löytyvät näemmä myös verkosta (miksi ei myös Kansallismuseon?). Hakukoneen mukaan heillä on varastoissaan neljä F. R. Martinin hanteilta 1890-luvulla ostamaa jousta. Kahdesta näistä jousesta on kuva Martinin kirjassa, jota olen lainannut tämän säikeen sivulla kahdeksan. Kaksi muuta jousta ovat pituudeltaan 180 cm ja 172 cm. Toiseen näistä jousista on myös toisen kirjassa kuvatun jousen tapaan liimattu joutsenennahkaa.

1892.03.0001 :: båge, pilbåge

1892.03.0002 :: båge, pilbåge

1892.03.0003 :: båge, pilbåge

1892.03.0004 :: båge, pilbåge

[Mangrove]

Toisaalle linkittämieni puututkimusten mukaan tunturikoivun puuaines on keskimäärin noin 5 % tiheämpää kuin hies- tai rauduskoivun. Onkohan tällä mitään merkitystä käytännössä? Samoin suomalaisten koivujen eteläpuolella kasvava puuaines omaa keskimäärin 15 % suuremman taivutuslujuuden verrattuna pohjoispuolen puuainekseen. Kaikkein suurin taivutuslujuus on puuaineksella, mikä kasvaa noin kolmen metrin korkeudessa maaperästä.

[toni]

Sulla on Martti hyvä ote tähän(kin) asiaan(:
Mä olen miettinyt samaa, mitä tuohon ilmansuuntien vaikutukseen ja puu-aineksien ominaisuuksiin tulee. Toisaalta esm. puuaineksien kiertymis ominaisuudetkin saattaa vaihdella paljon ja mitä moninaisimmista syistä.
Näitä syitä on toki kartoitettu nykyään paljon, mutta uskon että niin on kartoitettu ns. ennenvanhaankin.

[J Menna]

Adam K. sanoo hieman samaa vaahterasta. Eli kun on puuaineeltaan soveltuvaa esim. noihin Ottomanijousiin niin paras aines löytyy vaahterastakin n. metri tyvestä ja siitä ylemmäs.