Jousi

[jkekoni]

Onko muut kokeilleet moista?

Maailman helpoin sekä tehdä, että käytää(* . Haittapuolena on että ei sovellu lähelle, ja pituus suuntainen tähtääminen on hankalaa.

Heittää nyrkin kokoisen kiven helposti monien kymmenien metrien päähän. En omista sopivaa mittaa, ja turvallisuus syistä olen heitellyt kiviä lähinnä järveen, joten tarkkoja lukuja ei ole.

Itse tein varren jousipuun latvasta ja sidoin siihen köydet, joihin kiinnitin farkkujen palan, johon olin niittaittanut metallirenkaat
purkautumisen estämiseksi.

Ohjekin löytyi: (Ei löydy enää).
http://www.staff.ncl.ac.uk/nikolas.lloyd/weapons/staffsling.html

laitan kuvia kunhan jaksan.

(* toisin kuin tavallinen linko.

[Tuukka Kumpulainen]

En ole sauvalinkoa kokeillut. Se tuntuu jotenkin virattomalta vehkeeltä linkoon verrattuna. Kokonsa puolesta sata kertaa kömpelömpi. Varmasti ollut käypä ase, kun rivimiehille on tarvittu halpaa kättä pidempää. Ei ole tarvinnut palkata kolmevuotiaasta treenanneita baleaariammattilaisia jotta kivi (tai lyijymuna) lähtee sinne minne pitää ja lujaa.

Toisaalta (naru)lingollakin oppii perusteet aika äkkiä: ehkä reilun viisisataa kiveä lingottuani (kun vielä asuin hyvän treenipaikan äärellä) olisin hyvällä heitolla poksauttanut maassa istuvan pienriistaeläimen kymmenestä metristä hengiltä, äijän kokoiseen kohteeseen tuplasti pidemmältä matkalta vähintäänkin tuskallisen osuman. Tosin ne väliin sattuvat huonot laukaukset olivat sitten todella huonoja...

Yleensä linkoa kokeilevat ja siitä raportoivat henkilöt ovat treenanneet aseen käyttöä juuri tuollaiset muutaman sata laakia, ja uskovat sitten todistavansa, että antiikin historioitsijoiden väitteet linkomiesten tehokkuudesta ja tarkkuudesta ovat pelkkää liioittelua.

Larry Bray - niminen linkoharrastelija ampui vuonna 1982 dacronlangasta ja vapitinnahasta tekemällään lingolla n. 60 - grammaisen, maasta poimitun soikean kiven 438 metrin päähän. Maailmanhistoria ei tunne ainoatakaan tapausta, jossa käsijousella olisi ammuttu lähellekään vastaavan painoinen nuoli läheskään yhtä kauas. Britit ampuvat jäykimmillä sotajousillaan sotanuolia 250 metrin tuntumaan. Brayn kivenmurikan liike-energian on täytynyt olla "piipunsuulla" aivan tolkuton.

Himalajalla jakinajajat käyttivät linkojaan vielä 1900 - luvulla eläimiensä ohjailuun, nakkaamalla kiven matkan päästä jompaan kumpaan jakin sarveen muuttaakseen sen kulkusuuntaa tilanteen mukaan, ja ylsivät silminnäkijähavaintojen mukaan alkeellisilla lingoillaan äärimmillään 300 jaardin päähän. Rooman armeijan peltistiksi pääsi, jos pystyi osumaan lingolla ja lyijyluodilla miehen kokoiseen maaliin 185 metrin päästä.

Nyt taisi mennä hijackin puolelle...pistähän kuvia sauvalingosta tulemaan, Joni!

[Simo Hankaniemi]

On varmaan tätä sauvalinkoakin kokeiltava. Tavallisesta lingosta on vähän kokemusta 30 vuoden ajalta ja täytyy sanoa, että minä en osaa käyttää sitä. Kivi lentää parhaimmillaan jotain 70-80 m ja mistään tarkkuudesta ei voi puhua. En voi väittää osuvani miehen kokoiseen maaliin lingolla miltään etäisyydeltä. Kelpaisin linkoajaksi vain mielenosoitukseen ja silloinkin omat olisivat yhtä suuressa vaarassa kuin vastapuoli.

Tietysti paljon lahjakkaampia heittäjiä löytyy ja säännöllinen harjoittelu voisi auttaa asiaa, mutta en näe lingolla olevan itselleni arvoa aseena. Ja suhtaudun epäilevästi antiikin kirjoittajien väitteisiin. Niiltä löytyy vaikka mitä väitteitä alkaen Germanian metsien yksijalkaisista ihmisistä ja nivelettömistä vuohista kadonneeseen Atlantikseen. Muinaisajan kirjoittajien tekstit ovat mielenkiintoinen sekoitus asiaa ja täyttä puppua. Harvoin voi olla varma, mikä on mitäkin.

Lingolla osuminen pään kokoiseen maaliin yli 180 m etäisyydeltä on aika extreme-suoritus. Tavallinen mies ei siihen osu perinnejousella eikä myöskään musketilla. Kaikki Suomen armeijan sotilaat eivät osu siihen rynnäkkökiväärillä makuulta ampuen, ainakaan joka laukauksella. Rooman armeijassa olisi ollut todella pieni linkoajajoukko, jos tämä vaatimus olisi ollut todellisuutta.

[Simo Hankaniemi]

Sorry, kysymys oli siis MIEHEN kokoiseen maaliin osumisesta eikä pään kokoisesta maalista. Silti siihen ei taida moni osua jousella ja musketillakin on kyllä vaikeuksia. Jonkun nykyajan linkoekspertin pitäisi osoittaa, että tällainen on mahdollista.

[Arwi]

Linkoajillakin näyttää olevan omat sivunsa. http://www.slinging.org

[Tuukka Kumpulainen]

Onneksi meidän ei enää tarvitse miettiä olivatko antiikin kirjoittajat tässä asiassa oikeassa vai eivät. Maailmalla on Larry Brayn ohella useita muitakin linkoeksperttejä jotka ovat hätyytelleet 400 metrin kantamia kotitekoisilla lingoillaan.

Linkoharrastajia on nykymaailmassa lienee murto-osa antiikin ajoista. Entä jos kaikki jousiammunnan saralla legendoiksi tarkkuutensa, voimansa ja osaamisensa ansiosta nousseet miehet olisivat valinneet aseekseen lingon?

Linko on niin fyysinen ase, että sen käytössä ampujan yksilöllisten ominaisuuksien ja osaamisen vaikutus on valtava, paljon suurempi kuin jousiaseella, kantamasta ja varmasti myöskin tarkkuudesta puhuttaessa: en ole koskaan treenannut sotajousten käyttöä, mutta pystyn silti jännittämään 90 - paunaisen jäkkärän ja ampumaan sillä sotanuolen karkeasti samoille metriluvuille kuin kuka tahansa jousiampuja samoilla välineillä. Jos saisin nyt käteeni jonkin 400 metrin linko/luotisetin, en takuuvarmasti saisi kuulaa lentämään 150 metriä pidemmälle: jousella homma on jo pitkälti hanskassa kun jänteen on saanut vedettyä ankkuriin ja jousikäsi pysyy aloillaan, lingolla sekunnin murto-osa juuri ennen kiven irtoamista pussista ratkaisee tyystin sen, kuinka paljon energiaa kropasta ammukseen siirtyy. Linko on ankarasti vaativampi ase kuin jousi, mutta miehen ollessa tehtävän tasalla tarkkuudeltaan vastaava, kantamaltaan ja iskuenergialtaan parempi tappoväline. Läpäisyltään nuoli tietysti päihittää linkoammuksen pienemmän poikkipintakuormituksensa ja suuren terävyytensä ansiosta.

[Simo Hankaniem]

Kävin linkoajien sivuilla. Heidän tilastonsa mukaan melkein kaikkien nykyharrastajien pituustulos oli lingolla alle sadasta metristä lähelle 200 m. Sitten oli muutama ennätysmies reilusti paremmalla tuloksella. Tuo 200 m näyttää olevan lingolle vähän samanlainen "maaginen raja" kuin jousellekin, eli täytyy olla jo aika vakava harrastaja, että sen ylittää.

Tarkkuuden suhteen näytti olevan suurta epävarmuutta. Kukaan ei antanut ymmärtää olevansa tarkka lingon kanssa. Joku oli jossakin nettikeskustelussa saanut joltakin tytöltä tietää jostakin uutisfilmin pätkästä, jossa joku 70-vuotias espanjaa puhuva lammaspaimen oli antanut hyvän näytteen taidoistaan lingolla. Kovasti kaivattiin elävää esimerkkiä linkomestarista.

Jos linko on niin tarkka peli, niin miksi "elävän esimerkin" löytäminen on niin vaikeaa Amerikassakin, ihmemiesten maanosassa. Tiedän suomalaisia pikkupoikia, jotka ovat primitiivisellä lyhyellä puujousella pudottaneet lintuja lähes olemattoman opetuksen ja harjoittelun jälkeen. Vastaavilla välineillä riistaa kaataneita on Amerikassa tuhansia. Missä piileskelee elävä linkomestari?

[jkekoni]

Lingoilla käsitääkseni ammutaan yleensä suljetussa muodossa likkuvaan joukkoon.

Tässä asiassa lingolla on etunaan, se että sen käyttäjä voi käytää kilpeä.

[V.T]

''Ohjekin löytyy:
http://www.staff.ncl.ac.uk/nikolas.lloyd/weapons/staffsling.html'' <- linkki ei toimi,tai siis näyttää sivulla 040 Error tms.

[jkekoni]

Olen ottanut talteen tekstin poisetusta artikkelista:
./viewtopic.php?p=8329#8328

[Timpa]

[Jukka Koivusaari]

[Jukka Koivusaari]

[Timpa]

Myöhemmin tutkailtuani pääduin itsekin tuohon amerikkalaiseen jalkapalloon, eli perinteiseen linkoammukseen.

Jep, linkoaminen on tekniikkalaji, mutta vaikka oma tyylini on lihasmuistissa, jotenkin epäilyttää omalla kohdallani tuo puolen kilsan etäisyys - lyijykuulallakin. No - minä olen vain minä, mutta vaikka maailmalla on paljon linkoharrastajia, joilla oma tyylinsä on lihasmuistissa, ei tuota puolen kilsan rajaa ihan joka päivä pommiteta.
Tuo on kuitenkin mielenkiintoista, jos matemaatisesti on 70m/s lähtönopeudella saavutettavissa em. etäisyys.
Haaveena olisi joskus päästä sopivalla lyijykuulalla kokeilemaan mitattavaa etäisyysheittoa. Nyt tiedän vain sen, että laakerikuula lentää 250m leveän lahden yli.

[jousipata]

onko ballistiikassa tässä 70m/s nopeuden radassa otettu myös ilmanvastus huomioon? ilmanvastushan selittäisi sen, että miksi laakerikuula ei lennä 500m vaan hieman reilut 250m "vain", mikä on hurja heittomatka jo sekin.

[Leppis]

45 asteen kulmalla ilman ilmanvastusta kappale lentää : s=v^2 / g

s=lentomatka (m)
v=resultanttinopeus (m/s)
g = 9,81 m/s^2

esim. 400 fps: 1,5 km
200 fps: 380 m

Perus taulunuolella päädyttäneen siihen, että heittomatka tippuu lähes puoleen jo tuolla 200 fps luokkaa olevilla nopeuksilla?

Ilmanvastus heikentää heiton pituutta tosi rajusti. Mitä suurempi nopeus, sitä enemmän heitto tippuu suhteessa laskennallisesta. Nuo ilmanvastuskertoimet olisi mahdollista huomioida laskennassa jollain tarkkuudella. Menee integrointi hommiksi ja pitäisi tietää sellaisia kertoimia, joita ei taulukoista löytyne? ( mm. sulituksen vaikutus ..). Sitten on vielä nuolen lentoasento, joka ei ole vaakasuorassa maahan nähtynä eli "leijuttava" (ja ylös mentäessä vastustava) voima muuttuu koko ajan. Nuolen kaikki venkoilu hiastaa myös varsinkin alkulennossa rajusti.

[Leppis]

45 asteen kulmalla ilman ilmanvastusta kappale lentää : s=v^2 / g

s=lentomatka (m)
v=resultanttinopeus (m/s)
g = 9,81 m/s^2

esim. 400 fps: 1,5 km
200 fps: 380 m

Perus taulunuolella päädyttäneen siihen, että heittomatka tippuu lähes puoleen jo tuolla 200 fps luokkaa olevilla nopeuksilla?

Ilmanvastus heikentää heiton pituutta tosi rajusti. Mitä suurempi nopeus, sitä enemmän heitto tippuu suhteessa laskennallisesta. Nuo ilmanvastuskertoimet olisi mahdollista huomioida laskennassa jollain tarkkuudella. Menee integrointi hommiksi ja pitäisi tietää sellaisia kertoimia, joita ei taulukoista löytyne? ( mm. sulituksen vaikutus ..). Sitten on vielä nuolen lentoasento, joka ei ole vaakasuorassa maahan nähtynä eli "leijuttava" (ja ylös mentäessä vastustava) voima muuttuu koko ajan. Nuolen kaikki venkoilu hiastaa myös varsinkin alkulennossa rajusti.

[jousipata]

Huomannu tietenkin ison eron ammuttaessa jouskalla vastatuuleen, tyynessä ilmassa ja myötätuuleen. Kovilla tuulilla samalla jouskalla ja nuolilla pituusero lentomatkoissa on kymmeniä metrejä, jopa 50 metriä helposti ilman tarkempia mittausvälineitä eli askelmitalla mitattuna. Myrskytuulissa erot voivat olla todella valtavat. Myötäseen ammuttaessa nuoli voi mennä naapuripitäjän puolelle kauas.

[Timpa]

Olen täysi puupää matikassa (ja varmasti monessa muussakin asiassa), mutta tarkoittiko fps jalkaa sekunnissa?
Eli että 200jalkaa eli 60m/s singottu kappale lentäisi tyhjiössä 45asteen kulmassa 380m?

[Leppis]

fps = jalkaa sekunnissa. Eli 200 fps on noin 61 m/s. Jos 200 fps llä ammutaan 45 asteen kulmassa tyhjiössä seuraa, että kappale menee suoraan ylöspäin ~43 m/s ja samalla vauhdilla vaakasuoraan eli ~43 m/s. Eli nousuvaihe kestää: 43 m/s / 9,81 m/s^2 = 4,4 s, jolloin kokonaislentoaika on 2 x 4,4 s = 8,8 s. Lentomatka on tällöin: 43 m/s x 8,8 s ~380 m. Muutaman asteen muutokset lähtökulmassa eivät vaikuta tyhjiössä juuri mitään lentomatkaan. Lähtönopeuden tuplaaminen tyhjiössä nelinkertaistaa lentomatkan. Tai toisinpäin lähtönopeuden puolittaminen laskee lentomatkan neljäsosaan.

[Jukka Koivusaari]

[Jukka Koivusaari]

[Timpa]

Monet linkotyylit lienee kehitetty vaakalaukauksiin vihulaisen tai saaliin teilaamiseen. Oma tyylini sen sijaan sopii mainiosti 45 asteen heittoihin. En ole koskaan ollut innokas maalitaulun pommittaja vaan nimenomaan haluan ihailla kiven pitkää lentoa. Heittokulman suhteen ei siis ole ongelmaa; ongelmaksi jää enää se hurja pituus

[Kuhmon Ahma]

[Timpa]

Klassikko! Paitsi että ihan auton pellejä en ole kolhinut, mutta muita läheltäpititilanteita on kölvivuosina sattunut.

[Timpa]

Tänä kesänä tuli viriteltyä "super-sauvalinko"
http://www.youtube.com/watch?v=Kq8YmtTe-_U

[Lehtis]

Ujo kaveri vai paha akneko, kun huputettuna täytyy esiintyä?

[Timpa]

Enhän minä nyt Herra isä omalla naamallani moisia virityksiä kokeile

[Andes]

Reilusti pitemmät nyörithän tuossa kannattas olla, kun nuin lyhyillä jää "katapulttiefekti" aika vaisuks.

En muista oliko jo täällä mainittuna joskus, että keskiajalla suomen rannikollakin käyttivät sauvalinkoa vihollisalusten tulitukseen.

[Smirkelimies]

[Timpa]

Myös linkofoorumilla ehdotettiin pidempää linkoa, ja sellaista olisi tarkoitus kokeillakin. Suomalaisten käyttämät sauvalingot ovat minulle uusia tuttavuuksia.
Joo, Suomessa ollaan aika tiukkapipoisia erikoisempia harrastuksia kohtaan. Kiinnostus tuliaseita kohtaan on normaalia, mutta kiinnostus historiallisia aseita kohtaan on yksinkertaisesti hörhöyttä. Jousiammunta tai keihäänheitto ovat saaneet synninpäästön, koska ne ovat urheilulajeja.
(pistän lähitulevaisuudessa tulemaan pari Morningstarvideota, ja ne vasta edustavatkin äärimmäistä hörhöyttä)

[Andes]

[pyssymies]

[Timpa]

Nyt on valmistettu myös lyhyempi sauvalinko, ja sellainen, jolla voi heittää yhdellä kädellä ja kaikilla tyyleillä:
https://www.youtube.com/watch?v=cjiAoA26M4Q

[jkekoni]

Sulla on naru kädessä??
Yhden käden sauvalinko.

Kyllä toi näyttää toimivan!

[Timpa]

Juu, toinen naru on kepin päässä kiinni, ja toinen hyppysissä. Perinteisissä sauvalingoissahan on "automatiikka", joka irrottaa vapautusnarun, mutta tässä irrotuksesta päättää linkoaja, ja siksi kaikki tyylit ovat tällä mahdollisia.