Jousi

[JVL]

Lähdin siis tekemään taas uutta laitetta, entistä tehokkaampaa- metalliraamista ballistaa. Runkona käytän edellisen puuraamisen runkoa koska en jaksa uuttakaan alkaa tekemään. Se olisikin täysin tarpeetonta. Puuraamiseen tuli muutenkin pari hiushalkeamaa, joten en uskalla enää käyttää sitä tosissaan, se on se toinen syy, miksi ryhdyin tekemään tätä. Ensimmäinen syy on selvä: halu rakentaa yhä tehokkaampi laite, jolla on enemmän voimaa. Edellisen rungon käyttö mahdollistaa myös sekä puu- että metalliraamin käytön samassa rungossa- kätevää messuja ja muita yleisötapahtumia silmällä pitäen, sillä puuraami näyttää edelleen hienolta staattisena näyttelyesineenä, mutta ammuntanäytöksissä voidaan käyttää tehokkaampaa metalliraamia.

Sitten historiakatsaus Wikipediasta:

Seuraava askel kehityksessä olivat metalliraamiset ballistat, joiden köysiraameja on löydetty esimerkiksi Orsovasta, Romaniasta. Raudan käyttö raamissa mahdollisti suuremman voiman varastointikyvyn köysinippuihin, n. 25% suuremman. Metalliraamisten käyttöönotto mahdollisti paremmat korjausmahdollisuudet raamin eri osien irrotettavuuden takia sekä kevyemmän ja avaramman rakenteen, joka mahdollisti taas paremman tähtäyksen ja tarkkuuden. Myöhemmin metalliraamisia ballistoja alettiin liikuteltavuuden lisäämiseksi kuljettaa taistelukentällä muulien vetämillä kärryillä, ja näitä laitteita kutsutaan carroballistoiksi. Myös pieniä metalliraamisia kehiteltiin, yhden miehen liikuteltavia ja tämän kaltaisia laitteita kutsutaan joko latinankielisellä nimityksellä manuballistoiksi tai kreikankielellä cheiroballistraksi. Molemmat nimitykset tarkoittavat "käsiballistaa".

Wikipedian ballista- artikkeli on sitten minun kirjoittamani, joten älkääs väittäkö että ryöstän muiden tekstiä!

Ja kuva päälle, olen saanut jo kaikki osat leikattua, mutta muutaman osan saapumista toiseltä paikkakunnalta täytyy vielä odottaa, ja sitten vaan hitsataan koko hoito yhteen ja ampumaan:

[Risto Rautiainen]

Hei!

Oon mielenkiinnolla seuraanu tätä projektia ja täytyy sanoa että hienoa työtä sekä "tutkimus-" että käsityöpuolella.

[Dan The Master]

Voisin osittain vastata JVL:n puolesta: Eli kyllä tuo hitsaaminen tuo turvallisuutta noin valtavan voiman omaavaan piirityskoneeseen. Kaikkia osia ei hitsata kuitenkaan yhteen hienosäädön ja vaihdettavuuden vuoksi.

Lopun saa kirjoittaa JVL. Olen laiska.

[JVL]

Jos nyt haluaisin mahdollisesti tehdä laitteen historiallisella tavalla, siihen on monta estettä:

1. Turvallisuus: ahjohitsatut osat eivät ole kuitenkaan yhtä hyvin toisissaan kiinni kuin invertterillä hitsatut, joten laite saattaisi jopa hajota kesken latauksen johtaen melko rumiin mustelmiin ja varmaan aivotärähdykseen(koska lataaja seisoo laitteen takana).

2. En vaan osaa: Ahjohitsaus ei kuulu osaamiini taitoihin, en ole muinaisseppä- hitsauskone kyllä tottelee minua!

3. Työkalut: kotoa ei löyty minkäänmoista ahjoa, ja opettelu veisi tuhottoman kauan että saisin näin isot ja painavat osat kiinni toisiinsa hyvin.

4. Materiaalit: oikeassa antiikin aikaisessa koneessa olisi käytetty puhdasta rautaa, mutta minä käytän terästä ja näin ollen se on jo muutenkin epätarkka- joten miksi vaivautua oikeisiin metodeihin kun muutkaan asiat eivät ihan tarkkoja ole...

5. Hinta: oikeat materiaalit ja työkalut maksavat maltaita, joita minulla ei tällä haavaa satu olemaan( 20€ lompsassa)

Toimintavarmuus on tärkeintä, ja niin olkoon, minä haluan koneesta hyvin toimivan ja voimakkaan ja ennenkaikkea turvallisen- johon en pysty entisajan metodeilla. Puisen ballistan osaan kyllä tehdä perinteisesti, mutta metallista en...

P.S. Risto, nämä koneet ovat käyneet vierailulla Lappeenrannassakin useasti, se kun on niin lähellä. Useat eivät varmaan arvaa mitä parin kilometrin päässä heidän kotoaan tehdään!

[Risto Rautiainen]

Kiitos vastauksesta. Jotain tommostahan mie aattelin. Itelläni nyt ei oo oikein kuvaa siitä millainen rakenne tuossa metallisessa vempeleessä on ja millaisille rasituksille nuo liitokset joutuvat. Lähinnä mielessä oli että jos ne olisi tehty aikoinaan niittaamalla tjsp., niin silloinhan tekeminen olisi onnistunut nyttenkin kohtalaisen pienellä vaivalla. Turvallisuus toki on tärkeintä. Toisaalta onhan tämän päivän teräs pikkasen luotettavampaa (mutta sitten taas vaikeampaa ahjohitsata) kuin roomalaisten käyttämä tavara. Alkuperäistä vastaavan tavaran käyttöhän nostaisi tuon hinnan pilviin!

Mites, onko käynyt mielessä ruveta keräämään oikeita jänteitä noihin narunippuihin? Nää perinnemiehet tietää paremmin että olisiko esim. hirvestä saatavat jänteet sopivaa tavaraa tuohon hommaan? Kuinka paljon tavaraa tarvittaisiin? Hirveä määrähän se olisi, mutta kyllähän sitä luulis kertyvän jos jonkun viitisen vuotta vaikka paikallisilta metsästysporukoilta haalisi kasaan. Ikuisuusprojekti, mutta vähänkö se olis pähee!


Oli jäänyt päivittämättä nuo omat tiedot ja jos vielä asuisin siellä päin, niin olisin takuulla tullut jo käymään! Aina silloin tällöin tulee kyllä siellä päin liikuttua, otatko vierailijoita vastaan? Yks Lappeenrantalainen tuttu ampuu aina silloin tällöin 60mm pronssitykillään; nuo olisi aika hienot vempeleet vierekkäin.

[JVL]

Lopultakin oikeaa edistystä alkaa tapahtua! Vehje on melkein kasassa, vielä tarvitsee muutaman osan hitsata ja varret tehdä metallista. Todella järeä peli, painaa 60 kiloa!

Nyt vain pitäisi saada tehtyä järeään koneeseen järeä nuoli...

[JVL]

Että muuten tuleekin raskas nuoli. Kärki painaa yksistään 56 grammaa. Nuolen paino koivuisena varmaan suht 200-250 grammaa?

[JVL]

No niin eihän mikään kiinnosta oikein ilman kuvaa, joten siinä!

Laite on kasattu, vielä muutama osa tarvitaan, että raamit on valmiit. Kuvassa näkyy kuinka osat kiinnitetään toisiinsa kiilojen avulla. Raamin kiinnitys runkoon taasen vaatii vielä pienenlaista korjailua. Ei ole ihan mikään yhden miehen peli, vähän vaikea liikutella...

[Ari Rantala]

Järeältä pirulaiselta näyttää. Aiotko tosiaan tehdä vipuvarretkin teräksestä? Tulee vain mieleeni melkoinen massahitaus heitossa.

Teräsvarrella voisi kyllä mittailla mitä voimia tuo oikeasti kehittää ja mitoittaa sitten kevyemmät puuvivut sen mukaan. Ja jos silti epäilee, niin puuvarren vahvistus teräslatalla on kevyempi kuin kokoteräksinen varsi. Ei leviäisi hajotessaankaan puoleen lääniin...

[JVL]

Siis epäselvä ilmaisuni tarkoitti juurikin mitä sanoit, Ari. Varret ovat ohuehkot metallilevyn palat jotka on molemmilta puolilta puulla tuettu. Oletko lukenut jostain vai miten tiesit? En ainakaan muista sanoneeni rakenteesta paljoakaan.

[Ari Rantala]

Päädyin päätelmään varmaankin samalla logiikalla kuin aikoinaan tuollaisia tehneet. Eli ihan puhtaasti täysteräksisen reiluhkon massan kautta.

Pitää kyllä myöntää, että ko. värkkien kuvia on tullut selailtua enkä muista yhdessäkään nähneeni täysteräksisiä varsia. Teräksellä vahvistettuja kyllä.

[JVL]

No niin, sainhan tämänkin lopulta valmiiksi. Metallinen raami on valmis, pehmustenahat on vielä vähän halvasti kiinni, mutta toimii silti-

Ekassa kuvassa varret ja toisessa ne ovat paikoillaan-

[Jylli]

Hienoa Juuso! Koskas "losautat" ensimmäisen kerran?