Jousi

[Mangrove]

[Rakonczay]

Tilastot puhuvat vain varsijousista tässä yhteydessä. Kuitenkin jos katsotaan Olaus Magnuksen kirjan kuvitusta niin varsijousia ja käsijousia näkyy kuvissa suurin piirtein yhtä monta kertaa. (Ehkäpä joku on tehnyt tästäkin tutkimuksen.)
Magnuksen kirjan puulaatat tosin kaiverrettiin Italiassa mikä näkyy hieman muutamina eksoottisina juttuina kuvissa, mutta pääosin kuvien sisältö on kuitenkin oikea.

Onkohan joku tehnyt jousista tilastollista tutkimusta näiden Suomessa jäljelle jääneiden inventaarioiden perusteella?

[Simo Hankaniemi]

Suomessa on tehty minimaalisen vähän tutkimusta maan jousiasioista. Suurin osa kulttuurintutkijoista on pitkään ollut naisia, joita jouset ja nuolet kiinnostavat vähemmän kuin esim. tekstiilit ja vastaavat jutut. Luulen, että pelkästään kansanrunoistakin voisi löytyä mielenkiintoista aineistoa. Suomella on maailmanennätys kerätyn kansanrunouden suhteen. Jousinäkökulmasta aineistoa ei kai ole käyty lainkaan läpi. Tekemätöntä työtä riittäisi.

[wilskman]

Kaipa muistakin linnoista löytyy Kustaa Vaasan ajalta lähtien tilikirjoja, joissa jouset mainitaan. Hämeenlinnan tileistä taitaa olla uudempikin kirja. En kuitenkaan tiedä onko kukaan lähtenyt laskemaan Suomen voudintilien jousia yhteen. Suomen 1500-luvun sotahistoriasta ja sotalaitosta koskeva tutkimus tuntuu ylipäänsä olevan melko vanhaa tai vanhahtavaa.

Kannattaa huomata, että sitaatissa kyseessä ovat nimenomaan kruunulle kuuluneet jouset, jotka olivat varmasti tarkoitettu ennen kaikkea ammattisotilaille, jotka eivät välttämättä aina olleet edes suomalaisia. Se, mitä jousia rahvas käytti, oli eri asia. Uskoisin, että rintamailla, jossa erätaidoilla ei enää ollut niin keskeistä merkitystä, mutta joilla oli helpompi päästä kosketuksiin kauppiaiden kanssa ja rahaakin oli, suosittiin kalliimpia, mutta helppokäyttöisiä jalkajousia ja takamailla oli päinvastoin.

[Mangrove]

[Simo Hankaniemi]

[Mangrove]

[Martti Auer]

Niin, voisi ehkä kuvitella, että särkyneistä käsijousistakin olisi jokin inventaario sittenkin, vaikka näillä ei olisi arvoa sinällään, materiaalisesti, mutta tieto siitä että on särkyneitä käsijousia, niin onhan sekin jonkinlainen referenssi jonka mukaan voi tehdä päätöksiä, olihan se siihenkin aikaan aika pikkutarkaa, eikä vain sinne päin, kunhan siellä on vain joitakin varsijousia varastossa ja kaikki hyvin, niin ei sillä tavalla voi mitään menestyksellistä linnaa hoitaa, veikkaisin - että joitakin asioita ylenkatsottaisiin, vai?

Joten voisi yhteenvetona tehdä, että käsijousetkin katsotiin aika merkityksellisiksi sittenkin, vaikka nämä olisivat vaikka rikkinäisiä. Tiedetään ehkä että kuinka monta käsijousta on ehjinä tai tiedetään, että ne voi hajota tai on hankittava lisää käsijousia tai olisiko käsijousien periodi ollut jo ohi, hällä väliä.

Käsijouset olivat tärkeitä. Eli mikäli jos jopa rikkoutuneita käsijousia mainittiin inventaariossa, vuonna 1556, niin nämä todennäköisesti katsottiin aika tärkeiksi, sittenkin, niin ehkä tilalle osattaisiin tehdä lisää?

[Nanook - pakkasen poika]

Eikös nuo linnojen ammattisotilaiden määrä ollut toisinaan aika vähäinen. Muistelisin lukeneeni joskus Hämeen linnan opastetauluista, että varusväkeä oli vain jotain 12-20 sotilasta. Muistikuva on hatara, mutta tämä voisi selittää vähäisen jousimäärän varastoissa.

[Risto Rautiainen]

Mielestäni nuo hajonneet "käsijouset" nimenomaan viittaisi varsijousiin ennemmin kuin oikeisiin käsijousiin. Kun käsijousi hajoaa, sillä ei tee enää mitään. Kun taas varsijousi hajoaa, on siinä todennäköisesti vielä osia joita voi käyttää uudessa varsijousessa, jolloin sellaista on oikeasti jotain järkeä vielä säilyttää. Tosin voihan tuo olla tuo listaus tehty jossain inventaarion/tarkastuksen yhteydessä jossa samalla raportoidaan että kuinkas hyvin niitä asevarastoja on pidetty kunnossa. Tällöin pitää varmaan ne rikkinäisetkin ilmoitella...

[Mangrove]

[Iivana]

[Martti Auer]

Niin olisihan ne jouset voineet alkaa häviämäänkin jonnekin yhtäkkiä, ellei niistä ollut tarkkaa tilinpitoa, olivat ne sitten rikkinäisiä tai ei, siinä olisi voinut joku alkaa pitämään yhtäkkiä omaa inventaariota, tiedetään sitten että mihin niitä aseita häviää jos häviää jolloin asia voidaan tutkia, jne. Muuten voi olla että aseilla aletaan helposti varustamaan jotakin paikallista rosvojoukkiota tai jotain vastaavaa, ym. Onko linnan vartiointia lisättävä, saattaa muodostua paikalliset mustat markkinat aseille, kun näille tehdään ilmaiseksi aseita, jne, syitä on varmaan monia, huoltoupseerin olisi kuitenkin ehkä täytynyt tajuta, että tykistön ammuksia ei säilytetä silti pelkästään byrokratian takia, mutta byrokratiaakaan ei yleensä edes osata.

[Martti Auer]

Kaikista pahin vastus siinä taistelussa oli kuitenkin ehkä se byrokraatti.

[wilskman]

Se taisi tosiaan olla Viipurin menetys 1944, kun tykeille ei saatu ammuksia väärän kaavakkeen takia.

Kirjanpidon täsmääminen olisi pätevä syy pitää myös käyttökelvottomia aseita luetteloissa varsinkin, jos kuviteltiin, että niitä voitaisiin yrittää vielä jotenkin korjata.

Nuo jännitinvyöt, sarvi, rauta ja teräs käsijousen yhteydessä kyllä kummastuttavat eivätkä ihan vähän. Onko tileissä oikeasti mainittu mitään nimenomaisesti näiden ”käsijousten” materiaalista” vai onko Selenius vain lisännyt lopulta harhaanjohtaneen selvennyksen?

[Mangrove]

[Martti Auer]

Onhan noita rikkoutuneita käsijousia voitu ehkä säilyttää esim. materiaaleiksi varsijousien kaariin.

[Mangrove]

[Martti Auer]

Niin pakkohan niiden on oltava sitten käsijousia, varsijousen kaaret eivät varmaan niin helposti rikkoutuisi, ym.

[Martti Auer]

Kujansuusta tulisi todennäköisesti hyvä byrokraatti, en minä niitä kaikkia mollaa tietenkään, mutta pitää pitää mielessä, jos tarvitsee joskus palkkalistoille.

Taivaanlahja, sitä tässä on kyllä tullut vähän ihmeteltyäkin, aika harvinaista.