Jousi

[Tuomo]

Alkukevät on hyvää jousipuun sadonkorjuuaikaa. Omasta takametsästä hain vähän puuta - aika näyttää, että onko kyseessä sittenkin polttopuuta! Etualalla haapaa, sitten yksi koivu, yksi raita, pientä pihlajaa ja yksi iso pihlaja. Kai noista joskus ehtii joustakin tekemään?

[Knish]

Saako koivusta ja haavastakin jousia aikaseksi

[perttime]

Koivusta on ainakin saatu aikaiseksi jousia. Koivussa tuntuu vain usein olevan aika paljon oksia, mikä ei helpota asiaa.

Haapa voi olla haastava tapaus. En ole kuullut onnistumisista. Saattaahan jousi pysyä kasassa, jos jättää vedon kevyeksi???

[Tuomo]

Heikin innoittamana kaadoin nuo haavat. Heikkihän on tehnyt haavasta hurjan pituusammuntajousen, jolla on ammuttu yli 200 metriä. Heikki kertonee lisää.

Mutta katsotaan, mitä noista tulee, sitten joskus!

[M.Reinikainen]

Saahan niistä.. ainakin MINUN MIELESTÄNI asteikolla 1-10: haapa menee 3-4 väliin, koivu on siin 5.. (HYVÄ koivu asteen ylemmäs) pihlaja pääsee parhaimmillaan 7-8 joukkoon. Astekkoni pohjalla on paju ja kympissä jalava. Nämä siis on näistä kotimaan metsistä hekkeemistani puista. Trooppisille mulla on ihan oma taulokkonsa..

[M.Reinikainen]

Mulla on kolme haapa jousta hyllyssä. Voin pistä kuvii kunhan pääsen niit tas veteleen.

[Juha]

Joskus oon itekkin mietiskellyt sitä pyramidimallista haapajousta ja tultiin siihen lopputulokseen muistaakseni että levein kohta olis hyvä olla ainakin 7cm kun kyseessä on tota lujuusluokkaa oleva puu.

[Tuomo]

Laitahan Mikke kuvat haapajousista, tietoineen!

[heikki]

Tällaisia minä kokeilin: ./viewtopic.php?t=3025
(JK: linkki korjattu)

Tuolla paahdetulla tosiaan pituusnuoli lensi yli 200 m.

Kyllä siitä vähintään 60 milliä leveä pitää tehdä, jos meinaa saada potkua yli 40 paunaa. Ja kun lapa ei voi olla juuri 15 mm paksumpi, niin tilleröinti saattaa sitten olla aika herkkää puuhaa.

[J Menna]

Tosiaan alkaa olla viime hetket kaataa jousipuut. Myöhä kevät antanee vielä pari viikko lisäaikaa.

Talven/syksyn kaato saldoni:
- Vaahterat 6kpl. Paksuimmat lustot olivat 7-8mm!!! Ehkä helpoin, kunnon jousipuu löytää. Yksi jännejousi ny liimattuna ja yksi eskimo tyyppinen aihio muotissa. Ja Ottoman II alkoi kehkeytyä paksulustoisimmasta.
- Syreeni 3kpl. Ihan ok aihioita. Paksuin 9 cm tyvestä.
- Jalava kaksi puuta joissa 6 jousen aihiot. Joku ratkesikin jo ja kaksi muotoiltua aihiota odottaa jänteitä. Osa ihan kusta, osa kai kelpoa... Onkohan tämä jousipuuta ollenkaan... (Mikke huom?)
- Kolme huikeaa orapihlajaa, joista ensimmäisen jo halkaisn ja siitä tuli kaksi jousta jotka nyt muotissa. Siis suora orapihlaja jonka halkaisjia kuoren alla oli 6cm! Vuosien hakeminnen on ehkä päättynyt. Nämä ku löyty ni meni melkein yöunet... Oommä hölömö mees.
- Saarni, jossa kai neljän-kuuden jousen aihiot, mutta lustopaksuus ei anna odottaa suuria. Kuha jotaki. Ulospäin näytti kaikkien aikojen puulta, mutta pettymysisku oli melkoinen kun sisältö aukesi silmille.
- 2 Tuomipihlajaa. Ei superlupauksia antavia, mutta katotaan. Kun luotto johonkin jousipuuhun menee niin pitää olla priimaa tavaraa ennen kuin uudestaan ryhtyy. Nämä tuskin luottoa takasin ostavat.

Ja joku läjä sälää, joista tullee lastenjousia.

Pari lupaavaa omenapuuta ja kriikunaa on myös ollut , mutta en ole sahannut kun aina on oksaa ja mutkaa. Todellinen omenapuu siis odottaa yhä löytymistään.

Varasto onkin jo lie motin verran jos tilavuudeksi muuttaisi. Jos harrastus ei joskus nappaa ni monet saunat siinä lepää.

[jkekoni]

Mielestäni viikonloput ja pyhäpäivät ovat parhaita puunkaatoaikoja, niin ja kesäloma.

[jkekoni]

Joskus mietin haapaselkäistä tervaleppää. Toinen oli haapaselkäinen lämpökäsitety haapalaude. Yksi niistä asiosta, mitä olis ihan kiva kokeilla, mutta ei ole kiinostus riittänyt.

[T. Manner]

[J Menna]

Ai niin ja kauden kaatoihin lukeutui vielä marjakuusi (silviisiin tiheä lusto, jotta ihan hymyilyttää) josta tullee 2-4 kaarta.

[M.Reinikainen]

Mua alkaa kohta Menna ihan oikeesti epäilyttään jotta tunnistakkonää jalavaa luonnossa vai et?

Omii kaatoi on vaan muutama tusina
+/- 15 jalavaa
2 pähkinää siirtomaa alueelta
1 visa/pahka koivu

Tynnyrillinen lastenjousi aihioita pituus metrista puoleentoista, paksuus peukku.

[J Menna]

Kuhan piruilen sulle ku oot niin ehoton sen jalavan kanssa. Voi se nuolen heittää...

Jalavaa ne mun kaadot on. Ehkä kuivasin sen yhen pajahtaneen vaan liian nopiaan. Kuten sanoin, ainakin kolme jousta kustakin puulajista ja alkaa olla siivu tuntumaa.

[jkekoni]

[Rakonczay]

Onko toetoa millaista kirsikkapuu olisi jousikäytössä?

[Juri]

Haurasta kuulemma, vetolujuudeltaan. Baker suosittelee selän vahvistamista raakavuodalla.

[Lehtis]

Vaahtera; yritin pikaisesti katsella ja jotain löysinkin, eli jousia on tehty sen lisäksi, että välilaminaatteina käytetään. En kuitenkaan suoria suosituksia sen jousiominaisuuksista löytänyt. Veto/puristuskestävyys? Leveä litteä vaiko kapea pyöreävatsainen?

Kuitatkaapas kokeneemmat, millaista on odotettavissa, jos perinnejousen, yksipuisen sellaisen tekee ja selän kaivaa suoraan kuoren alta? Seurakaveri näetsen kaatoi järeän kolmihaaraisen vaahteran ja laittoi parimetrisiä pöllejä sivuun jousitarkoituksiin. Oli kuulemma oksatonta sieltä haarojen sisäpuolelta.

[Martti Auer]

Vaahtera on harvinaisen hyvää jousipuuta myös yksipuisiin jousiin, itsellä on kokemusta. Kannattaa olla mahdollisimman oksaton, tai että siinä ei ole mitään suurempia oksankohtia tai pallukoita. Syiden paksuudellakaan ei vaikuttaisi olevan vaahterassa itseasiassa niin merkitystä; koska kevätkasvu ei ole hötöä, kuten saarnella.

Ohutsyinen vaahtera on itseasiassa sitkaampaa. Ei vaahteraa ole turhaan käytetty esim. turkkilaisissa sarvijousissa, ym. Ei sitä käytetty pelkästään sen takia, että se olisi hyvää liimapuuta ja siinä kaikki. Saarnea ei voi esim. oikein käyttää aasialaismallisten rakenteluun, koska kevätkasvu on hötöä, mutta miksi vaahteraa käytetään, ei rajoitu pelkästään siihen, että asialla olisi pelkästään myös tekemistä kevätkasvun kanssa ja siinä kaikki. Markku Ikäheimo esim. mainitsi tutkiskellessaan erästä vaahterajoustani, että Bowyers Bibleissä, ei ole juurikaan mainintaa vaahterasta. Eikä juuri siksi noteeraakaan Bowyers Biblejä, niissä ei ole tarpeeksi asiantuntemusta, ja sanoi, että 60# vaahterajousella ampuu helposti 250 metriin.

Vaahtera on asiantuntijan jousi.

[Lehtis]

OK & kiitti, Martti,

[pyssymies]

[Kaunisvesi]

[Simo Hankaniemi]

Olen tehnyt pari jännejousta kirsikkapuusta 1980-luvulla. Ne olivat pienehköjä, itse kaadettuja puita. Lyhyempi oli vain 97 cm päästä päähän, B-profiilinen. Ammuin sillä pari fasaania. Eräs kaveri loisti tuon jousen kanssa tussusodissa. Sitten hän vaihtoi sen pois jollekin toiselle, mutta ei enää pärjännyt yhtä hyvin uudella pitemmällä jousella. Jari joutui sitten ostamaan sen lyhyen pelin takaisin.

Kirsikkajousi 2 oli 125 cm, päissä loivat vastakaaret, jänteitä hyvin vähän. Ammuin sillä yhden parhaista riistalaukauksistani, pellolla juoksevaa fasaanikukkoa pitkältä matkalta, en tiedä tarkkaa etäisyyttä, ainakin 30 m, ehkä 40. Tämä jousi oli vakaa ampua, mutta katkesi talvella noin 15 asteen pakkasessa ampuessani. Puu oli melko oksainen ja ohut jännekerros ei kyennyt pitämään sitä koossa.

Olen tehnyt myös yhden puujousen lankku-kirsikasta, mutta se oli täydellinen epäonnistuminen. Syyt olivat poikittain tai siis vertikaalisesti, eivät horisontaalisesti jousen päästä katsoen. Se ei kestänyt lainkaan käyttöä.

Kirsikkapuissa on sama ongelma kuin monissa muissakin samantapaisissa marja- tai hedelmäpensaissa. Riittävän oksatonta ja siedettävän mutkatonta palaa on vaikea löytää. Tuoksu on miellyttävä.

[perttime]

Pitää varmaan lähteä sahan kanssa katsomaan sähkölinjan alle kaadettuja katajia, kun alkavat paljastua lumen alta. Eilen bongattu lupaavan näköinen yksilö, jossa näyttää olevan pari vierekkäin kasvanutta runkoa.

[perttime]

... ... jokohan katajat oli pilalla jousipuuksi, kun rungon alaosassa on halkaisupinnassa erotettavissa sinertävää sävyä?

[pyssymies]

[pyssymies]

[Mahe]

Kannattaa tosiaan pitää silmät auki. Eilen huomasin että erään lenkkipolun varsia oli talvella raivattu ja metsässä makasi nuorta lehtipuuta.

Soittelin sitten puisto-osastolle ja kyselin varuilta että saakos niitä sieltä hakea käsipelillä omiin käsityötarpeisiin eikä niillä ollut mitään sitä vastaan.

Harmaakuorisia lehtipuita on muuten pirun vaikea tunnistaa kun ne makaa lumihangessa ilman lehtiään, ainakin mun puuntuntemuksella. Eli nyt on liiterissä pari melkovarmastivaahteraa ja pari ehkäpihlajaataisittenleppää jos muistikuvani metsikön puustosta viime kesält pitävät kutinsa

Lisäksi vesoja olisi vaikka kokonaisen armeijan nuolitarpeisiin, voipi olla että teen toisen keruureissun vielä lähipäivinä.

Lähipäivinä halkaisuhommia jos on nätti keli puuhata ulkona. Askarteluhuone syntyy kellariin toukokuun puolella, kyllä sitten kelpaa paskarrella.

[Tuomo]

Laita kuvaa, niin tunnistetaan! Laita kaikki erilaiset vierekkäin ja ota kuva mahdollisimman neutraalissa valaistuksessa, niin eiköhän nuo ole tunnistettavissa. Ota vielä yksi päätykuva, kaikki vierekkäin.

[J Menna]

Jep kuvaa.

Pihlaja ja vaahtera on myös helppo tunnistaa tuoksusta.
Mutta kyllä ne silmällä näkee parhaiten.

[perttime]

[Timpa]

Pikkupoikana jouset tehtiin aina katajasta, (ja sen jälkeen en jousta olekaan veistellyt). Eräs kaveri silloin sanoi ettei mitään pletkua katajaa kannata käyttää vaan kuusta sen olla pitää. Mihin nämä kataja ja kuusi asteikolla 0-10 sijoittuvat?

[J Menna]

MENNAN "THE LISTA..."

Meikä laittaa puut luokkiin ja se on sitten totinen tosi ja fakta...
Mahdoton laittaa jotain puulajia arvoasteikkoon kun se riippuu siitä että millaisen jousen siitä tekee. Esim vaahterasta on vaikeahko saada huippujousta yksipuisena lyhytjousena, mutta komposiittijousen runkopuuna se on lyömätön. Monen puun erityispirteet kuultaa esiin vasta tietynlaisessa jousessa. Jos huomioon otetaan myös saatavuus ja puun monipuolisuus erilaisiin jousiin latoisin seuraavaa listaa kotomaan puista/pensaista.
Puut jotenkin rypäleittäin, ei järjestyksessä.
Nämä perustuvat omiin kokemuksiini Etelä Suomalaisena jousentekijänä ja painopiste on ollut lyhytjousien puolella ja varsinkin lyhyiden jännejousten.
Jostain puulajista voi tulla erinomainen 20-40lbs pitkäjousi, mutta jos siitä samasta puusta ei saa 80lbs lyhyttä, profiloitua jännejousta, niin pudotan sen hetsillee arvoasteikossa alaspäin. Heippa.
Eli: saatavuus-monipuolisuus-pitkäikäisyys ja ei muutakaan kierrevenkoilua niin pärjää mun taulukossani.

A-luokka

Asteikolla 1-10 kolmen kärkeen laittaisin:
Jalava- monipuolinen, helppo työstää, oksaton usein, paljolti suoraa, löytyy maastamme hyvin.
Saarni: kutakuinkin samat ominaisuudet kuin jalavassa.
Marjakuusi: paras luonnon yhdistelmäjousi pinta-sydänpuun yhdistelmänä, löytyy hyvin - joskin usein liian paksulustoisena. Pikkuoksainen.
Näistä kaikista tulee niin lonkkareita kuin lyhytjousia - jänteillä tai ilman. Tullee B-jousta, tulee rekurveilla, kaikki käy näille. Maamme Eliittipuita.

B-luokka

4, 5, 6 sijat menisi:
Pihlaja: Joka paikassa ja se nostaa pihlajan arvoa, suoraakin, haittana kierteisyys ja lievä arvaamattomuus.
Kataja: joka paikassa tätäkin. Hyvä elastinen jousipuu pitkiin jousiin kuin lyhyisiin jännejousiin. Kataja on vähän kuin divarisarjan marjakuusi. Pikkuoksainen ja herkkä rapsahtamaan kuivalla kevät-talvi ilmalla.
Tuomipihlaja. Kova, sitkeä, löytyy melko hyvin. Paksulustoista vaikea löytää ja vielä vaikeampi kierteentöntä. Kierre ja tiuhalustoisuus suurimpana haittana.

C-luokka

7, 8, 9 ja 10:
Pähkinäpensas: Löytyy hyvin ja suoraa - oksatontakin. Kevyisiin jousiin enempi soveltuva ja lonkkareihin. Ei kunnollista jännejousiainesta.
Syreeni: Kai se on mukaan otettava lujana puuna vaikka ikuinen ongelma on löytää suoraa - ja varsinkin kierteetöntä yksilöä. Puujousena kai hyvä - jännejouseksikin ehkä, muttei rekurveilla! (viiden vuoden kokemus) Nousee asteikossa heti jos edes joku muu onnistuu tekemään kunnollisen alle 130cm rekurvijännejousen joka kestää vuosien mättöä.
Orapihlaja: Elastinen risu, vaikea vain löytää kyllin suoraa ja paksua jouseksi. Lyhytjousi löytyy aitaryteiköstä- tuskin pitkäjousta mistään orapihlaja-aidasta...
Omenapuut: Aika löydettävä. Tosin pitkäjouseen saa hakea kai aika kauan sopivaa palaa... Lyhytjousia jänteillä tai ilman. Tähän samaan porukkaan laittaisin kriikunat, luumupuut, kirsikat ja muut kelpo hedelmät.

Jengi-D (oikukkaat yllättäjät)

Kympin ulkopuolelle jäävät: Vaahterat arvaamattomuudessaan ja melko epäkelpoina jännejousipuuna. Vaahtera lie kuitenkin pitkäjousena aika ok ja sillä ja saatavudellaan se melkein kympin sakkiin voisi päästä, mutta ei mun taulukossani.
Vaahteran fiiliksiä paljon komppaava tammi on myös minulle ollut oikukas, joskin vielä se ehkä näyttää osaamistaan. Lie hyvä pitkäjousipuu... Mene ja tiedä. Näkisimpä yhden kotomaassa kasvaneen lyhyen tammijännejousen ja uusin mieleipiteeni.
Jasmike -kun ei ole vielä kunnon kokemusta-näyttöä.
Pajut ja haavat keveydessään huonoja (ei tule jännejousta).
Koivu ja mänty joiden omat erikoisominaisuudet taas piilevät koivu-lylymänty komposiiteissa.
Sitten on kasapäin vielä puutarhaosaston pensaita ja puskia- mitä lie paatsamia ja muita. En rankkaa niitä minnekkään ennen kuin on muutama tehtynä ja ammuttuna.

Kuusi on aika onneton jousipuuna. Toki aikuisiällä en ole hakenut sen äärirajoja. Tuskin haenkaan.

Ni että löytyhän se vastaus kysymykseen kumpi on kuusesta ja katajasta asteikossa ylempänä.

Kataja.

[jkekoni]

Olen erimieltä:
Pähkinäpensas: erittäin hyvä puu kaikilta ominaisuuksiltaan... paitsi kuivumis. Helppo löytää ja usein suoraa. Voimakkasti selkäpuu, joten jännejouskäyttön(en tiedä?) Vatsan paahtajan suosikki. Käytetty myös pituusammunnassa.
>Kataja: joka paikassa tätäkin. (On mutta kelvot ovat toinen juttu.)

Uskaltaisin suositella sarvijännejousen core-puuksi, koska taipuu keittämällä melkein kuin vaahtera. (Pitää kuivata ennen keittämistä, niin ei venkoile) Valmista jousta ei tosin ole, mutta taivutettu lapa, jolle ei ole paria kun muotti hajos.

Saarni: Löydettävyys hyvin haasteellista. (Valkosaarnilankut erikseen.)

[J Menna]

Sanoinkin että pähkinästä saa toki pitkäjousen ja jonkinsorttisen lyhärinkin. Mutta teeppä Kekoni 80-130cm jännejousi profiloituna, jonka vatsa kestää vuosien ampumisen niin jatketaan keskustelua pähkinäpuusta jännejousipuuna. Heti ku kaadat laitat muottiin, ni ehit liimata jänteet jo toukokuulla ja pääset ampumaan ensilaukaukset syyskuulla. Siitä jatkuvaa käyttöä kaikissa olosuhteissa syyskuulle 2018, ja jos jousi on kondiksessa, perun puheeni pähkinäpuun jännejousiominaisuuksista.

Listassani korkealle nousee puut joista saa monipuolisesti monenlaisia jousia.
Kuten aluksi totesin, eri puut on hyviä eri jutuissa. Vaikka vaahterasta saa parhaan rungon sarvijännejouseen, putoaa se kymmenen kärkikastista pois muulla epäluotettavuudellaan.

Niin puhtaan oksatonta katajaa tuskin löytyy että olisi sarvijousen runkopuuksi... Ehkä johonkin Mongolimalliseen, jossa runkopalat sal osuuksissa ovat miltei suorat, mutta en usko sen ominaisuuksiin sarvijännejousien runkopuuna. Kataja omaa simppelisti liian epätasaisen perusrakenteen sarvijouseen.
Mutta kokeile toteen Kekoni ihmeessä, sullahan niitä kokeiluita piisaa. Valmiita ei niinkään.

[M.Reinikainen]

Pähkinäpensas on hyvä puu niin kauan kuin sen ominaisuuksia käyttää oikein.
Pitkänä jousena hyvä, mutta ottaa 100% varmuudella settiä.
Lämpökäsitelty vatsa lähen poikkeuksetta pakollinen jos haluaa säilyttää ryhdin.

Lyhyt ja leveä selkäinen toimii ihan hyvin. Lyhyt ja pyöreä selkäinen voi kestää ihan hyvin ,mutta vatsa tulee olemaan murtumilla.

Jänneselkäinen pähkinä ei kestä vatsan puolelta. Ei edes lämpökäsiteltynä. Liian pehmeää myös bampulle.
Oma kokemukseni rajautuu noin 22 pähkinä jouseen. Kevyimmät 10-20lb tehty peukalon paksuisista vesoista. Isoin 97lb 205cm litteä vatsainen, kevyt paahto eikä mitään murtumaa.

[Timpa]

Minulla olisi tuolla saunan takana 7 senttistä katajan runkoa muutama metri. En ole syyllistynyt salakaatoon, vaan ne on siskon mökkitien levennyksen alle jääneitä. (Ne olivat isoja jo 70-luvulla, kun olin pikkupoika.)
Ajattelin että jos yrittäisi yhdestä veistää kaarta. Ei mitään ammattilaistyökalua, vaan ajanvietteeseen.

Veistänkö sen leveäksi lataksi, vai jääkö selkä pyöreäksi? (selkä siis on käsittääkseni se kaaren kupera-, ja maha kovera puoli?)

Jääkö ydinpuu selkään, mahaan vai keskelle?

[Timpa]

En löytänyt editointinappulaa joten lisäys:
Kiitos kattavasta selvityksestä!

[J Menna]

Jep, perustermit haltuun. Jousen vatsa on se puoli joka taipuu kohden sinua. Selkä se ulkopuoli.

Selän puolelta et tee muutakuin kuoren poiston ja se silleen ettää puun pinta ei vaurioidu ollenkaan. Varovasti kuori pois.
Oksat on ok jos ne on kädensijan kohdalla. Oksat voi kestää muuallakin, jätä niihin hieman ylimääräistä puuta ympärille. Oksatonta katajaa en ole nähnyt...

Jos kyseessä on eka jousi vähän hiton pitkään aikaan, tee vatsasta litteä tai aivan hienokseltaan kupera. Pääset helpomalla tilleröinnin suhteen.

[T. Manner]

Kysymys kokeilleille: miten käy kuusijousen kanssa? Kuusihan on aika kevyt ja jäykkä puulaji, jotka ominaisuudet nopeasti ajatellen johtaisivat suhteellisen litteään rakenteeseen.

Kuusen oksasta tehdyistä jousista muistan jonkun sanoneen, että katkeavat hauraasti vedossa.

Muistelen tässä vain erään vanhan kalastajan sanomaa vuosien takaa. Hän teki isorysän vanteet aina kuusesta (lylystä jos mahdollista) ja sanoi sen kestävän kyseisessä käytössä normaali puulajeista parhaiten.

[M.Reinikainen]

Timpa: Katajan rauhoitus suunnitelma uudistui muistaakseni joskun 2007-2009? Puumainen kataja on edelleen rauhoitettu mutta pensaat voi kaataa.
Poliisia ei kiinnosta tippaakaan sun eikä kenenkään muun katajat. Joku kukka hattu täti jos tekee tulis päissään ilmoituksen niin sitten joutuvat jossain kohtaa vasten tahtoisesti rytyä asiaa selvittämään mutta tuo antamasi lausunta kelpaa ja tutkinta päättyy siihen.
Poliisia kiinnostaa vasta sitten kun kaataminen tapahtuu kuutio metreissä jonkun muun mailla. Tähän ei kannata syyllistyä

Ja sitten siitä jousesta: Selkään (kuoren alle) EI SAA KOSKEA! Voit ottaa kakki kuoren lieskeet pois mutta puun lastuja ei saa tulla.
Kannattaa jättää mahdollisen leveäksi. 4cm on ihan ok eikä paljon sen suurempi käteen mahtuisikaaan. Sydän tulee vatsan puolelle.

Menna nuovoi jo näköjään loput


T.Manner: Jos kuusen asetttaa muotoon (tässä tapauksessa osaksi kalastus rysää) niin miten se on verrannallinen jouseen joka kuivana venutetaan maan pinnalla useaan otteeseen edes takas läpi vuoden verattuna tuoreena vanteeksi väännettyyn ja viikottain veden alla oleskelevaan rysän vanteeseen?? Kysympähän vaan

Minulla on ollut joku 4 kusesta tehtyjä jousia (paunat 20-35) kakki hajonneet selästä. Yksi vanha kuusen oksa kyllä löytyy joka on noin 110cm mittainen puoli kaarelle jäänyt kaari. Täyteen vedettynä oli joskus noin 47-50 paunainen mutta heitti pituus nuolta vain alle 100 metria ja taulu nuolella hyvä jos pääsi yli 60 metrin Sellainen yli 8 tuumaa myötäkäyrällä olevasta kaaresta on turha odottaa mitään muuta kuin ansa jousta.


Menna! Tässä sulle oksaton yli 180 senttiin asti. Kokonaispituus noin 210cm

[Tuomo]

Yksi kuusijousi työn alla. Vähän vaikuttaa siltä, että saattaapi hajota...

Kyllähän tätäkin katajaista jousta voi oksattomaksi kutsua:

./viewtopic.php?t=3814

Toinenkin vastaava oksaton, lähes kaksimetrinen aihio on odottamassa.

[T. Manner]

[Timpa]

Kiitos ohjeista ja tiedoista!
Ja vielä tarkennuksia:
-Poistanko kuoren jollain teräsharjalla?
-Veistänko katajan kylkiä, eli että siitä tulisi edestä katsottuna tällainen: ()
vai annanko sen olla tasapaksu kärkiin saakka?
-Veistänko vatsapuolen kaarevaksi niin, että se ohenee päitä kohden?
-Mitä on tilleröinti?

[Tuomo]

Olisiko tästä apua ja vastauksia kysymyksiin:

http://www.puujousi.fi/pdf/Ensimmainen_jousi_sivusto.pdf

Ja palautetta saa aina antaa!

[J Menna]

Mikke Reinikainen sano...

[M.Reinikainen]

Kuori on ollut poissa jo miltein vuoden

[Timpa]

Tuomon linkissä vaikutti olevan kattavaa selontekoa. Tallensin sen koneelle ja luen ajatuksella.
Kiitos!