Jousi

[Tuomo]

Mikä olisi hyvä suomenkielinen vastine englanninkieliselle termille "billet"? Sanakirjakäännös olisi aihio mutta yleensä termiä "aihio" käytetään puusta josta voi veistää kokonaisen jousen. Onko billet sitten "puoliaihio"?

Toinen termi, suomeksi "päin-matka", eri muunnoksineen, on mielestäni huonohko. Vai onko sittenkään?

Englanniksi tunnetaan termit "point on distance", joka tarkoittaa sitä matkaa, jolta ammuttaessa nuolen kärki osoittaa täsmälleen osumapisteeseen. Termi "point of aim" viittaa taas tähtäyspisteen valintaan, eli valitaan maalin alta tai yltä piste, johon nuolen kärjellä tähdätään. Eli kun ammuntaan "point on distance" -etäisyydeltä, "point of aim" on juuri maalin keskellä, siinä mihin pyritään osumaan.

Päin-matka viittaa siis nimenomaan termiin "point on distance". Olisiko sille jokin hyvä suomenkielinen termi?

[Tuukka Kumpulainen]

On ihan hyvä hakea suomenkielisiä uudistermejä sitä kaipaaviin aukkokohtiin, mutta ei kai tässä mihinkään fennomaanisiin sfääreihin (sori, lainasana) tarvitse kurottaa. Suomenmieliset tekivät jo tarpeeksi hallaa eristämällä aikoinaan suomen kielen senkin osan, joka luotiin täysin keinotekoisesti tieteen, tekniikan, taiteen, kaupan ym. tarpeisiin, kaikista muista kielistä. Billet on suomeksi billetti, ihan kuten tiller on tilleri. Jokainen yhdenkin kansainvälisen tekstin jousiaiheesta koskaan lukenut ihminen tietää heti, mistä on kyse. Hatusta tempaistut, geneerisyydessään mitäänkertomattomat yhdyssanat kuten "puoliaihio" sotkevat kaikkien päät, ihan turhaan.

[T. Manner]

Olisiko "halko" jotain?

[Tuomo]

Värikkään suomen kielen käyttäjänä Tuukan pitäisi ymmärtää, että lainasanat ja anglismit eivät ole aina paras ratkaisu. Hienoahan olisi keksiä täysin uusia sanoja mutta aina sekään ei ole tarkoituksenmukaista, eikä välttämättä kovin järkevääkään.

MOT sanakirja tuntee termin ”billet”, jonka merkitys on aihio, esivalssattu aihio, harkko, tms. Termi tullee metalliteollisuudesta ja se on luultavasti sattunut kuvaamaan kohtuullisesti metrin mittaista puupalikkaa.

Täyspitkä puupalikka, jos jousi veistetään, on englanniksi ”stave”, josta tulisi suomeksi staavi, joka taas on mielestäni huono. Staavin parempi suomennos on mielestäni ”aihio”. Puolikas staavi, aihio on billet, billetti. Nuo sanat sinänsä eivät kerro sanoja tuntemattomille yhtään mitään. Termeille löytyy kyllä suomenkielinen vastine, jonka tunnistaa. Esimerkiksi aihio, josta puolikas aihio olisi loogisesti puoliaihio. Halko ei käy, sillä on jo liian tunnettu merkitys.

Termi ”tiller”, tilleri on jo niin vakiintunut, että sitä ei voi muuttaa, se myös sointuu hyvin suomen kieleen, toisin kuin billetti. Tosin, termi tilleri ei ole yksiselitteinen, koska se voi tarkoittaa tillerimuotoa tai tillerieroa.

Kattavaa jousisanastoa suomeksi ei ole vielä kukaan luonut. Muutamat henkilöt ovat tehneet hyviä listoja mutta mielestäni parannettavaa on edelleen. Siksi otankin näitä termejä esille, jotta asiasta voidaan keskustella. Tavoitteena on tietenkin mahdollisimman hyvä ja käyttökelpoinen sanasto, enkä aio jääräpäisesti pitää kiinni jostakin tietystä suomennetusta termistä.

Ehdotuksia kannattaa perustella. Ja tottahan on, että suomenkielinen jousitermistö perustuu pitkälti suoraan ”käännökseen” englannista, joten siinä mielessä Tuukan ehdotus on kyllä kelvollinen ja täysin harkittavissa oleva. Kuulisin mielelläni myös muiden mielipiteitä!

[Lehtis]

Väkisin "suomennettujen" uudissanojen vakiintuminen yleiseen käyttöön ei aina onnistu. Esim. "hyrysysy" oli yhtenä ehdolla automobiilin nimeksi, joka nyttemmin tunnetaan pelkkänä autona. Nopsajalka (pöljä artistinimi, muuten) oli ehdolla polkupyöräksi...

[T. Manner]

Koska aikanaan taloissa on käyetty puutavaraa monenlaiseen käyttöön ja sitä on varattu ennakolta niin luulisin, että jostain löytyisi tällaista kuivamaan otettua käyttötarvepuuta tarkoittava sana. Sen voisi hyvin siirtää tarkoittamaan jousipuuta.

[Tuukka Kumpulainen]

[Tuomo]

Hyvää tekstiä Tuukalta.

Pikainen kommentti vielä. Termiä "billet" on käytetty tällä foorumilla tasan kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran joskus vuosia sitten, joku kyseli sen suomenkielistä vastinetta. Toisen kerran tässä ketjussa.

Eli kovin suuresta asiasta ei ole kyse!

[Simo Hankaniemi]

Olen samaa mieltä Tuukan kanssa. Kaikkia englanninkielisiä termejä ei kannata kääntää, sillä ne ovat erikoissanastoa, joita ulkopuoliset eivät tarvitse ja sisäpiiriläiset tuntevat ne parhaiten alkuperäisessä muodossaan. Jos suomenkielinen vastine syntyy helponlaisesti kuin itsestään, niin hyvä niin, mutta väkinäinen kääntäminen on turhaa.

[Ari Rantala]

Olen parisen kertaa käynyt purjehtimassa ystävieni veneellä ja siinä hommassa näitä vierasperäisiä termejä vasta onkin. Kysäisin kipparilta miksi näin ja hän vastasi: "termistö on kansainvälisesti käytettyä ja voit astua alukseen lähes missä maailmankolkassa tahansa ja ymmärrät mistä puhutaan ja mitä pitää tehdä".

Näkisin myös jousiammunnan kohdalla tämän hyödyllisenä näkökohtana. Vaikka ei ulkomaanhepun jorinoista muuten mitään ymmärtäisikään niin voisi poimia tutun sanan sieltä joukosta ja pysyä edes jotenkin hajulla siitä mistä puhutaan

[Tuomo]

Jokaisella alalla on oma erikoissanastonsa. Niin jousiammunnassakin, joskin mielestäni suomenkielinen termistö ei ole vielä täysin vakiintunut. Termit pitää tietenkin käsitellä tulevassa kirjassa ja siksi niitä täällä kyselen, jotta termistöstä tulisi toimiva. Suomenkielinen termi sinänsä ei ole itseisarvo, vaan tärkeintä on toimivuus.

Uudet sanat voi muodostaa kolmella tavalla. Termi voidaan kääntää suomeksi englannin kielestä, esimerkiksi instinctive shooting - vaistoammunta. Termi voidaan myös muuntaa suoraan suomeksi, esimerkiksi tiller – tilleri. Kolmanneksi termille voidaan luoda kokonaan uusi suomenkielinen sana, esimerkiksi katkojousi – take down bow.

Viimeisin vaihtoehto on selvästi harvinaisin. Sitä ei mielestäni kannata käyttää kuin poikkeustapauksissa termien ”suomentamiseen”, koska silloin termi on kaikille uusi ja sen käyttöönotto hyvin epätodennäköistä (vrt. hyrysysy, nopsajalka).

Suorat käännökset ovat yleisimpiä. Vähemmän on termejä, jotka on muutettu suoraan suomeksi, kuten tilleri, nokki, klikkeri, pauna, clout, jne. Nämä ovat sanoja, jotka ovat jo alun perin suomen kieleen sopivia sekä kirjoitus- että äänneasultaan.

Sanastoa kun selasin, niin jonkin verran on vielä termejä, joille ei ole vakiintunut suomenkielistä termiä, tai oikeastaan mitään selvää termiä. Näitä ovat

billet
point on distance
fadeout
cresting

Tuleeko vielä muita mieleen? Ja nyt ehdotuksia noille! Cresting-termille on käytetty sanaa vaakunointi, mikä on ihan ok. Point on distance on puhekielessä päinmatka, joka on mielestäni huono. Sanoille billet ja fadeout en ole nähnyt vielä mitään suomennosta, muita kuin billet ja feidi. Jos kukaan ei sano mitään, minun on pakko päättää ”suomennokset” itse, mikä on taas vähän turhauttavaa.

[T. Manner]

Muilla aloilla viistouksesta käytetään sanaa "seevi", sopisi varmaan jousiinkin.

[Tuukka Kumpulainen]

Konsensus tuntuu olevan, että mahdollisimman kansainvälinen sanasto on paras ratkaisu mailla, merillä ja radoilla.

Katkojousi on kammottavan huono käännös. Jousi ei ole katki. Katkaisu tarkoittaa kappaleen irrottamista siten, että sitä ei enää laiteta takaisin, katkeaminen vastaavaa tahatonta tilannetta niin, että ennallistaminen vaatii vähintään liimaa ja puristimia. Näin on sääriluissa ja jousissa.

Jos take-down halutaan kääntää, olisi parempi termi purkujousi. Siitä siinä on kyse. Tosin yksiosainenkin jousi puretaan jänteeltä.

Billettiä ja feidejä tulee käytettyä sen enempää miettimättä ja kollegat ymmärtävät, tosin feidi voi sotia monen tyylitajua vastaan. En voi ymmärtää näkemystä, jonka mukaan tilleri, klikkeri ja clout (!) sopivat suomalaiseen ääntämykseen ja kirjoitusasuun mutta billetti ei. Piletti, voi hyvänen aika! Itse päätetyt pakkosuomennokset eivät selviä hengissä. Ajan myötä juuri ne pistävät töksähtävällä, antiikkisella tavalla silmään esimerkiksi kirjan sivuilla. Kannattaa miettiä, mihin luomisvimmaansa kohdentaa.

[J Menna]

Ajattelen seuraavia sanoja jousikäyttöön. En ylipäätään kaikkeen käyttöön, eli suomennokset olisivat mielestäni erit jos aiheyhteys olisi eri.

Billet on selkeimmin aihio vaikka stave on sitä myöskin. Stave on mielestäni jo halkaistu aihio ja täten billet voisi olla tarkemmin: raaka-aihio. Se pyöreä pölli.

Point of distance taipuu parhaiten muotoon: täsmämatka

fadeout termiä olen itse kurseilla suomentanut muotoon: siirtymä. Samaa termiähän käytetään esim musiikissa kun jokin instrumentti tai koko kappale hiljentyy/loittonee kuulumattomiin. Siinäkin on kyse äänisiirtymästästä.
Siirtymä soi korvaani parhaiten.
Esim: Kädensijan korkeiden muotojen siirtymät litteiksi taipuviksi alueiksi ovat pituudeltaan 15 cm. Tai muotojen siirtymän kokonaismitta on 15cm.

Nämä voi patentoida. Osingot käyttäjälle, mulle 90% tuotoista.

[Tuomo]

No niin, nyt tuli jo ehdotuksia!

Mennalta oikein hyviä sanoja. Täsmämatka kuulostaa hyvältä ja on kuvaava. Siitä saa myös hyvin termit alimatka ja ylimatka, jos niitä haluaa ottaa esille.

Ensin on puu. Siitä veistetään staavi/aihio, josta veistetään jousi. Itse pidän sanasta aihio. Jos staavi/aihio katkaistaan kahtia tai jos käytössä on vain lyhyitä puita, saadaan kaksi billettiä, joista voi tehdä jousen.

Billeteistä voi tehdä katkojousen. Purkujousi on huono termi, koska sanalla purku on vähän huono kaiku. Talo on purkukuntoinen, autopurkaamo, legorakennelma puretaan. Purkaminen on tavallaan peruuttamatonta, hajottamista.

Katkojousi - jousihan on katki, se todella on poikki, kahvan kohdalta! Katkojousi ei katkea, koska se on jo katki. Katkojousi on purettavissa ja koottavissa. Purkujousi voidaan ehkä kerran purkaa mutta ei enää koota. Parempia ehdotuksia?!

Fadeout - siirtymä kuulostaa hyvältä, vaikka sen merkitys on aika yleinen. Siirtymä tavallaan kuvaa, mitä feidissä tapahtuu. Feidissä jousen kahva muuttuu jousen lavaksi, se on lavan ja kahvan välinen siirtymäalue.

Olen jo nyt valmis hyväksymään termin billetti. Feidi, sitä pitää miettiä ja odottaa muidenkin näkemyksiä. Täsmämatka on hyvä. Entäpä cresting - onko se vaakunointi vai krestaus vai crestaus?

Jos tietäisin kaikki asiat, niin en minä niitä täällä kyselisi. Monelle nämä termit voivat olla itsestäänselviä mutta ei enemmistölle, varsinkaan uusille tulokkaille.

[thannu]

Yksiosainen, kaksiosainen, kolmiosainen, moniosainen jousi. Ilmaisuna vähän tylsän yleismaailmallinen, mutta (siksi) selkeä.

Siirtymä, siirtymärakenne. Insinöörimäisen selkä. Ei kun suunnittelupöydälle.

Point on distance - piikkimatka? Tällöin tähdätään keskelle ilman korjaamista ylös tai alas; otetaan siis maali "piikille". Saattaa olla että ymmärsin haetun merkityksen väärin.

Lisäksi vaivannut:
Jännekorkeus vs. jänneväli: jälkimmäinen kuvaa kahden tuen välistä etäisyyttä, tuoden mieleen (riippu)sillan, ja oikeastaan jänteelle viritetyn jousen jänteen pituuden. Jännekorkeus maistuu paremmalta.

[Simo Hankaniemi]

Minusta take-down ei tarvitse suomennosta. En ole havainnut, että kukaan suomenkielinen olisi edes yrittänyt käyttää muuta termiä.

[Tuomo]

Thannulta hyviä kommentteja. Kaksiosainen jousi on kyllä hyvä ehdokas. Ainakin se on selkeä. Laitetaan mietintään.

Piikkimatka viittaa jotenkin tähtäimen käyttöön. Lisäksi piikki sinänsä viittaa aivan muihin asioihin, joten tämän jättäisin pois.

Jänneväli vai jännekorkeus on vaivannut minuakin pitkään. Lopulta päädyin, että jänneväli on toimivampi. Korkeus viittaa jotenkin jonkin asian pituuteen, korkeuteen. Väli on taas parempi, koska jänneväli on jousen ja jänteen välinen matka. Jänneväli on sopiva, kun nyrkki peukalo pystyssä mahtuu jousen ja jänteen väliin.