Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
J Menna
Liittynyt: 21 Hel 2008 Viestejä: 1742 Paikkakunta: Rajamäki
|
Lähetetty: 03.05.2014 22:04 Viestin aihe: Jännevaahtera 1 |
|
|
Jännevaahtera jonka tein samaan aikaan jännejalavan kanssa. Saman mittainen kuin jalava 128cm mutta pari milliä tuhdimmat paksuus/leveysmitat. Vaahtera-aihio josta aloin vääntämään oli todella läskilustoinen. Samaisesta puusta on tulossa se toinen jännevaahtera (Eskimou), josta olen pari työvaihekuvaa laittanut omaan ketjuunsa.
Tälläkin tykillä on ammuttu, mutta tässä on outo vika nuolen osoittamassa kohdassa.
Description: |
|
Filesize: |
33.43 KB |
Viewed: |
3842 Time(s) |
|
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
J Menna
Liittynyt: 21 Hel 2008 Viestejä: 1742 Paikkakunta: Rajamäki
|
Lähetetty: 03.05.2014 22:14 Viestin aihe: |
|
|
Nuolen osoittama kohta on "viretillerissä" suorempi kuin muu jousi, koska siihen on liimattu jälkikäteen "paikkajännekerros". Se ei tule kuitenkaan pelastamaan tätä kapulaa. Siihen kohtaan lustojen väliin
(miten voikin tulla! miksei lustojen saumaan?) tuli koeammuntavaiheessa pieni halkeama. Se näkyy kummallakin puolella jousta. (kuvat)
Syksyllä kun meillä oli fasaanijahdit niin yleinen tuomio jahtaajilta halkeamasta oli: Poikki se on! Pilalla koko paska! Ei ole Mennasta tekijäksi...
Ja saattaa näin ollakkin. Enää jää jäljelle ratkaisu, että ampuakko tämä tahallaan tuusan nuusaksi vai liottaako jänteet saman tien pois.
Ytyä jousessa on. Tuntuman mukaan jotain +-70#. harmi. Oli tykin ainekset.
Description: |
|
Filesize: |
66.1 KB |
Viewed: |
3837 Time(s) |
|
Description: |
|
Filesize: |
61.56 KB |
Viewed: |
3837 Time(s) |
|
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Martti Auer
Liittynyt: 27 Hei 2004 Viestejä: 2043 Paikkakunta: takapajula
|
Lähetetty: 04.05.2014 04:44 Viestin aihe: |
|
|
Miten tuota puuta on käsitelty, onko sitä keitelty, höyrystetty tai laitettu tuoreeltaan johonkin muottiin?
_________________ Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
J Menna
Liittynyt: 21 Hel 2008 Viestejä: 1742 Paikkakunta: Rajamäki
|
Lähetetty: 04.05.2014 17:00 Viestin aihe: |
|
|
Tuoreena laitoin muottiin. En höyrystele tai keittele näitä puita joista teen "normi" jännejousia.
Paitsi sitten Turkkilaisen kurvit vaatii jo höyrystelyä.
Murtuma on mystinen. Keskellä lustoa.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Martti Auer
Liittynyt: 27 Hei 2004 Viestejä: 2043 Paikkakunta: takapajula
|
Lähetetty: 05.05.2014 16:15 Viestin aihe: |
|
|
Liotetut ja keitetyt saa väännettyä toki paremmin, tai nämä vääntyvät paremmin, mitä tuoreet, riskeeraan kuitenkin tuoreilla jopa turkkilaisissa. Jos otat jänteet pois, niin hio toi kohta, jos, siellä on tasku jänteissä tai jotain. Siitä voi saada vielä laminaatin. Mihin aikaan vuodesta laitoit jousen jänteeseen ensimmäisen kerran? Vika voi olla toki vaahterassakin, vaahterassa ei lustojen paksuus niin vaikuta, mitä saarnessa, koska siinä ei ole tätä keväthötöä, ei ole kehäputkiloinen, ohuemmat lustot vaahterassa tekevät tästä myös sitkaamman, tämä käyttäytyy vähän päinvastoin mitä saarni. Liian paksu lusto? Eräs käyttämäni, kestävä vaahtera oli kasvanut varjoisella paikalla.
_________________ Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tuomo
Liittynyt: 25 Lok 2004 Viestejä: 2220 Paikkakunta: Hausjärvi
|
Lähetetty: 05.05.2014 17:14 Viestin aihe: |
|
|
Kiinnostava murtuma! Voisiko tuo olla ihan kuivumismurtuma? Minulla on muutaman laminaattijousen kanssa tapahtunut sellainen moka, että yksi laminaatti tai kahvapala on ollut verstaskosteudessa. Liimauksen jälkeen olen tuonut kepin sisälle kuivumaan, jolloin halkeama on syntynyt juuri tuohon tyyliin, keskelle jousta tai kahvaa. Ero kosteusprosenteissa on ollut noin 30 prosenttiyksikköä, eli aika paljon.
Millä perusteella jousi on tuomittu menetetyksi? Murtuma on keskellä mutta irvistääkö se vedon aikana vai painuuko kiinni? Se on luultavasti melko lähellä neutraaliakselia, jolloin siihen ei välttämättä kohdistu kovinkaan suuria veto- tai puristusrasituksia.
Joten älä nyt takkaan sitä heitä, vaan anna vaikka minulle testijouseksi!
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tuomo
Liittynyt: 25 Lok 2004 Viestejä: 2220 Paikkakunta: Hausjärvi
|
Lähetetty: 05.05.2014 17:21 Viestin aihe: |
|
|
Eikös tuota voisi yrittää korjata uittamalla halkeamaan ohutta nahkaliimaa? Lirulla pikaliimalla on korjattu monta jousta, tässä tapauksessa ohut nahkaliima toimisi varmasti ihan yhtä hyvin.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Juri
Liittynyt: 20 Lok 2004 Viestejä: 3319 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 05.05.2014 20:58 Viestin aihe: |
|
|
Se voi olla vaan pieni säle lavan reunasta.
24 tunnin epoksi menee myös aivan liruksi ja tunkeutuu syvälle halkeamiin kun lämmittää hiustenkuivaimella, lisäbonuksena viehkeä märän villasukan haju. Ei kannata yrittää millään pikaepoksilla!
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
J Menna
Liittynyt: 21 Hel 2008 Viestejä: 1742 Paikkakunta: Rajamäki
|
Lähetetty: 05.05.2014 21:38 Viestin aihe: |
|
|
Martti:
Lainaus: | jos, siellä on tasku jänteissä tai jotain. |
Ei salettiin ole taskuja jänneselystyksessä. Laitan jänteet kolmessa erässä ja ne on kuivana paksuudeltaan alle millistä reiluun milliin. Painan jänteet tiukkaan pintaa vasten sileällä esineellä n.4-6 tuntia liimauksen jälkeen ja ne todella painuu pintaan tiukasti. Syynään vielä kuivuneet jännekerrokset huolella. Jänteet ovat läpikuultavia. Taskun näkisin heti.
Jos liimaa kaikki jänteet kerralla, on taskujen muodostuminen mahdollisempaa kun kerroksien välejä/koko kakkua ei pysty täysin kontrolloimaan.
Martti:
Lainaus: | ohuemmat lustot vaahterassa tekevät tästä myös sitkaamman, tämä käyttäytyy vähän päinvastoin mitä saarni. Liian paksu lusto? |
hmmm... niin. Patis teki vaahterajännejousen ohutlustoisesta vaahterasta ja vatsa tuli täyteen puristusmurumia. En edes viitsi kokeilla jännejousta ohutlustoisesta. Sitkaampi se varmaan on tiheänä ja mulla on yksi 2009 tehty selfbow vaahterajousi, ja yhä ihan ok.
Tämäkin vaahtera oli kaadettu melko varjoisasta paikasta. Tai sellaisesta että se oli joutunut kilpakasvamaan muiden puiden kanssa kovaa.
Tuo olisi kiinnostava pointti, tuo että lusto olisi liian paksu. Sitä itsekkin pohdin, että voiko jossain tosiaan olla raja että Too Much is Too Much.
Tuomo: Lainaus: | Voisiko tuo olla ihan kuivumismurtuma?Millä perusteella jousi on tuomittu menetetyksi? Murtuma on keskellä mutta irvistääkö se vedon aikana vai painuuko kiinni? Eikös tuota voisi yrittää korjata uittamalla halkeamaan ohutta nahkaliimaa?
|
En tiedä kuivumismurtumasta, aika hiljaksiin näitä kuivailen. Toki se voi olla. Puu on puuta. Ja jokainen on yksilö.
En ole katsonut irvistelyä jännityksessä. Liimaa olen tietty miettinyt. Tottahan toki paukutan jousella niin kauan kuin se kestää! En minä takkaan sitä laita. Toisaalta en ala ihmeemmin säätämäänkään tuollaisen raajarikon kanssa. Siinä menee vaan aikaa ja hermot.
Toinen jännevaahterajousihan on jo "season" vaiheessa.
Toki tämän taipuman voisi testata sun tilleripuussa. Ehkä jopa kuvata kun/jos se räjähtää. Tietysti se jossain kohtaa räjähtää kun siinä on tuollainen heikko kohta.
Juri: Lainaus: |
Se voi olla vaan pieni säle lavan reunasta. |
Halkeama näkyy kummaltakin puolelta jousta. Kuten kuvissa ilmeni. Erilailla haljennut eri puolilta. Eli halkeama on läpi, mutta onko selän pintaan asti niin sitä ei siitä näe kun jänteet on päällä. Luultavasti on.
Mukavaa halkeaman pohdiskelua.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Simo Hankaniemi
Liittynyt: 08 Hei 2004 Viestejä: 4937 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 06.05.2014 07:14 Viestin aihe: |
|
|
Jos se olisi minun jouseni, liruttaisin liimaa halkeamaan, kuten yllä jo neuvottiinkin. Sen jälkeen kaapisin jousen huomattavasti kevyemmäksi, korkeintaan 45-paunaiseksi, ja sitoisin vielä jännettä korjatun kohdan ympärille. Tällä reseptillä se voisi kestää ihan hyvin. Ja jos ei kestä, jännekerroksen voi liottaa irti ja liimata seuraavaan keppiin.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Martti Auer
Liittynyt: 27 Hei 2004 Viestejä: 2043 Paikkakunta: takapajula
|
Lähetetty: 06.05.2014 07:32 Viestin aihe: |
|
|
Jos se lapa on liian kapea siitä kohtaa suhteessa siihen mitä se joutuu kestämään rasitusta, 70#, sekä on myös varmaan rasitusaltteimmassa paikassa, kuinka leveä se lapa on siitä kohtaa.
_________________ Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
J Menna
Liittynyt: 21 Hel 2008 Viestejä: 1742 Paikkakunta: Rajamäki
|
Lähetetty: 06.05.2014 14:28 Viestin aihe: |
|
|
Martti: Lainaus: |
kuinka leveä se lapa on siitä kohtaa. |
Näyttääpi olevan lavat olevan työtä tekiviltä osiltaan 32mm leveitä ja hiljaksiin kaventuen siitä nokkeihin.
Puun ja jänteen paksuus yhteensä vast. kohdissa 16,5mm ja siitä hiljaksiin ohentuen nokkeihin.
Tyypilliset mitat jousilleni.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Martti Auer
Liittynyt: 27 Hei 2004 Viestejä: 2043 Paikkakunta: takapajula
|
Lähetetty: 28.05.2014 09:36 Viestin aihe: |
|
|
Kuinka kauan tuon puun on annettu kuivua?
_________________ Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
J Menna
Liittynyt: 21 Hel 2008 Viestejä: 1742 Paikkakunta: Rajamäki
|
Lähetetty: 28.05.2014 16:35 Viestin aihe: |
|
|
Kaadosta muottiin parin päivän sisällä. Aivan kuten muutkin jouseni. Muotissa viikko-kaksi työhuoneella (+10 +14C) ja kotona +20 pari viikkoa. Kuten muutkin vastaavalla tavalla tehdyt jouseni.
Sitten jänneselystys kolmessa erässä reilun kahden viikon kuluessa. Jänteet ja 5 pvää kuivausta - jänteet ja 8 päivää kuivausta ja kolmannet jänteet ja kuivausta reilu 2kk.
Kuten muutkin vast. jouseni.
Tämä jää mysteeriksi. Puussa oli varmasti joku hiusmurtuma, jota en ollut huomannut. Moinen ylimalkaisuus pitää vastaisuudessa eliminoida tarkalla silmäilyllä.
Ei se mitään, jännevaahtera "Eskimou" on kohta tilleröinnissä kuten jänneorapihlajakin.
Jousia tulee. Joskus jousia myös menee.
Onnistumis % on ollut kuitenkin aika kiva. Tämä oli eka selkeä susi kun n.15 jännejäkkärää tehtynä. Toki niistä vasta viimeiset 8 alkaa muistuttaa jousta.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Martti Auer
Liittynyt: 27 Hei 2004 Viestejä: 2043 Paikkakunta: takapajula
|
Lähetetty: 29.05.2014 05:48 Viestin aihe: |
|
|
Tuomo kirjoitti: | Kiinnostava murtuma! Voisiko tuo olla ihan kuivumismurtuma? Minulla on muutaman laminaattijousen kanssa tapahtunut sellainen moka, että yksi laminaatti tai kahvapala on ollut verstaskosteudessa. Liimauksen jälkeen olen tuonut kepin sisälle kuivumaan, jolloin halkeama on syntynyt juuri tuohon tyyliin, keskelle jousta tai kahvaa. Ero kosteusprosenteissa on ollut noin 30 prosenttiyksikköä, eli aika paljon.
Millä perusteella jousi on tuomittu menetetyksi? Murtuma on keskellä mutta irvistääkö se vedon aikana vai painuuko kiinni? Se on luultavasti melko lähellä neutraaliakselia, jolloin siihen ei välttämättä kohdistu kovinkaan suuria veto- tai puristusrasituksia. |
"Neutraaliakselista" en tiedä - Adam Karpowicz on kai siitä jotakin maininnut, tai olen tietoinen tämän "periaatteesta", mutta en ehkä aivan vahvistaisi sitä ainakaan vielä.
_________________ Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Martti Auer
Liittynyt: 27 Hei 2004 Viestejä: 2043 Paikkakunta: takapajula
|
Lähetetty: 29.05.2014 06:19 Viestin aihe: |
|
|
Martti Auer kirjoitti: | Tuomo kirjoitti: | Kiinnostava murtuma! Voisiko tuo olla ihan kuivumismurtuma? Minulla on muutaman laminaattijousen kanssa tapahtunut sellainen moka, että yksi laminaatti tai kahvapala on ollut verstaskosteudessa. Liimauksen jälkeen olen tuonut kepin sisälle kuivumaan, jolloin halkeama on syntynyt juuri tuohon tyyliin, keskelle jousta tai kahvaa. Ero kosteusprosenteissa on ollut noin 30 prosenttiyksikköä, eli aika paljon.
Millä perusteella jousi on tuomittu menetetyksi? Murtuma on keskellä mutta irvistääkö se vedon aikana vai painuuko kiinni? Se on luultavasti melko lähellä neutraaliakselia, jolloin siihen ei välttämättä kohdistu kovinkaan suuria veto- tai puristusrasituksia. |
"Neutraaliakselista" en tiedä - Adam Karpowicz on kai siitä jotakin maininnut, tai olen tietoinen tämän "periaatteesta", mutta en ehkä aivan vahvistaisi sitä ainakaan vielä. |
Jos "verstaskosteudesta" tuodaan tuollainen ohuempi puupalikka kuten yksittäinen laminaattisoiro tai vaikkapa jokin aihio sisälle kuivumaan, niin silloin ei mitään halkeamia ei pitäisi syntyä, ohuemmissa palikoissa tai edes jos puu on kokonaan halkaistu, mutta halkaisemattomaan pökkelöön voi halkeamia muodostua, varsinkin kovemmilla puulajeilla, poikeuksiakin voi olla, olen mm. kuivattanut yhden aika paksun kultasateen joka kultasade on hanakas muuten ottamaan halkeamia, jos sitä ei ole valmiiksi halkaistu tai lohkottu valmiiksi steiveiksi, niin tämä aika paksu kultasade, joka oli tuulen kaatama puu, tuuli oli ehkä kaatanut sen syksyllä polun yli, niin otin sen syksyllä talteen, ja puu oli saanut kaatumisensa jälkeen itse kuivua jonkin verran mihin se oli kaatunut - niin vaikka toin sen heti huoneilmaan, niin sen läpimitta on n. 20 cm. N. 155 cm pitkä puupalikka, kuoret edelleen päällä, niin se ei ole halkeillut yhtään. Melko mysteeristä, muuten hyväkuntoista puuta.
Niin vaikka "verstaskosteudesta" tuotu laminaattisoiro ei varmaan muuten halkeilisikaan, jos tätä ei ole liimattu, niin voi olla että liimaus asettaa ehkä jonkin pönkän, kun tämä on liimattu toiseen laminaattiin; miksi tällainen murtuma ehkä sitten esiintyy, lähinnä liimauksen takia.
_________________ Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
T. Manner
Liittynyt: 30 Kes 2007 Viestejä: 949 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 01.06.2014 04:00 Viestin aihe: |
|
|
Vaikka murtuma olisikin neutraaliakselilla niin siihen kohdistuu maksimi leikkausvoima juuri siinä. Leikkaus on hyvä tapa kasvattaa tuon suntaisia halkeamia.
Tällaisessa yhdistelmäjousessa pitää oikeastaan määrittää muduulipainotettu neutraaliakseli, mene hieman hankalammaksi kuin pelkästään yksipuisessa rakenteessa. Sarvi/puu/jänne jousessa menee sitten vielä hieman kimurantimmaksi.
_________________ "Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Ari Rantala
Liittynyt: 23 Lok 2007 Viestejä: 3636 Paikkakunta: Nokia
|
Lähetetty: 02.06.2014 02:28 Viestin aihe: |
|
|
Lainaus: | Vaikka murtuma olisikin neutraaliakselilla niin siihen kohdistuu maksimi leikkausvoima juuri siinä. |
Leikkaus korostuu varsinkin kovilla ja lujilla puilla/materiaaleilla kuten bambulla. Laminaatti irtoaa liimauksesta ja vaatisi jotain loveamista tai vastaavaa ottamaan leikkausvoimaa vastaan. Eikä prkl auta vaikka käyttäisi epoksia....
_________________ I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
Takaisin alkuun |
|
|
T. Manner
Liittynyt: 30 Kes 2007 Viestejä: 949 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 02.06.2014 02:51 Viestin aihe: |
|
|
Kova liima useimmiten korostaa leikkauksen vaikutusta, olen itse monasti ennemminkin Sikaflexin (eli sii joustava polyuretaani) kannalla, se antaa enemmän anteeksi joustavuutensa takia ja useimpiin tarkoituksiin senkin lujuus riittää (voi kyllä olla raskaissa jousissa kovilla). Epokseistakin pitäisi valita joustava, se taasen sallii puun elää itse halkeamatta.
_________________ "Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tramppi
Liittynyt: 22 Tou 2012 Viestejä: 46 Paikkakunta: Joensuu
|
Lähetetty: 02.06.2014 06:04 Viestin aihe: |
|
|
T. Manner kirjoitti: | Kova liima useimmiten korostaa leikkauksen vaikutusta, olen itse monasti ennemminkin Sikaflexin (eli sii joustava polyuretaani) kannalla, se antaa enemmän anteeksi joustavuutensa takia ja useimpiin tarkoituksiin senkin lujuus riittää (voi kyllä olla raskaissa jousissa kovilla). Epokseistakin pitäisi valita joustava, se taasen sallii puun elää itse halkeamatta. |
Mikäli käyttää joustavaa liimaa ei kannata haaveilla kovin suurista paunoista. Vähän kuin käyttäisi kahta jousen laminaattia päällekkäin ilman liimaamista.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Martti Auer
Liittynyt: 27 Hei 2004 Viestejä: 2043 Paikkakunta: takapajula
|
Lähetetty: 02.06.2014 08:11 Viestin aihe: |
|
|
Adamin mukaan neutraaliakseliin ei pitäisi kohdistua kovin suuria paineita, joka siis kulkisi jousen keskellä sivulta katsottaessa, mutta jos sellainen kohta lisää kohtalaisen paljon paunoja tai siinä ei oikein epoksikaan pidä, niin, eikä runkopuu voi olla turkkilaisissa ihan mistä tahansa matskusta tai miten vain, voi aiheuttaa pikkupropleemoja. Tramppi on tässä aika lähellä totuutta.
_________________ Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
T. Manner
Liittynyt: 30 Kes 2007 Viestejä: 949 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 02.06.2014 20:14 Viestin aihe: |
|
|
Nyt täytyy muistaa ettei ole olemassa ihan suoraa korrelaatiota liimojen kovuuden (korkeat kimmomoduulit) ja lujuuden välillä. Noin suurinpiirtein, kovemmilla liimoilla on korkeammat (leikkaus)lujuudet, mutta sääntöön löytyy poikkeuksia.
Liimasauman kestäminen on taasen kiinni hieman useammasta asiasta kuin pelkästään liiman lujuudesta, liiman tarttuminen on yksi oleellinen asia, toinen on saumaan kohdistuvat voimat ja niiden jakautuminen. Voimien jakautumiseen taasen joissain tilanteissa vaikuttaa liiman kimmomoduulit oleellisesti, tällöin (usein) pehmeämpi liima jakaa voimat tasaisemmin ja täten myös pienentää siihen kohdistuvaa maksimijännitystä, tarkemmin jännityshuippua. Hyvin kovat liimat useasti kehittävät itseensä isoja jännityshuippuja, jotka sitten hieman vetokutjumaisesti hajoavat huomattavasti nimelliskeskijännitystä pienemmillä arvoilla. Näiden jännityshuippujen välttäminen tavalla tai toisella on teollisen liimasaumasuunnittelun olellisia asioita.
_________________ "Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Martti Auer
Liittynyt: 27 Hei 2004 Viestejä: 2043 Paikkakunta: takapajula
|
Lähetetty: 03.06.2014 02:29 Viestin aihe: |
|
|
T. Manner kirjoitti: | Nyt täytyy muistaa ettei ole olemassa ihan suoraa korrelaatiota liimojen kovuuden (korkeat kimmomoduulit) ja lujuuden välillä. Noin suurinpiirtein, kovemmilla liimoilla on korkeammat (leikkaus)lujuudet, mutta sääntöön löytyy poikkeuksia. |
Niin, kovemmat liimat voivat tietysti ehkä lohkoutua irti helpommin tai murtua tai vastaavaa, eivätkä ole tällöin niin lujia, jos ymmärsin tuon oikein.
Samahan se on timantissakin, se on kaikista kovinta materiaalia, mutta voi siitä huolimatta murtua helposti tai timantin saa vasarallakin helposti murskaksi, sitä käytetään kuitenkin teollisuudessa hiomiseen.
Kulta taas on pehmeää, tämä ei murru, tai murskaannu, jos tähän lyö vasaralla, se menee vain lyttyyn, mutta 24 karaatin kultaa ei voi käyttää koruissa, se on liian pehmeää.
Johonkin liimasaumaan on varmaan vaikea löytää liimaa joka olisi samalla riittävän kovaa ja pehmeää? Varsinkaan amatöörien kohdalla, jotka sitten yrittävät omia epoksisekoituksiaan kotilaboratoriossa? Löytyykö sellaista epoksia lainkaan, käsittääkseni epoksit ovat yleensä kovia ja hauraita.
Mitäs tämä liima on jota käytetään liimahirsien tekemiseen, jonka pitäisi jotenkin elää puun mukana ja vastaavaa? Mikä ei tietenkään sano että kyseinen liima kävisi jos sauma joutuu kovemmalle jännitykselle?
En itse käytä epokseja tuollaisissa yhdistelmissä, mutta varmaan aiheuttaa propleeman jos liimaillaan kovempia materiaaleja toisiinsa, liimahirsissä käytetään käsittääkseni aika pehmeää puuta.
_________________ Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
T. Manner
Liittynyt: 30 Kes 2007 Viestejä: 949 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 03.06.2014 03:02 Viestin aihe: |
|
|
Luulen, että ainakin osassa liimahirsiä käytetään 2-komp uretaaneja.
Termi "epoksi" referoi vain liiman ristisilloittavaan sidostyyppiin, ei sinänsä kerro muista ominaisuuksista mitään. Olen nähnyt täysin kumimaisia epokseja (ei vaan kannata kun vastaavat uretaanit ovat halvempia).
Epoksiliimoja on varsin laaja valikoima "joustavista" (suhteellinen termi) "koviin". Viime aikoina suuntaus on nimenomaisesti ollut näihin joustavampiin päin jos vain esim. lämmönkestävyys on riittävä.
Puun liimaukseen en näe juuri mitään syytä käyttää kovaa epoksia. Hieman joustavillakin on riittävä leikkauslujuus, jotta murtuma on lähes aina puun puolella.
Täytyy myös muistaa liimasauman paksuuden vaikutus, ohut sauma pyrkii käyttäytymään kuten liima olisi kova, paksumpi käyttäytyy sitkeämmin ja liian paksu on jo sitten taasen heikko. Tein aikanaan aikamoisen määrän kokeita lujitemuovin liimauksessa ja useimmille liimoille löytyi "paras" sauman paksuus tietyllä saumageometrialla. Yleissääntö oli, että joustavampi liima sieti suuremman saumanpaksuuden vaihtelun ja niillä myös optimipaksuus oli yleensä suurempi kuin kovilla. Joustavammalla liimalla tehty sauma myös harvoin petti yhdellä kertaa, vaan se yleensä varoitti.
_________________ "Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Martti Auer
Liittynyt: 27 Hei 2004 Viestejä: 2043 Paikkakunta: takapajula
|
Lähetetty: 04.06.2014 08:52 Viestin aihe: |
|
|
Mennalta ovat unohtuneet japanilaiset seremoniat, Joelin pitäisi aina siunata Mennan jousipuut ja jos joku menee vikaan, niin Menna voi sitten syyttää Joelia.
_________________ Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
jkekoni
Liittynyt: 01 Tam 2005 Viestejä: 2834 Paikkakunta: Espoo
|
Lähetetty: 04.06.2014 18:57 Viestin aihe: |
|
|
! Mitkä japanilaiset, tää on japaniinia nähnykkään !
Poppamies se olla pitää. Koska tää on isompi kuin tyypillinen inkkarijousi, niin tarvitsemme yli 2m pitkän poppamiehen. Hätätilassa 190cm:n riittäisi.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Martti Auer
Liittynyt: 27 Hei 2004 Viestejä: 2043 Paikkakunta: takapajula
|
Lähetetty: 07.06.2014 22:12 Viestin aihe: |
|
|
Wikipedia kirjoitti: | liimapuulevyn etuna on, että se ei vääntyile kosteuden muutosten seurauksena yhtä paljon kuin leveä lauta, mikäli levy on liimattu niin, että puun ydinpuoli on vuoroittaisissa rimoissa tai laudoissa levyn eri puolilla.
Liimapuupalkin etuna on vähäinen kosteuden muutoksista ja rakenteen jännityksistä aiheutuva vääntyily tai halkeilu verrattuna yhdestä puusta sahattuun massiiviseen palkkiin tai hirteen. |
Tuo on kopioitu tuosta, http://fi.wikipedia.org/wiki/Liimapuu
Puurakentamisessakin on huomioitu kosteus aika paljon pääasiallisena seikkana, en tiedä sitten että mistä tämä keskustelu on, että kosteudella ei olisi niin paljon merkitystä.
Voi olla kuitenkin että juuri tuo perinteinen tapa kuivata puuta, mitä ei nykyään tehdä, vaikutti siihen että puu ei ollut enää sen jälkeen niin altis kosteuden vaihteluille, mikä on nykyään korvattu liimapalkeilla.
Simo ja Tuukka saivat jossakin vaiheessa päähänsä, että jousipuuta ei tarvitse kuivata kuin pari kuukautta, jos sitäkään, huonelämpötilassa, eikä sillä olisi merkitystä mihin aikaan puun kaataa, koska eräät primitiiviset heimot muka tekivät myös niin; mikä todistaisi, että länsimainen, perinteinen tapa kuivata puuta on puppua. Preeriaintiaanit saattoivat kuivata kuitenkin jousipuitaan hätätilassa, tipin yläosassa, n. 4 kuukautta, ja tipin yläosassa voi olla toisinaan aika lämmintä, kun nuotiota pidetään alla, preeriaintiaanit sanoivat myös että helmikuu on paras aika kaataa jousipuita, eivätkä varmaan alkaneet veistämään niitä heti talvipakkasella; mutta täällä on tietysti hetivalmis lammaslauma, seuraamaan suuntaan jos toiseen, jos joku sanoo niin, vailla minkäänlaista tieteellistä näyttöä.
Voihan asiaa kysyä edelleen sademetsän intiaaneilta miten he kuivaavat jousipuunsa.
_________________ Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
J Menna
Liittynyt: 21 Hel 2008 Viestejä: 1742 Paikkakunta: Rajamäki
|
Lähetetty: 02.02.2015 07:10 Viestin aihe: |
|
|
Poikki se oli. Kattokaa ny. Eikä mitenkään keskeltä lustoa pelkästään vaan pintaan asti. Halkeamaa ei tahtonut vaan nähdä kunnolla kun jänneselkä oli niin tiiviisti liimattuna siihen päälle.
Voiko mennä siistimmin/suoremmin poikki?
Kuinka se voi mennä siellä jänteiden puristuksessa?
Liotin siis tästä vaahterasta jänteet pois ja nyt näkyy hyvin.
Toisessa kuvassa näkyy tämän kalikan uskomattomat lustopaksuudet a`7-8mm... Siinä on jousi, jonka taipuva osa on tehty miltei vain kahdesta lustosta. On siinä kolmattakin vatsassa.
Oisko se juuri se syy. Vai se että pintalusto oli silleen jännästi "ruskettunut". Oisko se tämän syy.
Vaahtera ei kuulu lempipuihini, ainakaan jännejousissa enää. Tämä kun ei ole ainoa tapaus.
Description: |
|
Filesize: |
31.73 KB |
Viewed: |
1831 Time(s) |
|
Description: |
|
Filesize: |
38.57 KB |
Viewed: |
1831 Time(s) |
|
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
patis
Liittynyt: 17 Lok 2010 Viestejä: 288 Paikkakunta: Helsinki
|
Lähetetty: 02.02.2015 07:53 Viestin aihe: |
|
|
Mitenhän tuo nyt on mahdollista... Kyllähän vaahteran pitäisi jänneselän alla kestää kun kerran kestää noissa komposiiteissäkin.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tuomo
Liittynyt: 25 Lok 2004 Viestejä: 2220 Paikkakunta: Hausjärvi
|
Lähetetty: 02.02.2015 20:29 Viestin aihe: |
|
|
Onhan tuossa paksuutta. Ilmeisesti jännekerros ei vain ollut riittävän paksu puun paksuuteen nähden ja puu ei yksinkertaisesti kestänyt rasitusta. Sellaista se puu on, koskaan ei voi olla täysin varma, mitä se kestää.
Mutta hyvä, että avasit jousen ja tutkit asiaa!
Tuli muuten vain mieleen, että kotimaisesti vaahterasta tehtyjä jousia on tällä foorumilla ollut esillä aika vähän. Ja aika moni niistä taitaa olla lopulta hajonnut?
Mitäs vaahterajousigurut sanovat? Mikke?
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
J Menna
Liittynyt: 21 Hel 2008 Viestejä: 1742 Paikkakunta: Rajamäki
|
Lähetetty: 04.02.2015 00:45 Viestin aihe: |
|
|
Niin. Vaahteran hyvät ominaisuudet kokemuksieni perusteella rajoittuvat loistavaan symbioosiin kalanrakkoliiman kanssa. Soveltuu siis runkopuuksi sarvijousiin. Siitä pisteet sekä siitä että puuta on tarjolla metsissämme runsain mitoin. Suoria, oksattomia, näennäisen hyviä yksilöitä löytyy helposti. Muut pisteet ovat miinuksia.
Vaahteran huonoja puolia tuntuu olevan selästä hajoamiset lustopaksuudesta riippumatta. Tuokin yllä esitelty kappale oli ihan ääretöntä priimaa minun silmääni niin lustopaksuudeltaan, oksattomuudeltaan kuin suoruudeltaankin. Kappale on tässä koneen vieressä ja aihio on suorastaan mielettömän virheetön. Tukin lähtöpaksuus vielä mahdollisti selän perin loivan säteen eli täten tasaisen rasitusjakautuman.
Minulla on meneillään vielä yksi vaahterakännejousi projekti: "eskimou", jonka taas tössin sillä tavoin että kun tavoittelin aika leveitä lapoja ja kapeaa kädensijaa niin se alkoi antaa myöden sivusuunnassa ja jännelinja on ihan poskellaan. Suoristin sitä lämmöllä minkä se totteli ja lisäsin kädensijaan sen jälkeen paksuutta, mutta ei siitä soivaa peliä tule. Kaksi upeaa, jänneselystettyä lapaa kyllläkin. Voihan niillä vaikka meloa...
Niin, ja on minulla on yksi "pelkkä"vaahterajousi vuodelta 2009 yhä ehjänä. Se on hirmu pyöreäselkäinen lonkkari. Sillä ei kuitenkaan ole ammuttu juuri kesän 2009 jälkeen.
Heikki muistaakseni joskus sanoi että kuoren alla ensimmäisen luston ruskettuminen vaahterassa ei haittaa mitään. Epäilen että siinä on jotain muutakin vikaa kuin se väri.
Onko jollakulla tästä värjäytymisestä varmaa tietoa?
Mitä se on ja miten se puuhun vaikuttaa?
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tuomo
Liittynyt: 25 Lok 2004 Viestejä: 2220 Paikkakunta: Hausjärvi
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
M.Reinikainen Site Admin
Liittynyt: 16 Hel 2008 Viestejä: 1591 Paikkakunta: Reso
|
Lähetetty: 04.02.2015 06:14 Viestin aihe: |
|
|
Spädäm!
https://www.youtube.com/watch?v=_o42cpu5ByA&feature=youtu.be
En valiteetvasti ole ampunut tällä enää tuon kesän jälkeen kun annoin sen Tuomolle tutkittavaksi. Sain sitten viime vuona takasin ja nyt on tuossa vieressä käyttämättömänä.
Edelleen tilleri sama j kestää mukise matta noin 26-27 tuuman vedon jollaon paunat taisivat olla jotain 46 tienoilla.
Jousi siis tehtiin poulessa tunnissa ennen pituusammunta kisoja jo pari kuukautta ennen halkaistusta ja vuoden ajan kuivatusta aihiosta. Työsto oli suurin piirtein vannesaha ja nauhahioma kone.
Kuvassa jousiviritetään OIKEASTI ensimmäisen kerran. Ennen kuin juoksin kepin kanssa viivalle viden lyösällä jänteelle jousta noin 24-25 tuumaan saakka ja sitten laitoinkin jo jouksksi että ehdin viivalle.
_________________ You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Simo Hankaniemi
Liittynyt: 08 Hei 2004 Viestejä: 4937 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 04.02.2015 11:32 Viestin aihe: |
|
|
Suhtaudun skeptisesti vaahteraan, enkä tekisi siitä jännevahvisteista jousta. Komposiitit ovat eri juttu. Toinen tekemäni jännejousi (1982) oli vaahteraa ja rypyille veti mahapuolen monesta kohtaa, vaikka jousi on kevyt. Kymmenkunta vuotta sitten tekemäni vaahteranoksa-yksipuinen pelitti tosi hyvin aikansa, mutta hajosi lopulta kolmeen tai neljään palaan keskitalven pakkasilla ammuttaessa. Miksi tehdä jännejousta huonommasta puusta kun kovempia ja parempiakin on helposti saatavissa.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
T. Manner
Liittynyt: 30 Kes 2007 Viestejä: 949 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 04.02.2015 11:35 Viestin aihe: |
|
|
Tuo ei oikeastaan ole kovin yllättävää kun katselee numeroita, jänteen jäykkyys on pienempi kuin vaahteran ja murtovenymä paljon suurempi. Eli jännekerroksen täytyisi olla aika paksu, jotta vaahtera "olisi suojassa".
Toisin sanoen jänteen käytössä täytyy olla tarkkana jos sitä käyttää suhteellisen jäykän puun kanssa; elipä suurin osa kovista lehtipuista.
_________________ "Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|